Pinnojen kireys?

Moi

Mulla on maastofillari. Takapyörän pinnat on kädellä kokeilen aika löysällä. Miten tiukalle ne pitää kiristää? Kiitos neuvosta.
Ilmoita

Pyörähuollot käyttää jotain mittaria, en tiijä miten toimii.
8 VASTAUSTA:
mittaria ? vanteen puolauksessa ! No ei todellakaan. Tiedän, että jotkut hifistelijät käyttävät puolan jäänitystä mittaavia laitteita kasatessaan kiekkoja, mutta tavallinen pyörähuolto ei varmasti käytä ! Itsekin muutamia satoja kiekkoja tehneenä, voin kertoa, että hyvä kiekko valmistuu ilman mittaria, ihan korvakuulolla !
käyttää kirjoitti:
mittaria ? vanteen puolauksessa ! No ei todellakaan. Tiedän, että jotkut hifistelijät käyttävät puolan jäänitystä mittaavia laitteita kasatessaan kiekkoja, mutta tavallinen pyörähuolto ei varmasti käytä ! Itsekin muutamia satoja kiekkoja tehneenä, voin kertoa, että hyvä kiekko valmistuu ilman mittaria, ihan korvakuulolla !
Olen kyllä todennut suomalaisten fillaripajojen mekaanikkojen heikon ammattitaidon ja kommenttisi vahvistaa käsitystäni. Erikoistyökalujen suhteen on puutteita ja jopa sellainen perustyökalu kuin momenttiavain puuttuu useimmalta pajalta, saati sitten, että tiedettäisiin ja osattaisiin sen käyttö.

Työkalu pinnojen kireyden mittaamiseen
http://www.dtswiss.com/data/files/MAN_EN_51202133814.pdf
Käyttöohje, laitekuvaus ja taulukoita tuolla DT-Swissin sivulla.
Periaate on se, että mittalaitteen puristusjousen avulla taivutetaan laitteen välissä olevaa pinnaa ja syntynyt taipuma siirtyy lukemaksi asteikkoon. Eri pinnatyypeille on taulukot, joista voidaan todeta mittaustulosta vastaava kiristysvoima.
Se minkä suuruista esikiristystä kulloinkin tulee käyttää, riippuu vanteesta, pinnaluvusta ja pinnatyypistä. DT-Swissin sivulla ei asiaa selvitetä, vaan annetaan kirjallisuusviite aiheeseen.

Pinnat pitää olla esijännitetty niin tiukalle, ettei missään vaiheessa ajaessa ulkoinen kuormitus aiheuta yhdessäkään pinnassa esikiristysvoiman nollautumista. Vain tiukkaan ja tasaisesti pinnattu kiekko pysyy ajaessa suorana. Oikein rakennettua kiekkoa ei tarvitse koskaan jälkikiristää tai rihdata (edellyttää ettei kolaroida). On syytä pitää mielessä, että myös rengaspaine pienentää pinnojen esikiristystä. Takakiekko joudutaan ketjuvälityksen vuoksi rakentamaan epäsymmetriseksi. Rataspuolella on lyhyemmät pinnat ja suurempi kiristysvoima kuin vastakkaisella puolella. Merkkikiekkojen huolto-ohjeissa on mainittu pinnojen tyyppi, tarkka pituus ja esikiristysvoima N (400…1400 N).
Lainaus Campagnolo Eurus kiekkojen käyttöohjeesta:
- Etukiekko pinnat 2/1,5/2-283 mm 22 kpl esikiristys 500…700 N
- Takakiekko kasettipuoli pinnat 2/1,8/2-292 mm 12 kpl esikiristys 1200…1400 N
- Takakiekko kasettia vastakkainen puoli 2/1,5/2-283 mm 12 kpl esikiristys 600…800 N
Max. rengaspaine 23 mm leveille renkaille 7,8 bar

”Mummonpyörän” voi aivan hyvin rakentaa korvakuulolla soitellen, - mikä täällä on jo todettukin.
epäilen kirjoitti:
Olen kyllä todennut suomalaisten fillaripajojen mekaanikkojen heikon ammattitaidon ja kommenttisi vahvistaa käsitystäni. Erikoistyökalujen suhteen on puutteita ja jopa sellainen perustyökalu kuin momenttiavain puuttuu useimmalta pajalta, saati sitten, että tiedettäisiin ja osattaisiin sen käyttö.

Työkalu pinnojen kireyden mittaamiseen
http://www.dtswiss.com/data/files/MAN_EN_51202133814.pdf
Käyttöohje, laitekuvaus ja taulukoita tuolla DT-Swissin sivulla.
Periaate on se, että mittalaitteen puristusjousen avulla taivutetaan laitteen välissä olevaa pinnaa ja syntynyt taipuma siirtyy lukemaksi asteikkoon. Eri pinnatyypeille on taulukot, joista voidaan todeta mittaustulosta vastaava kiristysvoima.
Se minkä suuruista esikiristystä kulloinkin tulee käyttää, riippuu vanteesta, pinnaluvusta ja pinnatyypistä. DT-Swissin sivulla ei asiaa selvitetä, vaan annetaan kirjallisuusviite aiheeseen.

Pinnat pitää olla esijännitetty niin tiukalle, ettei missään vaiheessa ajaessa ulkoinen kuormitus aiheuta yhdessäkään pinnassa esikiristysvoiman nollautumista. Vain tiukkaan ja tasaisesti pinnattu kiekko pysyy ajaessa suorana. Oikein rakennettua kiekkoa ei tarvitse koskaan jälkikiristää tai rihdata (edellyttää ettei kolaroida). On syytä pitää mielessä, että myös rengaspaine pienentää pinnojen esikiristystä. Takakiekko joudutaan ketjuvälityksen vuoksi rakentamaan epäsymmetriseksi. Rataspuolella on lyhyemmät pinnat ja suurempi kiristysvoima kuin vastakkaisella puolella. Merkkikiekkojen huolto-ohjeissa on mainittu pinnojen tyyppi, tarkka pituus ja esikiristysvoima N (400…1400 N).
Lainaus Campagnolo Eurus kiekkojen käyttöohjeesta:
- Etukiekko pinnat 2/1,5/2-283 mm 22 kpl esikiristys 500…700 N
- Takakiekko kasettipuoli pinnat 2/1,8/2-292 mm 12 kpl esikiristys 1200…1400 N
- Takakiekko kasettia vastakkainen puoli 2/1,5/2-283 mm 12 kpl esikiristys 600…800 N
Max. rengaspaine 23 mm leveille renkaille 7,8 bar

”Mummonpyörän” voi aivan hyvin rakentaa korvakuulolla soitellen, - mikä täällä on jo todettukin.
Tuollaisella lelumittarilla ei tee yhtikäs mitään. Jos ei korvakuulolta osaa kiristää pinnoja, niin kannattaa mieluummin ostaa musiikkiliikkeestä kromaattinen viritysmittari, jolla saa erittäin tarkasti pinnat vireeseen ja hintakin on luultavasti moninkertaisesti pienempi.
epäilen kirjoitti:
Olen kyllä todennut suomalaisten fillaripajojen mekaanikkojen heikon ammattitaidon ja kommenttisi vahvistaa käsitystäni. Erikoistyökalujen suhteen on puutteita ja jopa sellainen perustyökalu kuin momenttiavain puuttuu useimmalta pajalta, saati sitten, että tiedettäisiin ja osattaisiin sen käyttö.

Työkalu pinnojen kireyden mittaamiseen
http://www.dtswiss.com/data/files/MAN_EN_51202133814.pdf
Käyttöohje, laitekuvaus ja taulukoita tuolla DT-Swissin sivulla.
Periaate on se, että mittalaitteen puristusjousen avulla taivutetaan laitteen välissä olevaa pinnaa ja syntynyt taipuma siirtyy lukemaksi asteikkoon. Eri pinnatyypeille on taulukot, joista voidaan todeta mittaustulosta vastaava kiristysvoima.
Se minkä suuruista esikiristystä kulloinkin tulee käyttää, riippuu vanteesta, pinnaluvusta ja pinnatyypistä. DT-Swissin sivulla ei asiaa selvitetä, vaan annetaan kirjallisuusviite aiheeseen.

Pinnat pitää olla esijännitetty niin tiukalle, ettei missään vaiheessa ajaessa ulkoinen kuormitus aiheuta yhdessäkään pinnassa esikiristysvoiman nollautumista. Vain tiukkaan ja tasaisesti pinnattu kiekko pysyy ajaessa suorana. Oikein rakennettua kiekkoa ei tarvitse koskaan jälkikiristää tai rihdata (edellyttää ettei kolaroida). On syytä pitää mielessä, että myös rengaspaine pienentää pinnojen esikiristystä. Takakiekko joudutaan ketjuvälityksen vuoksi rakentamaan epäsymmetriseksi. Rataspuolella on lyhyemmät pinnat ja suurempi kiristysvoima kuin vastakkaisella puolella. Merkkikiekkojen huolto-ohjeissa on mainittu pinnojen tyyppi, tarkka pituus ja esikiristysvoima N (400…1400 N).
Lainaus Campagnolo Eurus kiekkojen käyttöohjeesta:
- Etukiekko pinnat 2/1,5/2-283 mm 22 kpl esikiristys 500…700 N
- Takakiekko kasettipuoli pinnat 2/1,8/2-292 mm 12 kpl esikiristys 1200…1400 N
- Takakiekko kasettia vastakkainen puoli 2/1,5/2-283 mm 12 kpl esikiristys 600…800 N
Max. rengaspaine 23 mm leveille renkaille 7,8 bar

”Mummonpyörän” voi aivan hyvin rakentaa korvakuulolla soitellen, - mikä täällä on jo todettukin.
Lähimmästä Anttilastahan noita saa parilla eurolla ja mikäli ei olisikaan, niin eipä moisella lelulla mitään tee kokenut mekaanikko, sillä vääntömomentin voi arvioida helposti.
asiantuntija kirjoitti:
Tuollaisella lelumittarilla ei tee yhtikäs mitään. Jos ei korvakuulolta osaa kiristää pinnoja, niin kannattaa mieluummin ostaa musiikkiliikkeestä kromaattinen viritysmittari, jolla saa erittäin tarkasti pinnat vireeseen ja hintakin on luultavasti moninkertaisesti pienempi.
Etpä paljon taida mekaniikasta ymmärtää! Samalla periaatteella (mitataan vaijerin vääntymä tietyllä matkalla, tietyllä voimalla) "viritetään" säädetään radiomastojen harusvaijerit. Työkalu vain on suurempi. Ei siellä mitään äänirautoja käytetä. Tuolla äänimittarilla pinnat saa samaan äänivireeseen. Vetovoimasta mittari ei kerro yhtään mitään!
Insinööri kirjoitti:
Etpä paljon taida mekaniikasta ymmärtää! Samalla periaatteella (mitataan vaijerin vääntymä tietyllä matkalla, tietyllä voimalla) "viritetään" säädetään radiomastojen harusvaijerit. Työkalu vain on suurempi. Ei siellä mitään äänirautoja käytetä. Tuolla äänimittarilla pinnat saa samaan äänivireeseen. Vetovoimasta mittari ei kerro yhtään mitään!
...ammattikunta. Jos ymmärtäisit fysiikasta jotain, niin tajuaisit, että pinnan värähtelytaajuus on verrannollinen pinnan jännitykseen. Esim. Polarin tehomittari laskee ketjun jännitysvoiman mittaamalla ketjun värähtelytaajuutta. Jos noilla yllämainituilla leluilla yrittäisi virittää vaikkapa viulua, niin johan menisi perseelleen.
asiantuntija kirjoitti:
...ammattikunta. Jos ymmärtäisit fysiikasta jotain, niin tajuaisit, että pinnan värähtelytaajuus on verrannollinen pinnan jännitykseen. Esim. Polarin tehomittari laskee ketjun jännitysvoiman mittaamalla ketjun värähtelytaajuutta. Jos noilla yllämainituilla leluilla yrittäisi virittää vaikkapa viulua, niin johan menisi perseelleen.
Viulun viritys ja tv-linkkimaston suunnittelu, valmistus ja pystytys vaativat erilaista fysiikan ja lujuusopin ymmärtämistä ja osaamista. Asiaa kuvaa hyvin sanonta: ”Suutari pysyköön lestissään”. Olen joskus kuvannut asian sinun kaltaisille ”viisastelijoille” sanomalla, että en lähtisi mistään hinnasta täyteen lastatulla kuorma-autolla ensimmäisenä ylittämään merkonomin mitoittamaa maantiesiltaa.

Aikuiseksi kasvaessaan pitää tietysti tutkia ja kokeilla kaikenlaista, mutta yritä omassa kasvamisessasi päästä nopeasti nykyisen nettihäirikkövaiheen yli.
en epäile kirjoitti:
Viulun viritys ja tv-linkkimaston suunnittelu, valmistus ja pystytys vaativat erilaista fysiikan ja lujuusopin ymmärtämistä ja osaamista. Asiaa kuvaa hyvin sanonta: ”Suutari pysyköön lestissään”. Olen joskus kuvannut asian sinun kaltaisille ”viisastelijoille” sanomalla, että en lähtisi mistään hinnasta täyteen lastatulla kuorma-autolla ensimmäisenä ylittämään merkonomin mitoittamaa maantiesiltaa.

Aikuiseksi kasvaessaan pitää tietysti tutkia ja kokeilla kaikenlaista, mutta yritä omassa kasvamisessasi päästä nopeasti nykyisen nettihäirikkövaiheen yli.
Mistä helvetin radiomastoista sinä oikein höpötät? Tässä oli puhe polkupyörän pinnan kiristämisestä ja mainitsin, että paras tarkkuus saadaan aikaan kromaattisella viritysmittarilla, joka mittaa hyvinkin tarkasti pinnan värähtelytaajuuden. Suuren tarkkuuden vuoksihan näitä mittareita käytetään esim. instrumenttien virittämisessä. En kyllä pyytäisi minkään sortin insinööriä pystyttämään yhtään mitään, sillä tunnetusti he eivät hallitse matematiikkaa, eivätkä fysiikkaa. Sen sijaan he hallitsevat palikkamatikan ja palikkafysiikan huonosti, mikäli eivät ole amiksia ja silloinhan he eivät hallitse yhtään mitään. ;-)
+Lisää kommentti
Tällainen juttu löytyi googlettamalla puolien kireys...

-Oikea jännitys voidaan päätellä puolan äänen korkeudesta sitä soitettaessa. Esim. kahden mm paksuisen, 262 mm pituisen puolan jännitys on riittävän lähellä oikeaa sen soidessa 440 Hz:n taajuudella.

Onkohan turhankin tarkkaa.

Täältä löytyy fillari tietoa

www.kolumbus.fi/jk-shop/jk-shop/faq.html
4 VASTAUSTA:
440hz on nimittäin konserttivirityksen keski-A-sävelen värähtelytaajuus. Käyn usein näppäilemässä kadun varressa olevien pyörien pinnoja ja arvatkaapas mitä, epävireessähän ne ovat. Kiinnostaisi joskus käydä pyöräliikkessä kokeilemassa monen sadan kiekkojen sointia.

Niin ja tuosta mittarista, niin musiikkiliikkeistä saa viritysmittareita, mikäli sävelkorva ontuu.
asiantuntija kirjoitti:
440hz on nimittäin konserttivirityksen keski-A-sävelen värähtelytaajuus. Käyn usein näppäilemässä kadun varressa olevien pyörien pinnoja ja arvatkaapas mitä, epävireessähän ne ovat. Kiinnostaisi joskus käydä pyöräliikkessä kokeilemassa monen sadan kiekkojen sointia.

Niin ja tuosta mittarista, niin musiikkiliikkeistä saa viritysmittareita, mikäli sävelkorva ontuu.
Lentokoneiden peräsin- ym. vaijerien kireyksiä mitataan ns. tensiometrillä. Tämä on periaatteeltaan kuin suurennettu heittokello: asteikko kertoo tiukkuuden kun vaijeri on mittarissa kolossaan kohdallaan, sen painuessa jousikuormaa vasten. Mahdollisesti mainitun kaltainen konsti on kyseessä mainitussa pinnan tiukkuutta mittaavassa laitteessa.

Olen hankkimassa titaanisia pinnoja nippoineen pyöräprojektiin. Voitte uskoa että siinä vaiheessa en tyydy pinnojen kalisutteluihin. Mummopyöriä olen entisöinyt aikaisemmin, missä hinnat, materiaalit ja muu mielestäni sallii sellaisen. Joten hifistely hifistelynä, muu muunlaisena ja asiat asioina, tapauksittain.

Se, että joku on insinööri ja joku ei aikaansaa aina tällaista "tietämistä" suomi24:ssä. Insinöörin pitää Suomessa salata ja hävetä koulutustaan, jonka toisaalta yllättävän moni näyttäisi itsekin pystyvän hankkimaan. Ainakin mielestään. Voi olla, että insinööri vetoaa liikaa insinööriyteensä, mikä ymmärrettävästi sapettaa ei-insinööriä. Yksikään ammatistaan ylpeä timpuri ei saa kuitenkaan samanlaista suunsoittoa muurarilta (saati hanslankarilta).
sumppi1 kirjoitti:
Lentokoneiden peräsin- ym. vaijerien kireyksiä mitataan ns. tensiometrillä. Tämä on periaatteeltaan kuin suurennettu heittokello: asteikko kertoo tiukkuuden kun vaijeri on mittarissa kolossaan kohdallaan, sen painuessa jousikuormaa vasten. Mahdollisesti mainitun kaltainen konsti on kyseessä mainitussa pinnan tiukkuutta mittaavassa laitteessa.

Olen hankkimassa titaanisia pinnoja nippoineen pyöräprojektiin. Voitte uskoa että siinä vaiheessa en tyydy pinnojen kalisutteluihin. Mummopyöriä olen entisöinyt aikaisemmin, missä hinnat, materiaalit ja muu mielestäni sallii sellaisen. Joten hifistely hifistelynä, muu muunlaisena ja asiat asioina, tapauksittain.

Se, että joku on insinööri ja joku ei aikaansaa aina tällaista "tietämistä" suomi24:ssä. Insinöörin pitää Suomessa salata ja hävetä koulutustaan, jonka toisaalta yllättävän moni näyttäisi itsekin pystyvän hankkimaan. Ainakin mielestään. Voi olla, että insinööri vetoaa liikaa insinööriyteensä, mikä ymmärrettävästi sapettaa ei-insinööriä. Yksikään ammatistaan ylpeä timpuri ei saa kuitenkaan samanlaista suunsoittoa muurarilta (saati hanslankarilta).
Kuitenkin riittää, kun pinnat ovat sormituntumalla kireät. Se on löysän vastakohta, jolloin pinna jää ikäänkuin rämisemään jos sitä nykäisee. Aloittelijan on vain kiristeltävä, ehkä jotakin pinnaa löysättäväkin sitten että vanne ei kieroile.

Jos pinna on löysällä on kohta muitakin pinnoja, lopulta joku voi katketa, siitä on kysymys eikä siitä että pyörä voisi pudota pilvistä kuten lentokone.
kirpin kirjoitti:
Kuitenkin riittää, kun pinnat ovat sormituntumalla kireät. Se on löysän vastakohta, jolloin pinna jää ikäänkuin rämisemään jos sitä nykäisee. Aloittelijan on vain kiristeltävä, ehkä jotakin pinnaa löysättäväkin sitten että vanne ei kieroile.

Jos pinna on löysällä on kohta muitakin pinnoja, lopulta joku voi katketa, siitä on kysymys eikä siitä että pyörä voisi pudota pilvistä kuten lentokone.
Jotkut harrastavat pyöräilyä eri tasolla, kuin sinä mamma mankelisi kanssa.. Itse hypin hyppyreistä millon minkälaisia voltteja ja alas tullessani ”pilvistä kuten lentokone” en halua, että paskasti rihdattu renkas pettää alta ja viikon kooman jälkeen löydän leegoni takaraivostani sätkiessäni koko vartalolipsissä Töölön teho-osaston letkuissa, kuin Pinokkio Gepetton ohjaamana..
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Pinnojen kireys?

Moi

Mulla on maastofillari. Takapyörän pinnat on kädellä kokeilen aika löysällä. Miten tiukalle ne pitää kiristää? Kiitos neuvosta.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta