sellaista ajattelin kysyä, että siinä ponnistusvaiheessa tai yleensäkkin kun se vauva tulee ulos niin onko se se kipein kohta kun tuntuu että paikat repee vai supistukset? ku muutama kaveri on sanonu että heillä se tuleminen ei tuntunu ollenkaan vaan ne supistelut. ja vielä, jos niitä repeämiä tulee niin tunteeko ne silloin kun ne tulee?
repeämistä jne.
vadde
81812
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Supistukset ne on ne jotka tuntuu. Ja ne on tosi napakoita ja yleensä useamman tunnin ajan. Siis ne supistukset on noin tuhat kertaa kipeämmät kuin odotusaikana. Mutta sen unohtaa melkein heti kun on saanut tehtyä sen käärön.
Kätilö tekee välilihanleikkauksen jos näytästää että paikat repeäisi. Silloin väliliha puudutetaan ja se ei periaatteessa tunnu miltään.
Mulla ei tuntunut vauvan tuleminen ulos vaan supistukset. Ja eikä nekään niin kipeinä, kun puudutus oli vielä. Ei se paikkojen repeeminen siinä hässäkässä tunnu ja välilihan leikkaamista en huomannu edes. Ei kannatta ajatella ennen synnytystä tuota loppu huipennusta, ei se ole niin paha miltä se ennalta ehkä tuntuu.
minä en ainakaan tuntenut mitään repemiä, vaikka II/III asteen repeämät sainkin. Supistukset kyllä tuntuivat mutta reilun tunnin ponnistusvaiheen jälkeen olivat paikat jo sen verran turtunut, että ei oikein mikään tuntunut missään. Ja olen kans sitä mieltä, että ei synnyttäminen loppujen lopuksi ole lähellekään niin kamalaa, kuin mitä sitä luule.
Onnea vaan!
mun mielestä se ponnistusvaihe oli ehdottomasti kauhein..sattu aivan kauheesti!! en tiedä uskallanko enää alakautta toiste synnyttää. mulla ponnistusvaihe (aktiivinen) kesti tunnin ja oli yhtä helvettiä =( huusin vaan ja aattelin että henki lähtee..imukupilla sitten avittivat kun niin halusin ja nopeesti se sitten saatiinkin sen avulla ulos-
leikattu!
Muistan sanoneeni jossain vaiheessa, että polttaa ja sitten ei enää polttanutkaan, kun puudutettiin. En pyytänyt sitä erikseen. Repes, mutta ei tuntunut.
Ponnistusvaiheen supistukset eivät olleet kivuliaita. Oli vaan valtava tarve ponnistaa.
Pyydä välilihan puudutusta jos tuntuu siltä. Se ei ole iso juttu ja vie tosi vähän aikaa.
Niin kuin jo varmaan huomasit, jokaisella vastaajalla on ollut erilailla ja tuntunut erilaiselta.
kauhein.. sattui niin pirusti. imukupilla autettiin lapsi ulos lopulta. supistukset oli kauheeta tuskaa ja yhtä helvettiä. luulin ettei siitä pahemmaks vois enää mennä, mut kyllä ponnistusvaihe kruunas koko synnytyksen kauheuden.. koko juttu oli hirveetä kärsimystä ja tuskaa.. mut varsin hienon palkinnon siitä sai..!:))
Toisista avautumisvaihe supistuksineen on pahin ja ponnistusvaihe jopa helpottava, kun voi itse vastata kropan tarpeeseen työntää. Toiset taas kokee ponnistamisen pahimpana, kun paine alaspäin kova. Repeämistä harva tuntee mitenkään tarkasti. Repeämiseen vaikuttavat monet seikat. Jos on ensimmäisesi niin varaudu siihen, että tikkejä tulee. Mutta todellisuus ei ole niin kamalaa, kuin miltä se mielikuvina kuulostaa.
supistukset ennen epiduraalia oli ehdottomasti koko touhun karmeimmat hetket. ei tiennyt miten päin olisi ollut. ponnistusvaiheen en muista juurikaan sattuneen. en ole varma, mutta saattoivat puuduttaa välilihaa ( ei leikattu eikä revennytkään yhtään) sen sijaan kipeää teki vauvan pään tullessa ( pipo oli muuten 35,5) melko ylös, klitoriksen lähettyville. kotiuduttuani ja peilillä katsoessani huomasinkin ainoan vaurion elikkä pikku vekin tulleen juuri sinne.mutta sitäkään ei tarvinnut edes tikata. ja sillä hetkellä kun vauvan hartiat tuli ulos, loppui kivut kokonaan.