Uskotteko pahaan

Viisaasti kirjoitettu, ja hyvin. Ei mitään mikä ei pitäisi paikkaansa objektiivisen totuuden kanssa. Kun vain saisi nuo hihhulitkin näkemään maailman sellaisena kuin se on.

No karman lakeihin minakin uskon..."Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa..." - ennemmin tai myohemmin.

Kiinnostaisi että mitä pidät puhtaana pahuutena, voitko kertoa esimerkkejä siitä mitä ihmiset ovat tehneet?

Itse en usko pysyvään absoluuttiin pahuuteen, en ihmisessä enkä ihmisen ulkopuolella. Mielestäni sellainen olisi yksinkertaisesti mahdotonta. Ja uskon että mitä loitommalle fyysiseltä tasolta mennään, sitä "haaleammaksi" käy ns. polariteetti elikkäs dualistinen oleminen. Uskon että materia ja henki ovat saman janan ääripäitä, ja kun ollaan hengen ääripäässä, ei siellä mikään paha lillu. Eikä ihan oikeasti materiankaan tasolla hengen katsontokulmasta katsoen, sillä absoluutti pysyvä pahuus vaatisi tietenkin PYSYVYYDEN, ja materian maailmassa ei semmoista ole. Edes kivi ei kestä, kun tarpeeksi aikaa kuluu, ja hengellehän on olemassa vain ikuisuus, ei mitään aikaa (ja paikkaa ja materiaa).

Usein otetaan esimerkiksi vaikkapa natsit pahuudesta, mutta mielestäni hekin olivat vain erehtyneet, ja tulevat kyllä tämän ymmärtämään tulevissa inkarnaatioissaan.

Qadesha kirjoitti:

Kiinnostaisi että mitä pidät puhtaana pahuutena, voitko kertoa esimerkkejä siitä mitä ihmiset ovat tehneet?

Itse en usko pysyvään absoluuttiin pahuuteen, en ihmisessä enkä ihmisen ulkopuolella. Mielestäni sellainen olisi yksinkertaisesti mahdotonta. Ja uskon että mitä loitommalle fyysiseltä tasolta mennään, sitä "haaleammaksi" käy ns. polariteetti elikkäs dualistinen oleminen. Uskon että materia ja henki ovat saman janan ääripäitä, ja kun ollaan hengen ääripäässä, ei siellä mikään paha lillu. Eikä ihan oikeasti materiankaan tasolla hengen katsontokulmasta katsoen, sillä absoluutti pysyvä pahuus vaatisi tietenkin PYSYVYYDEN, ja materian maailmassa ei semmoista ole. Edes kivi ei kestä, kun tarpeeksi aikaa kuluu, ja hengellehän on olemassa vain ikuisuus, ei mitään aikaa (ja paikkaa ja materiaa).

Usein otetaan esimerkiksi vaikkapa natsit pahuudesta, mutta mielestäni hekin olivat vain erehtyneet, ja tulevat kyllä tämän ymmärtämään tulevissa inkarnaatioissaan.

en usko ihmisessä olevan mutta lähelle sitä päässeitä ihmisiä olen tavannut. Onnekseni olen tavannut lähinnä näitä "hyviä" ihmisiä, eli sellaisia joista loistaa hyvyys ja se näkyy kaikessa mitä he sanovat/tekevät. Valitettavasti tälläiset ihmiset myös eniten kärsivät tässä maailmassa ihan senkin takia, että muut ihmiset yrittävät käyttää heitä hyväkseen ja jopa "juovat" toisen puhtautta.

Siinä mielessä olen eri mieltä, että mielestäni mitä kauemmaksi mennään fyysiseltä tasolta ja maallisen vallasta, sitä puhtaammaksi eri voimat muodostuvat ja sitä selkeämmin ne myös tuntuvat.
Jos ajatellaan että sielu tai henki yms. on ikuinen ja pysyvä, mikä estää jonkun voiman myös olevan myös sellainen? Onhan esim. elämä pysyvä voima joka ei ole sidonnainen yksilöihin vain kaikkeen elolliseen.

Uskoisin myös, että sielu/henki/yms. on toinen asia kuin voimat ympärillämme mutta myös sielu voi saastua tai puhdistautua tai tulla muuksi kuin alun perin ollut ja siten heijastaa olemustaan kantajaansa.

Cyberanimal kirjoitti:

en usko ihmisessä olevan mutta lähelle sitä päässeitä ihmisiä olen tavannut. Onnekseni olen tavannut lähinnä näitä "hyviä" ihmisiä, eli sellaisia joista loistaa hyvyys ja se näkyy kaikessa mitä he sanovat/tekevät. Valitettavasti tälläiset ihmiset myös eniten kärsivät tässä maailmassa ihan senkin takia, että muut ihmiset yrittävät käyttää heitä hyväkseen ja jopa "juovat" toisen puhtautta.

Siinä mielessä olen eri mieltä, että mielestäni mitä kauemmaksi mennään fyysiseltä tasolta ja maallisen vallasta, sitä puhtaammaksi eri voimat muodostuvat ja sitä selkeämmin ne myös tuntuvat.
Jos ajatellaan että sielu tai henki yms. on ikuinen ja pysyvä, mikä estää jonkun voiman myös olevan myös sellainen? Onhan esim. elämä pysyvä voima joka ei ole sidonnainen yksilöihin vain kaikkeen elolliseen.

Uskoisin myös, että sielu/henki/yms. on toinen asia kuin voimat ympärillämme mutta myös sielu voi saastua tai puhdistautua tai tulla muuksi kuin alun perin ollut ja siten heijastaa olemustaan kantajaansa.

Itse taas ajattelen tasan päinvastoin, että mitä kauemmaksi mennään materiaaliselta tasolta, niin sitä vähemmän dualistisuus enää vaikuttaa. Kokisin siis että hyvä ja paha ovat olemassa vain täällä; joku pointti ihmisillä ON ollut mielessä kun he VT:n luomiskertomukseen laittoivat että alkupari söi hyvän ja pahan tiedon puusta.

Voiko sitä omppoa kakoa enää koskaan pois, vai jääkö aina siemen pötsiin muhimaan... Siinäpä kysymys! Joku Elisabeth Haichan on sitä mieltä että voi lopettaa moisesta puusta syömisen. Että sitten on noussut hyvän ja pahan yläpuolelle.

Olen itse pitänyt em. mahdollisuutta varsin hyvänä asiana uskoa, tai ainakin se kuulostaa hyvältä ja positiiviselta. Tällöin "paha" ei siis ikinä voisi voittaa, sillä se päättyy jokaisessa olennossa sillä hetkellä kun olento tulee itsetietoiseksi eli valaistuu (vihitään, tms.)

Oikeastaan en lainkaan miellä mitään vastakohtaisuuksia "voimiksi"; elämän miellän ennenkaikkea manifestoituneeksi energiaksi.

En kai oikein pidä "voimista" sun muista henkivalloista, koska niiden ajatteleminenkin tekee ihmisestä säälittävän voivottelijan joka ei uskalla panna kortta kekoon muiden tai itsensä hyväksi, koska hän koko ajan pelkää että joku sielunvihulainen tulee ja tuhoaa kaiken. Myöskin vastuuta omista teoista ja sanoista vältellään helposti vetoamalla siihen että oli sen ja sen "voiman" vallassa.

Ehkä näitä voimia voi olla, ehkä ei, mutta vastuunottoa toivoisin kuitenkin ihmisiltä. Parhaimmat meistä kantavat jopa toistensa taakkoja, esim. ottavat syyn itselleen kun jotakuta sellaista syytetään joka ei kestäisi rangaistusta. (Tosin ei ole kohdalle osunut moista tapahtumaa, mutta voin hyvin kuvitella moisen.)

En tiedä onko sielu ikuinen, henki mielestäni on - joskaan ei sillä tavoin että se olisi aina tietoinen. Sieluksi nimitän nimenomaan tätä persoonallisuuttamme, joskin ego on sitten vielä asia erikseen, ego syntyy kun sielu menee kimppaan ruumiin kanssa. Jos sielu yhtyisi henkeen, mitään egon kukkoilua ei olisikaan, se olisi vain palvelija.

Jokatapauksessa luotan kai niin kovin henkeen että en osaa kauheasti kaikenlaisia voimia sun muita ihan sieluni puolesta pelätä. Pelkään ihmisiä ja siinä on jo ihan tarpeeksi. :P (No henkiähän ihmisetkin ovat...)

Qadesha kirjoitti:

Itse taas ajattelen tasan päinvastoin, että mitä kauemmaksi mennään materiaaliselta tasolta, niin sitä vähemmän dualistisuus enää vaikuttaa. Kokisin siis että hyvä ja paha ovat olemassa vain täällä; joku pointti ihmisillä ON ollut mielessä kun he VT:n luomiskertomukseen laittoivat että alkupari söi hyvän ja pahan tiedon puusta.

Voiko sitä omppoa kakoa enää koskaan pois, vai jääkö aina siemen pötsiin muhimaan... Siinäpä kysymys! Joku Elisabeth Haichan on sitä mieltä että voi lopettaa moisesta puusta syömisen. Että sitten on noussut hyvän ja pahan yläpuolelle.

Olen itse pitänyt em. mahdollisuutta varsin hyvänä asiana uskoa, tai ainakin se kuulostaa hyvältä ja positiiviselta. Tällöin "paha" ei siis ikinä voisi voittaa, sillä se päättyy jokaisessa olennossa sillä hetkellä kun olento tulee itsetietoiseksi eli valaistuu (vihitään, tms.)

Oikeastaan en lainkaan miellä mitään vastakohtaisuuksia "voimiksi"; elämän miellän ennenkaikkea manifestoituneeksi energiaksi.

En kai oikein pidä "voimista" sun muista henkivalloista, koska niiden ajatteleminenkin tekee ihmisestä säälittävän voivottelijan joka ei uskalla panna kortta kekoon muiden tai itsensä hyväksi, koska hän koko ajan pelkää että joku sielunvihulainen tulee ja tuhoaa kaiken. Myöskin vastuuta omista teoista ja sanoista vältellään helposti vetoamalla siihen että oli sen ja sen "voiman" vallassa.

Ehkä näitä voimia voi olla, ehkä ei, mutta vastuunottoa toivoisin kuitenkin ihmisiltä. Parhaimmat meistä kantavat jopa toistensa taakkoja, esim. ottavat syyn itselleen kun jotakuta sellaista syytetään joka ei kestäisi rangaistusta. (Tosin ei ole kohdalle osunut moista tapahtumaa, mutta voin hyvin kuvitella moisen.)

En tiedä onko sielu ikuinen, henki mielestäni on - joskaan ei sillä tavoin että se olisi aina tietoinen. Sieluksi nimitän nimenomaan tätä persoonallisuuttamme, joskin ego on sitten vielä asia erikseen, ego syntyy kun sielu menee kimppaan ruumiin kanssa. Jos sielu yhtyisi henkeen, mitään egon kukkoilua ei olisikaan, se olisi vain palvelija.

Jokatapauksessa luotan kai niin kovin henkeen että en osaa kauheasti kaikenlaisia voimia sun muita ihan sieluni puolesta pelätä. Pelkään ihmisiä ja siinä on jo ihan tarpeeksi. :P (No henkiähän ihmisetkin ovat...)

ei mielestäni ole toisiansa poissulkevia tai mahdollistavia tekijöitä. Uskon ja tiedän, että ilman voimien vaikutustakin voi elää ja ehkä juuri henkisyys, valaistuminen, yms. on sitä. En henkilökohtaisesti usko tiedonpuuhun, jota aatami ja eeva söi, mutta se ei mielestäni myöskään poissulje sellaisen vaihtoehdon olemassaoloa.
Uskon kuitenkin, että on olemassa joitakin universaaleja voimia, joihin uskon törmäävän minne tahansa menenkin, eli se ei ole pelkän maapallon juttu, jos niin voidaan sanoa. Toisaalta voidaan myös kysyä olisiko maailma inhimillinen, jos kaikki elolinen olisi henkistä, irti voimista? Ja näillä nyt en tarkoita pelkkää hyvää ja pahaa vaan myös muita voimia, joita ympärillämme hallitsee.

Huomaan myös, että meillä on eri terminologia sanoille kuten sielu ja henki mutta uskoisin että se mitä itse miellän sieluksi, on aika lähellä henkeäsi. On se niin mielenkiintoista kuinka sama sana voi merkitä yhdelle toista kuin toiselle. Toisaalta jotta pystyy ylipäätään näistä asioista keskustelemaan, täytyy yrittää ymmärtää toisen tulkintaa samasta sanasta. Että silleen...

Cyberanimal kirjoitti:

ei mielestäni ole toisiansa poissulkevia tai mahdollistavia tekijöitä. Uskon ja tiedän, että ilman voimien vaikutustakin voi elää ja ehkä juuri henkisyys, valaistuminen, yms. on sitä. En henkilökohtaisesti usko tiedonpuuhun, jota aatami ja eeva söi, mutta se ei mielestäni myöskään poissulje sellaisen vaihtoehdon olemassaoloa.
Uskon kuitenkin, että on olemassa joitakin universaaleja voimia, joihin uskon törmäävän minne tahansa menenkin, eli se ei ole pelkän maapallon juttu, jos niin voidaan sanoa. Toisaalta voidaan myös kysyä olisiko maailma inhimillinen, jos kaikki elolinen olisi henkistä, irti voimista? Ja näillä nyt en tarkoita pelkkää hyvää ja pahaa vaan myös muita voimia, joita ympärillämme hallitsee.

Huomaan myös, että meillä on eri terminologia sanoille kuten sielu ja henki mutta uskoisin että se mitä itse miellän sieluksi, on aika lähellä henkeäsi. On se niin mielenkiintoista kuinka sama sana voi merkitä yhdelle toista kuin toiselle. Toisaalta jotta pystyy ylipäätään näistä asioista keskustelemaan, täytyy yrittää ymmärtää toisen tulkintaa samasta sanasta. Että silleen...

Nämä sanoihin liitetyt erilaiset merkitykset ovat ikuinen, väistämätön riesa, johon törmää varsinkin netissä tuon tuostakin. Se onkin vähän kuin opettelisi puhumaan vierasta kieltä, kun tutustuu jonkun toisen ajatusmaailmaan ja käsitteisiin!

Aatami, Eeva ja tiedon puu on minulle kai semmoinen "allegoria" tai jonninmoinen symboli kuitenkin siitä miten sielu kiinnittyy tähän fyysiseen tasoon... Ei todellakaan mikään kirjaimellisesti elänyt alkupari jossain viidakossa... ;)

- Qadesha

"Oma käsitykseni on ettei ole olemassa hyvää eikä pahaa sillä kaikki hyvä on jonkin kannalta pahaa ja paha jonkin kannalta hyvää."

Jos lähetän sinulle rakkaita ajatuksia, niin onko se jonkin kannalta pahaa?

??? kirjoitti:

"Oma käsitykseni on ettei ole olemassa hyvää eikä pahaa sillä kaikki hyvä on jonkin kannalta pahaa ja paha jonkin kannalta hyvää."

Jos lähetän sinulle rakkaita ajatuksia, niin onko se jonkin kannalta pahaa?

.. en pitäisi sinusta ja kokisin ajatuksesi ahdistavina niin se olisi paha. Ja voihan olla joku joka pahoittaisi mielensä jos sinä ajattelisit minua "rakkaudella". Lisäksi se voisi olla paha sinulle mikäli et kestäisi näiden ajatusten torjumista tai (jos tunne tai ajatus olisi voimakas) sitten yksinkertaisesti menettäisit energiaasi.

polgara_silvereye kirjoitti:

.. en pitäisi sinusta ja kokisin ajatuksesi ahdistavina niin se olisi paha. Ja voihan olla joku joka pahoittaisi mielensä jos sinä ajattelisit minua "rakkaudella". Lisäksi se voisi olla paha sinulle mikäli et kestäisi näiden ajatusten torjumista tai (jos tunne tai ajatus olisi voimakas) sitten yksinkertaisesti menettäisit energiaasi.

Rakkauden lähettäminen ei koskaa vie energiaa, se ainoastaan antaa sitä.

Rakkauden lähettämisen tulee aina olla pyyteetöntä ja kohde ottaa sen joko vastaan tai sitten ei. En hae sillä itselleni mitään. Ja ethän voi edes tietää kuka olen ja minä en voi tietää kuka sinä olet. Mutta voin silti lähettää ajatuksissani sinulle pyytetöntä rakkautta, eikö? Voit myös itse kokeilla rakkauden lähettämistä ympäristöösi. Se ei maksa mitään. :-)

Rakkaudella tarkoitan tässä yhteydessä sitä suurta rakkautta mistä tämä kaikki on peräisin.

??? kirjoitti:

Rakkauden lähettäminen ei koskaa vie energiaa, se ainoastaan antaa sitä.

Rakkauden lähettämisen tulee aina olla pyyteetöntä ja kohde ottaa sen joko vastaan tai sitten ei. En hae sillä itselleni mitään. Ja ethän voi edes tietää kuka olen ja minä en voi tietää kuka sinä olet. Mutta voin silti lähettää ajatuksissani sinulle pyytetöntä rakkautta, eikö? Voit myös itse kokeilla rakkauden lähettämistä ympäristöösi. Se ei maksa mitään. :-)

Rakkaudella tarkoitan tässä yhteydessä sitä suurta rakkautta mistä tämä kaikki on peräisin.

voihan sitä asioita tehdä vaikka niistä jollekin haittaa koituisi. Edelleen olen sitä mieltä koska rakkaus on suurin voima niin sen antaminen verottaa energiaa, ehkä tulet siitä onnelliseksi mutta silti siitä ei välttämättä ole mitään hyötyä toiselle ja tuo teko oli hukkaan heitetty. Mutta jos et usko että rakkaus voi mennä hukkaan niin oma on näkemyksesi. Onko edes todellista ja aitoa rakkautta olemassa? Siitäkin voisi keskustella pitkään. Onko rakkaus vain turvan hakemista, hyödyn tavoittelua, epätoivoista roikkumista, tyhjyyden tunteen paikkaamista, tarve hallita toista vai mitä? Selityksiä on paljon mutta lopulta kullakin on oma tapa nähdä elämä ja kokea sen käsitteet.

polgara_silvereye kirjoitti:

voihan sitä asioita tehdä vaikka niistä jollekin haittaa koituisi. Edelleen olen sitä mieltä koska rakkaus on suurin voima niin sen antaminen verottaa energiaa, ehkä tulet siitä onnelliseksi mutta silti siitä ei välttämättä ole mitään hyötyä toiselle ja tuo teko oli hukkaan heitetty. Mutta jos et usko että rakkaus voi mennä hukkaan niin oma on näkemyksesi. Onko edes todellista ja aitoa rakkautta olemassa? Siitäkin voisi keskustella pitkään. Onko rakkaus vain turvan hakemista, hyödyn tavoittelua, epätoivoista roikkumista, tyhjyyden tunteen paikkaamista, tarve hallita toista vai mitä? Selityksiä on paljon mutta lopulta kullakin on oma tapa nähdä elämä ja kokea sen käsitteet.

Rakkauden lähettäminen ei verota energiaa vaan se tuo sitä takaisin.

" Onko edes todellista ja aitoa rakkautta olemassa?"

Aitoa todelllista rakkautta on olemassa. Kuitenkin haluan ensin selventää pari käsitettä. Sinussa on kaksi minää. Toinen näistä on sinun ego ja toinen on sinun sielu(alitajunta, tietoisuus). Tämä sisäinen minä (sielu) on todellinen minä ja on "piilossa" egon ylivallan alla. Sielu on täydellinen ja siitä kumpuaa täysin pyyteetön ja aito rakkaus. Se ei halua mitään "vastalahjaa" vaan se haluaa vain jakaa ja vastaanottaa.

Ego on taas kasvatuksen, ympäristön, koulutuksen ym. tuotos ja ei ole todellinen sinä. Ego on vähän niinkuin sisäinen lapsi joka haluaa kaiken itselleen. Egon rakkaus on pelkästään itsekästä, mikäli egolla ylipäätään voi olla rakkautta. Eli egon rakkaus haluaa juuri niitä asioita mitä tuossa luettelit... "turvan hakemista, hyödyn tavoittelua, epätoivoista roikkumista, tyhjyyden tunteen paikkaamista, tarve hallita toista.."

Häivyttämällä egon ylivallan eheydyt todelliseksi minäksi ja voit sen jälkeen jakaa ja vastaanottaa rakkauttasi pyyteettömästi. :-)

Laitoin sinulle tulemaan muutaman rakastavan ajatuksen. Tästä ei sitten tule laskua. ;-)

??? kirjoitti:

Rakkauden lähettäminen ei verota energiaa vaan se tuo sitä takaisin.

" Onko edes todellista ja aitoa rakkautta olemassa?"

Aitoa todelllista rakkautta on olemassa. Kuitenkin haluan ensin selventää pari käsitettä. Sinussa on kaksi minää. Toinen näistä on sinun ego ja toinen on sinun sielu(alitajunta, tietoisuus). Tämä sisäinen minä (sielu) on todellinen minä ja on "piilossa" egon ylivallan alla. Sielu on täydellinen ja siitä kumpuaa täysin pyyteetön ja aito rakkaus. Se ei halua mitään "vastalahjaa" vaan se haluaa vain jakaa ja vastaanottaa.

Ego on taas kasvatuksen, ympäristön, koulutuksen ym. tuotos ja ei ole todellinen sinä. Ego on vähän niinkuin sisäinen lapsi joka haluaa kaiken itselleen. Egon rakkaus on pelkästään itsekästä, mikäli egolla ylipäätään voi olla rakkautta. Eli egon rakkaus haluaa juuri niitä asioita mitä tuossa luettelit... "turvan hakemista, hyödyn tavoittelua, epätoivoista roikkumista, tyhjyyden tunteen paikkaamista, tarve hallita toista.."

Häivyttämällä egon ylivallan eheydyt todelliseksi minäksi ja voit sen jälkeen jakaa ja vastaanottaa rakkauttasi pyyteettömästi. :-)

Laitoin sinulle tulemaan muutaman rakastavan ajatuksen. Tästä ei sitten tule laskua. ;-)

Etten usko noin. Uskon itse sen sielun (tai miksi sitä ikinä haluaa nimittää) olevan egoa vahvempi ja näin ollen se hallitseva. Sielun uskon olevan täysin sisäänpäinkääntynyt vain uutta tieto janoava. Ego (huono nimi) on se joka koettaa palloilla maailman ja ihmisen tarpeiden välillä löytäen balanssin.

Rakkaat ajatuksesi toivat minulle raskaan olon joten et tainnut toimia hyvää haluten.

polgara_silvereye kirjoitti:

Etten usko noin. Uskon itse sen sielun (tai miksi sitä ikinä haluaa nimittää) olevan egoa vahvempi ja näin ollen se hallitseva. Sielun uskon olevan täysin sisäänpäinkääntynyt vain uutta tieto janoava. Ego (huono nimi) on se joka koettaa palloilla maailman ja ihmisen tarpeiden välillä löytäen balanssin.

Rakkaat ajatuksesi toivat minulle raskaan olon joten et tainnut toimia hyvää haluten.

"Rakkaat ajatuksesi toivat minulle raskaan olon joten et tainnut toimia hyvää haluten."

En voisi toimia pahaa haluten.

Raskas olosi saattoi tulla siitä ettet jostain syystä voinut/halunnut ottaa vastaan rakastavaa energiaa. Pahoitteluni, en lähettele enempää.

??? kirjoitti:

"Oma käsitykseni on ettei ole olemassa hyvää eikä pahaa sillä kaikki hyvä on jonkin kannalta pahaa ja paha jonkin kannalta hyvää."

Jos lähetän sinulle rakkaita ajatuksia, niin onko se jonkin kannalta pahaa?

Miten se rakkaus ilmenee, jota sinä ajatuksissasi lähetät? Mitä se on?

Ei ole olemassa absoluuttista hyvää taikka absoluuttista pahaa, vaan se ilmenee aina niinä tekoina, joita teemme. Hyvä ja Paha ovat siis aina tulkintoja teoista ja niiden seurauksista.

Jos sinä lähetät hyviä ajatuksia, se ei edusta hyvää eikä pahaa, vaan pelkästään ajattelua, yksinkertaista psykofyysistä ihmismielessä tapahtuvaa prosessia, jonka arvottaminen ei hyvä/paha -akselilla ole edes mielekästä.

Saag Paneer kirjoitti:

Miten se rakkaus ilmenee, jota sinä ajatuksissasi lähetät? Mitä se on?

Ei ole olemassa absoluuttista hyvää taikka absoluuttista pahaa, vaan se ilmenee aina niinä tekoina, joita teemme. Hyvä ja Paha ovat siis aina tulkintoja teoista ja niiden seurauksista.

Jos sinä lähetät hyviä ajatuksia, se ei edusta hyvää eikä pahaa, vaan pelkästään ajattelua, yksinkertaista psykofyysistä ihmismielessä tapahtuvaa prosessia, jonka arvottaminen ei hyvä/paha -akselilla ole edes mielekästä.

Ajatus on energiaa ja lähetän puhdasta rakkautta ajatuksella. Maailankaikkeus muodostuu pelkästään rakkauden voimasta joka on absoluuttista.

Pohdintasi on enemmän filosofista. Minä ajattelen asiaa ensikädessä henkiseltä kantilta.

Jos ei usko että on olemassa jokin voima joka on saanut tämän kaiken aikaan niin ei voi myöskään uskoa absoluuttiseen rakkauteen ja hyvään.

Siihen uskon taas että luomme päässämme ajatusenergialla pahan. Eli ei ole olemassa absoluuttista pahaa, on vain olemassa pahoja ajatuksia ja niistä tulleita pahoja tekoja.

??? kirjoitti:

Ajatus on energiaa ja lähetän puhdasta rakkautta ajatuksella. Maailankaikkeus muodostuu pelkästään rakkauden voimasta joka on absoluuttista.

Pohdintasi on enemmän filosofista. Minä ajattelen asiaa ensikädessä henkiseltä kantilta.

Jos ei usko että on olemassa jokin voima joka on saanut tämän kaiken aikaan niin ei voi myöskään uskoa absoluuttiseen rakkauteen ja hyvään.

Siihen uskon taas että luomme päässämme ajatusenergialla pahan. Eli ei ole olemassa absoluuttista pahaa, on vain olemassa pahoja ajatuksia ja niistä tulleita pahoja tekoja.

>>Ajatus on energiaa ja lähetän puhdasta rakkautta ajatuksella.>Maailankaikkeus muodostuu pelkästään rakkauden voimasta joka on absoluuttista.>Pohdintasi on enemmän filosofista. Minä ajattelen asiaa ensikädessä henkiseltä kantilta.>Jos ei usko että on olemassa jokin voima joka on saanut tämän kaiken aikaan niin ei voi myöskään uskoa absoluuttiseen rakkauteen ja hyvään.>Siihen uskon taas että luomme päässämme ajatusenergialla pahan. Eli ei ole olemassa absoluuttista pahaa, on vain olemassa pahoja ajatuksia ja niistä tulleita pahoja tekoja.

Saag Paneer kirjoitti:

>>Ajatus on energiaa ja lähetän puhdasta rakkautta ajatuksella.>Maailankaikkeus muodostuu pelkästään rakkauden voimasta joka on absoluuttista.>Pohdintasi on enemmän filosofista. Minä ajattelen asiaa ensikädessä henkiseltä kantilta.>Jos ei usko että on olemassa jokin voima joka on saanut tämän kaiken aikaan niin ei voi myöskään uskoa absoluuttiseen rakkauteen ja hyvään.>Siihen uskon taas että luomme päässämme ajatusenergialla pahan. Eli ei ole olemassa absoluuttista pahaa, on vain olemassa pahoja ajatuksia ja niistä tulleita pahoja tekoja.

"Millä tavoin ajatus on energiaa? On totta että ajatteluprosessi kuluttaa energiaa ja saattaa emootioiden myötä myös generoida tekoja, mutta mihin perustat oletuksesi, että ajatus on energiaa? Millä tavoin tuo energia ilmenee?"

Kaikki on energiaa, myös tunteet ja ajatukset. Olet varmaan kuullut että tunteet jäävät pyörimään esim huoneeseen missä on juuri riidelty. Jotkut osaavat aistia nämä negatiiviset energiat. Itse esim tunnen toisten ihmisten ahdistuksen vatsassani. Ei ole aina kovin kivaa.

Se mitä sorttia energiaa ja millä tavalla sitä voisi mitata, en osaa sanoa. Tieteessä tästä ajatusenergiasta ilmeisesti puhtuttan termillä kvanttimieli.(?)

Eli voit toivoa ja lähettää "ajatusenergiaa" ihan kenelle haluat. Vastaanottava puoli joko ottaa sen vastaan tai ei. Yleensä tämä tapahtuu tiedostamattomalla(sielullisella) alueella. Hyvä energia tulee aina hyvänä takaisin ja paha pahana. Eli ei kannata lähettää pahana koska teet sillä itsellesi vahinkoa.

">Maailankaikkeus muodostuu pelkästään rakkauden voimasta joka on absoluuttista.

??? kirjoitti:

"Millä tavoin ajatus on energiaa? On totta että ajatteluprosessi kuluttaa energiaa ja saattaa emootioiden myötä myös generoida tekoja, mutta mihin perustat oletuksesi, että ajatus on energiaa? Millä tavoin tuo energia ilmenee?"

Kaikki on energiaa, myös tunteet ja ajatukset. Olet varmaan kuullut että tunteet jäävät pyörimään esim huoneeseen missä on juuri riidelty. Jotkut osaavat aistia nämä negatiiviset energiat. Itse esim tunnen toisten ihmisten ahdistuksen vatsassani. Ei ole aina kovin kivaa.

Se mitä sorttia energiaa ja millä tavalla sitä voisi mitata, en osaa sanoa. Tieteessä tästä ajatusenergiasta ilmeisesti puhtuttan termillä kvanttimieli.(?)

Eli voit toivoa ja lähettää "ajatusenergiaa" ihan kenelle haluat. Vastaanottava puoli joko ottaa sen vastaan tai ei. Yleensä tämä tapahtuu tiedostamattomalla(sielullisella) alueella. Hyvä energia tulee aina hyvänä takaisin ja paha pahana. Eli ei kannata lähettää pahana koska teet sillä itsellesi vahinkoa.

">Maailankaikkeus muodostuu pelkästään rakkauden voimasta joka on absoluuttista.

>>Kaikki on energiaa, myös tunteet ja ajatukset. Olet varmaan kuullut että tunteet jäävät pyörimään esim huoneeseen missä on juuri riidelty. Jotkut osaavat aistia nämä negatiiviset energiat. Itse esim tunnen toisten ihmisten ahdistuksen vatsassani. Ei ole aina kovin kivaa.>Hyvä energia tulee aina hyvänä takaisin ja paha pahana. Eli ei kannata lähettää pahana koska teet sillä itsellesi vahinkoa.>Tässä tuli meikäläiselle pieni lapsus. Tarkoitin että maailmankaikkeuden on muodostanut Jumala(voima) joka on absoluuttinen rakkaus.>Osa Jumalaa. Ainetta ei oikeasti ole olemassa vaan kaikki mitä näet ovat vain sinun mielesi harhaa. Ainut todellisuus on sinun ajatus.>Ei. Mutta en usko että maailmaakaan olisi ilman ihmistä.>Olemme kuitenkin kaikki samaa, ja jos teet toiselle pahaa tee sitä samalla myös itsellesi.

Saag Paneer kirjoitti:

>>Kaikki on energiaa, myös tunteet ja ajatukset. Olet varmaan kuullut että tunteet jäävät pyörimään esim huoneeseen missä on juuri riidelty. Jotkut osaavat aistia nämä negatiiviset energiat. Itse esim tunnen toisten ihmisten ahdistuksen vatsassani. Ei ole aina kovin kivaa.>Hyvä energia tulee aina hyvänä takaisin ja paha pahana. Eli ei kannata lähettää pahana koska teet sillä itsellesi vahinkoa.>Tässä tuli meikäläiselle pieni lapsus. Tarkoitin että maailmankaikkeuden on muodostanut Jumala(voima) joka on absoluuttinen rakkaus.>Osa Jumalaa. Ainetta ei oikeasti ole olemassa vaan kaikki mitä näet ovat vain sinun mielesi harhaa. Ainut todellisuus on sinun ajatus.>Ei. Mutta en usko että maailmaakaan olisi ilman ihmistä.>Olemme kuitenkin kaikki samaa, ja jos teet toiselle pahaa tee sitä samalla myös itsellesi.

Onko ihminen sinun mielestäsi vain kasa lihaa ja luuta joka sitten kuoleman jälkeen mätänee? Vai onko ihminen sinun mielestäsi henkiolento joka jatkaa matkaa kuoleman jälkeen? Jos vastaat että tuo ensimmäinen vaihtoehto on oikea, niin emme voi jatkaa tätä keskustelua koska maailmankuvamme ovat täysin erilaiset etkä voi ymmärtää ajatuksiani.

Voit kuitenkin ensihätään lukea tämän dokumentin ja punnita onko ihminen pääsääntöisesti henkiolento vai pelkkä eläin.

http://www.qnet.fi/mpeltonen/rajakokemus.htm

??? kirjoitti:

Onko ihminen sinun mielestäsi vain kasa lihaa ja luuta joka sitten kuoleman jälkeen mätänee? Vai onko ihminen sinun mielestäsi henkiolento joka jatkaa matkaa kuoleman jälkeen? Jos vastaat että tuo ensimmäinen vaihtoehto on oikea, niin emme voi jatkaa tätä keskustelua koska maailmankuvamme ovat täysin erilaiset etkä voi ymmärtää ajatuksiani.

Voit kuitenkin ensihätään lukea tämän dokumentin ja punnita onko ihminen pääsääntöisesti henkiolento vai pelkkä eläin.

http://www.qnet.fi/mpeltonen/rajakokemus.htm

En ole materialisti, mikäli sitä tarkoitat. Se, että keskustelu käsittelee henkisyyttä ei kuitenkaan mielestäni tarkoita sitä, etteikö voitaisi pyrkiä keskustelemaan määritellyin käsittein.

Nyt minua kiinnostaa lähinnä, miten pyrkisit vastaamaan esittämiini tarkennuspyyntöihin.

Saag Paneer kirjoitti:

>>Kaikki on energiaa, myös tunteet ja ajatukset. Olet varmaan kuullut että tunteet jäävät pyörimään esim huoneeseen missä on juuri riidelty. Jotkut osaavat aistia nämä negatiiviset energiat. Itse esim tunnen toisten ihmisten ahdistuksen vatsassani. Ei ole aina kovin kivaa.>Hyvä energia tulee aina hyvänä takaisin ja paha pahana. Eli ei kannata lähettää pahana koska teet sillä itsellesi vahinkoa.>Tässä tuli meikäläiselle pieni lapsus. Tarkoitin että maailmankaikkeuden on muodostanut Jumala(voima) joka on absoluuttinen rakkaus.>Osa Jumalaa. Ainetta ei oikeasti ole olemassa vaan kaikki mitä näet ovat vain sinun mielesi harhaa. Ainut todellisuus on sinun ajatus.>Ei. Mutta en usko että maailmaakaan olisi ilman ihmistä.>Olemme kuitenkin kaikki samaa, ja jos teet toiselle pahaa tee sitä samalla myös itsellesi.

...siitä mainitusta sivustoni käyttöliittymästä, koska juuri sellaisia ajatuksia kuin sinusta irtoilee sinne UTT:hen olisi hyvä saada. "Meillä" siellä uhkaa välillä mennä vähän liiankin henkeväksi, ja "neutralismiksi" ristimäni katsomus on vaikea esittää sillä tavoin että Rakkaus-fanittajat tajuaisivat mitä sillä tarkoitan.

>miksi se ei voi olla pelkkä neutraali Voima, ilman moraalisia arvotuksia?

Tämä on se peruspointti mitä voisi työstää enemmänkin. Olen vähän väsähtänyt (taas kerran) dualismi-uskovaisuuksiin joissa ylikorostetaan sitä kuinka hyvät ja pahat tappelevat keskenään verissäpäin. New Age -osastollakin täällä S24:ssä oli niin uskomatonta fuulaa siitä kuinka jo lapset voivat syntyessään olla "alakerran" lähettiläitä, että pullat menee väärään kurkkuun kun lukee niitä uusimpia hömpötyksiä mitä "alalla" tuherretaan.

http://www.ultra-lehti.com/kolumnit/kolumni-1102.html

Siinäpä sitä... No, ei tuo niin uusi juttu näemmä ole, mutta oli se minulle uusi.

***

Sinne tänne olen jo markkinoinut sellaista ideaa että ihminen itse kokisi kaikkein nopeataajuisimmat värähtelyt (=Hengen) nimenomaan rakkautena, mutta että siitä ei välttämättä voi suoranaisesti päätellä että kyseessä nyt sitten on rakkaus. Rakkaus on ihmisen tulkinta siitä että väpättää nopiaan...

Qadesha kirjoitti:

...siitä mainitusta sivustoni käyttöliittymästä, koska juuri sellaisia ajatuksia kuin sinusta irtoilee sinne UTT:hen olisi hyvä saada. "Meillä" siellä uhkaa välillä mennä vähän liiankin henkeväksi, ja "neutralismiksi" ristimäni katsomus on vaikea esittää sillä tavoin että Rakkaus-fanittajat tajuaisivat mitä sillä tarkoitan.

>miksi se ei voi olla pelkkä neutraali Voima, ilman moraalisia arvotuksia?

Tämä on se peruspointti mitä voisi työstää enemmänkin. Olen vähän väsähtänyt (taas kerran) dualismi-uskovaisuuksiin joissa ylikorostetaan sitä kuinka hyvät ja pahat tappelevat keskenään verissäpäin. New Age -osastollakin täällä S24:ssä oli niin uskomatonta fuulaa siitä kuinka jo lapset voivat syntyessään olla "alakerran" lähettiläitä, että pullat menee väärään kurkkuun kun lukee niitä uusimpia hömpötyksiä mitä "alalla" tuherretaan.

http://www.ultra-lehti.com/kolumnit/kolumni-1102.html

Siinäpä sitä... No, ei tuo niin uusi juttu näemmä ole, mutta oli se minulle uusi.

***

Sinne tänne olen jo markkinoinut sellaista ideaa että ihminen itse kokisi kaikkein nopeataajuisimmat värähtelyt (=Hengen) nimenomaan rakkautena, mutta että siitä ei välttämättä voi suoranaisesti päätellä että kyseessä nyt sitten on rakkaus. Rakkaus on ihmisen tulkinta siitä että väpättää nopiaan...

On todella ikävää, että näiden "rakkaus-fanittajien" kanssa ei koskaan pääse keskusteluissa puusta pitkään. Aina kun alamme lähestyä ydinkysymyksiä, vastauksena on "koska et ajattele kuten minä, keskusteluamme on turha enempää jatkaa". Toinen tapa on sitten tuomita kyselijä skeptikko-materialististiksi, jolloin taas voi paeta vaikeita kysymyksiä. Kolmas tapa on sitten tuomita henkilö henkisyyttä ymmärtämättömäksi kirjanoppineeksi.

Edellä käymässäni keskustelunpoikasessa olin aistivinani kaikkia näitä. Sääli.

Joskus ihmettelenkin, olenko todella kaikkea tätä, kun hellaripalstalla olen "Pahuuden lähettiläs", yleisellä uskontopalstalla "hihhuli Noita Nokinenä", ateistipalstalla "pilkunnussija-akateemikko", scientologi-palstalla "antisosiaalinen tukahduttaja", satanistipalstalla "humanisti-feministi-paskanjauhaja" ja luonnonuskonnot-palstalla viimeksi "vanha mestari". Tulee joskus hieman skitso olo.

Saag Paneer kirjoitti:

On todella ikävää, että näiden "rakkaus-fanittajien" kanssa ei koskaan pääse keskusteluissa puusta pitkään. Aina kun alamme lähestyä ydinkysymyksiä, vastauksena on "koska et ajattele kuten minä, keskusteluamme on turha enempää jatkaa". Toinen tapa on sitten tuomita kyselijä skeptikko-materialististiksi, jolloin taas voi paeta vaikeita kysymyksiä. Kolmas tapa on sitten tuomita henkilö henkisyyttä ymmärtämättömäksi kirjanoppineeksi.

Edellä käymässäni keskustelunpoikasessa olin aistivinani kaikkia näitä. Sääli.

Joskus ihmettelenkin, olenko todella kaikkea tätä, kun hellaripalstalla olen "Pahuuden lähettiläs", yleisellä uskontopalstalla "hihhuli Noita Nokinenä", ateistipalstalla "pilkunnussija-akateemikko", scientologi-palstalla "antisosiaalinen tukahduttaja", satanistipalstalla "humanisti-feministi-paskanjauhaja" ja luonnonuskonnot-palstalla viimeksi "vanha mestari". Tulee joskus hieman skitso olo.

Esittämiisi kysymyksiin tiedät itse parhaan vastauksen.

Mutta jos kaipaat minun vastausta niin olet hiukan liian hyökkäävä ja haluat enemmän olla oikeassa kuin oppia uusia asioita. Tuo edellinen sinulle kaikella rakkaudella.
T rakkaus-fanittaja :-)

Saag Paneer kirjoitti:

On todella ikävää, että näiden "rakkaus-fanittajien" kanssa ei koskaan pääse keskusteluissa puusta pitkään. Aina kun alamme lähestyä ydinkysymyksiä, vastauksena on "koska et ajattele kuten minä, keskusteluamme on turha enempää jatkaa". Toinen tapa on sitten tuomita kyselijä skeptikko-materialististiksi, jolloin taas voi paeta vaikeita kysymyksiä. Kolmas tapa on sitten tuomita henkilö henkisyyttä ymmärtämättömäksi kirjanoppineeksi.

Edellä käymässäni keskustelunpoikasessa olin aistivinani kaikkia näitä. Sääli.

Joskus ihmettelenkin, olenko todella kaikkea tätä, kun hellaripalstalla olen "Pahuuden lähettiläs", yleisellä uskontopalstalla "hihhuli Noita Nokinenä", ateistipalstalla "pilkunnussija-akateemikko", scientologi-palstalla "antisosiaalinen tukahduttaja", satanistipalstalla "humanisti-feministi-paskanjauhaja" ja luonnonuskonnot-palstalla viimeksi "vanha mestari". Tulee joskus hieman skitso olo.

Kirkko Cafessa oli eräs yö aivan vimmattu islam-vastaisuus meneillään (kuten on ollut vissiin monena muunakin yönä), ja piruuttani heitin jotain rasismin vastaista tsoukkia. Tästä hyvästä sain kuulla olevani amislaisten kaveri tytöntyllerö joka fanittaa muslimeja koska on niin tyhmä.

Nimimerkkini vuoksi minua luullaan välillä muslimiksi, mutta nimeä en vaihda vain kaikenmaailman tankeroita miellyttääkseni. Intialaiseksikin on joskus väitetty...

Mielestäni kenellekään ei voi mennä töksäyttämään

- et vaan tiedä vielä tarpeeksi/kasva vähän lisää

- olet sitä sun tätä (kuten nyt esim. hyökkäävä, jollaiseksi minuakin on sanottu kun yritän esiintuoda "neutralismin" ideaa vs. rakkaus-fanitus)

tms. - vain sen takia että itse on mennyt niin pitkälle yhteen suuntaan että sieltä käsin ei enää ymmärrä mistään muusta kuin yhdestä ylisanasta jota sitten jankuttaa kuin ruosteinen äänilevy.

Rakkaus, Itse, Totuus, Tie - kyllähän näitä voi hokea mantran tavoin vaikka päänsä irti, mutta mitäpä sitten? Kaikki eivät voi jäädä vain aloillensa istuskelemaan onnenvirne naamallaan. Oppiminen, oikea oppiminen ei mielestäni ole vain mantran hokemista.

Tämän vuoksi kai en ole mikään mystikko. Toki ekstaasin tms. hetket ovat ihan ok ja pitävät ihmistä toiveikkaana siitä että kulkee Tiellä oikeaan suuntaan, mutta todellakin: elämä ei ole pelkkää rakkaushymistelyä. Jos se sitä olisi, ei koko olemassaoloakaan olisi, luulen ma.

Saag Paneer kirjoitti:

>>Kaikki on energiaa, myös tunteet ja ajatukset. Olet varmaan kuullut että tunteet jäävät pyörimään esim huoneeseen missä on juuri riidelty. Jotkut osaavat aistia nämä negatiiviset energiat. Itse esim tunnen toisten ihmisten ahdistuksen vatsassani. Ei ole aina kovin kivaa.>Hyvä energia tulee aina hyvänä takaisin ja paha pahana. Eli ei kannata lähettää pahana koska teet sillä itsellesi vahinkoa.>Tässä tuli meikäläiselle pieni lapsus. Tarkoitin että maailmankaikkeuden on muodostanut Jumala(voima) joka on absoluuttinen rakkaus.>Osa Jumalaa. Ainetta ei oikeasti ole olemassa vaan kaikki mitä näet ovat vain sinun mielesi harhaa. Ainut todellisuus on sinun ajatus.>Ei. Mutta en usko että maailmaakaan olisi ilman ihmistä.>Olemme kuitenkin kaikki samaa, ja jos teet toiselle pahaa tee sitä samalla myös itsellesi.

"Niin, eli vaistoat vallinneita emootioita. Emootiot ovat taas ihmiselle evoluution myötä kehittyneitä tärkeitä ominaisuuksia. Miksi haluat arvottaa elämisen ja selviytymisen kannalta elintärkeät ominaisuudet "negatiiviseksi energiaksi"? Riitely on normaali sosiaalinen tilanne, jossa yksilöt ratkovat eturistiriitojaan. Mitä "negatiivista" siinä on?"

Negatiiviset ajatukset ja tunteet ovat energiaa, ei mitään käsitteellisiä negaatioita kuten yleisesti ajatellaan. Eli ne takertuvat sinunuun ja ympärilläsi oleviin ja aiheuttaa harmeja.

"aha saa aina palkkansa" on itse asiassa ikivanha uskomus, jonka tarkoituksena on pyrkiä alistamaan normeja rikkova yksilö yhteisön kontrolliin. Hyvä järjestelmä sinänsä, mutta ainoastaan uskomus."

Mikä saa sinut näin uskomaan. Rajatilakokemusten mukaan paha joutuu hyvittämään pahat teot jossain vaiheessa ja hän tulee tekemään sen vielä vapaehtoisesti.

"Miksi se on juuri rakkaus? Mikä siitä tekee rakkauden? En vieläkään ymmärrä, miksi se ei voi olla pelkkä neutraali Voima, ilman moraalisia arvotuksia?"

Rakkaus on tunne ei moraalinen arvo. Jumala(voima) on täydellinen absoluuttinen rakkaus. Siinä mielessä olet jäljillä että jumala ei arvota eikä tuomitse.

"
Toisin sanoen pahuuskin on ihmislähtöisenä ilmiönä harhaa, eikä sitä ole olemassa. Kuten jo mainitsit, onkin vain tuo absoluuttinen hyvä, joka ei oikeasti ole hyvää ollenkaan, koska sillä ei ole mitään referenssiä. Valo vailla varjoja on hahmottamaton."

Filosofista pohdintaa vailla merkitystä.

"Tarkentaisitko vielä? Ihminen on eläin muiden mukana. Miten ihmeessä yhden lajin puuttuminen tekisi maailman ei-olevaksi?"

Maailma on luotu ihmiselle(sieluille) oppimista varten.

??? kirjoitti:

"Niin, eli vaistoat vallinneita emootioita. Emootiot ovat taas ihmiselle evoluution myötä kehittyneitä tärkeitä ominaisuuksia. Miksi haluat arvottaa elämisen ja selviytymisen kannalta elintärkeät ominaisuudet "negatiiviseksi energiaksi"? Riitely on normaali sosiaalinen tilanne, jossa yksilöt ratkovat eturistiriitojaan. Mitä "negatiivista" siinä on?"

Negatiiviset ajatukset ja tunteet ovat energiaa, ei mitään käsitteellisiä negaatioita kuten yleisesti ajatellaan. Eli ne takertuvat sinunuun ja ympärilläsi oleviin ja aiheuttaa harmeja.

"aha saa aina palkkansa" on itse asiassa ikivanha uskomus, jonka tarkoituksena on pyrkiä alistamaan normeja rikkova yksilö yhteisön kontrolliin. Hyvä järjestelmä sinänsä, mutta ainoastaan uskomus."

Mikä saa sinut näin uskomaan. Rajatilakokemusten mukaan paha joutuu hyvittämään pahat teot jossain vaiheessa ja hän tulee tekemään sen vielä vapaehtoisesti.

"Miksi se on juuri rakkaus? Mikä siitä tekee rakkauden? En vieläkään ymmärrä, miksi se ei voi olla pelkkä neutraali Voima, ilman moraalisia arvotuksia?"

Rakkaus on tunne ei moraalinen arvo. Jumala(voima) on täydellinen absoluuttinen rakkaus. Siinä mielessä olet jäljillä että jumala ei arvota eikä tuomitse.

"
Toisin sanoen pahuuskin on ihmislähtöisenä ilmiönä harhaa, eikä sitä ole olemassa. Kuten jo mainitsit, onkin vain tuo absoluuttinen hyvä, joka ei oikeasti ole hyvää ollenkaan, koska sillä ei ole mitään referenssiä. Valo vailla varjoja on hahmottamaton."

Filosofista pohdintaa vailla merkitystä.

"Tarkentaisitko vielä? Ihminen on eläin muiden mukana. Miten ihmeessä yhden lajin puuttuminen tekisi maailman ei-olevaksi?"

Maailma on luotu ihmiselle(sieluille) oppimista varten.

>>Negatiiviset ajatukset ja tunteet ovat energiaa, ei mitään käsitteellisiä negaatioita kuten yleisesti ajatellaan. Eli ne takertuvat sinunuun ja ympärilläsi oleviin ja aiheuttaa harmeja.>"aha saa aina palkkansa" on itse asiassa ikivanha uskomus, jonka tarkoituksena on pyrkiä alistamaan normeja rikkova yksilö yhteisön kontrolliin. Hyvä järjestelmä sinänsä, mutta ainoastaan uskomus." ------
Mikä saa sinut näin uskomaan. Rajatilakokemusten mukaan paha joutuu hyvittämään pahat teot jossain vaiheessa ja hän tulee tekemään sen vielä vapaehtoisesti.>"Miksi se on juuri rakkaus? Mikä siitä tekee rakkauden? En vieläkään ymmärrä, miksi se ei voi olla pelkkä neutraali Voima, ilman moraalisia arvotuksia?" ---------- Rakkaus on tunne ei moraalinen arvo. Jumala(voima) on täydellinen absoluuttinen rakkaus. Siinä mielessä olet jäljillä että jumala ei arvota eikä tuomitse.>>>Toisin sanoen pahuuskin on ihmislähtöisenä ilmiönä harhaa, eikä sitä ole olemassa. Kuten jo mainitsit, onkin vain tuo absoluuttinen hyvä, joka ei oikeasti ole hyvää ollenkaan, koska sillä ei ole mitään referenssiä. Valo vailla varjoja on hahmottamaton." ------------ Filosofista pohdintaa vailla merkitystä.>"Tarkentaisitko vielä? Ihminen on eläin muiden mukana. Miten ihmeessä yhden lajin puuttuminen tekisi maailman ei-olevaksi?" ------- Maailma on luotu ihmiselle(sieluille) oppimista varten.

??? kirjoitti:

Esittämiisi kysymyksiin tiedät itse parhaan vastauksen.

Mutta jos kaipaat minun vastausta niin olet hiukan liian hyökkäävä ja haluat enemmän olla oikeassa kuin oppia uusia asioita. Tuo edellinen sinulle kaikella rakkaudella.
T rakkaus-fanittaja :-)

Mikäli en ole täysin vakuuttunut, enkä ymmärrä mitä pyrit selittämään, miksi tulkitset kysymykseni hyökkääviksi? Mielestäni puhut ristiriitaisesti ja välillä syntyy tunne, ettet oikein itsekään tiedä mitä pyrit selittämään. Anteeksi vaan tulkintani.

On hieman hankala oppia uusia asioita, mikäli opettajakaan ei tiedä mitä opettaa. Tuo edellinen kaikella rakkaudella. ;-D