Hämärä tihenee ruovikon yllä
tihku raiskaa yön selkää
kohmeisin jaloin
turtunein käsin
väräjävin sydämin
niin monen ikuisuuden ohi kuljin
Missä olit
kun tulva nosti minut aallon harjalle
kantoi mukanaan,
missä?
Mieli sameana epäilystä
etsin lakastunutta sydäntäni
- yksinäisyys, älä halaa niin kylmästi!
tihku raiskaa yön selkää
kohmeisin jaloin
turtunein käsin
väräjävin sydämin
niin monen ikuisuuden ohi kuljin
Missä olit
kun tulva nosti minut aallon harjalle
kantoi mukanaan,
missä?
Mieli sameana epäilystä
etsin lakastunutta sydäntäni
- yksinäisyys, älä halaa niin kylmästi!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Surullisen kaunis, mutta muista, aina valoa näkyy tunnelin päässä.