Suomalaisen elokuvan "nousukausi"

Hohoijaa (=taas kerran hohhoijaa..):

Kaiken urputtamisen jälkeen:
1)Suomalaisen elokuvan pitäisi olla sellaista joka kertoo Suomesta.
2)Suomesta kertomisesta on vaihtoehtoina a)kerrotaan Suomen historiasta taikka b) kerrotaan nykypäivän Suomesta (ehkä on mahdollista myöskin ennakoida c)tulevaisuuden Suomea).
3) Tässä tulee tietenkin ongelmaksi a)historiaakin kerrotaan aina ohjaajan oman navan kautta b)Nykypäivänä globalisoituvassa maailmassa kansallisuuksien erot ovat kaventuneet (Esim. A.Louhimiehen "Levottomat" tyylin elokuvat eivät kerro vain suomalaisista nuorista aikuisista vaan samat tapahtumat voisivat tapahtua periaatteessa missä tahansa hyvinvointivaltiossa(Sekä c)tulevaisuutta on mahdotonta oikeasti ennustaa).
4)Niinpä on vaikeata tehdä "suomalaista elokuvaa" niin ettei termillä "suomalaista elokuvaa" vain markkinointihenkisesti koetettaisi houkutella massoja elokuvateattereihin, jotta kyseiset "suomalaiset elokuvat" tuottaisivat rahaa. Massailmiöissä tyyliin "mattinykänen" on toden totta selvääkin selvenpää että kysymys on "suomalaisuudesta", mutta vain ja ainoastaan siksi että Matti Nykänen on syntynyt suomessa (=Jos Matti Nykänen olisi ruotsalainen, tanskalainen taikka norjalainen ei ilmiö olisi "suomalaisen elokuvan ilmiö").
Eli; 5)Suomalaisuuden käsitteen määrittämiseen (kaiken "urputtamisen" oheen) sekä visioimiseen on vaikeata vuonna 2006 löytää seulaa, jos sen löytäisin niin olisin se enneustaja, joka en valitettavasti voi sen enempää kuin kukaan muukaan olla. Mielestäni riittäisi ettei seulaa (elokuvienkaan tekemiseen) olisi; eikä taiteellinen vapaus olisi kiinni mistää taikin taikka muunkaan oppilaitoksen/yhteisön vaateista (joilla elokuvia nytten näytetään "suomalaisiksi" tekevän).

6)Suomalaisuus elokuvissa ei siis ole yhden ryhmä taikka henkilön määriteltävissä; mikäli siinä siis on ollenkaan kysymys jostakin kansallisesta ilmiöstä, joka kertoo jotakin olleellista "suomalaisuudesta". Ainoa asia mikä sen voi määritellä (ei ole tuotantokoneisto) vaan aika sekä ajassa tapahtuva kansallinen muutos.

Frog kirjoitti:

Hohoijaa (=taas kerran hohhoijaa..):

Kaiken urputtamisen jälkeen:
1)Suomalaisen elokuvan pitäisi olla sellaista joka kertoo Suomesta.
2)Suomesta kertomisesta on vaihtoehtoina a)kerrotaan Suomen historiasta taikka b) kerrotaan nykypäivän Suomesta (ehkä on mahdollista myöskin ennakoida c)tulevaisuuden Suomea).
3) Tässä tulee tietenkin ongelmaksi a)historiaakin kerrotaan aina ohjaajan oman navan kautta b)Nykypäivänä globalisoituvassa maailmassa kansallisuuksien erot ovat kaventuneet (Esim. A.Louhimiehen "Levottomat" tyylin elokuvat eivät kerro vain suomalaisista nuorista aikuisista vaan samat tapahtumat voisivat tapahtua periaatteessa missä tahansa hyvinvointivaltiossa(Sekä c)tulevaisuutta on mahdotonta oikeasti ennustaa).
4)Niinpä on vaikeata tehdä "suomalaista elokuvaa" niin ettei termillä "suomalaista elokuvaa" vain markkinointihenkisesti koetettaisi houkutella massoja elokuvateattereihin, jotta kyseiset "suomalaiset elokuvat" tuottaisivat rahaa. Massailmiöissä tyyliin "mattinykänen" on toden totta selvääkin selvenpää että kysymys on "suomalaisuudesta", mutta vain ja ainoastaan siksi että Matti Nykänen on syntynyt suomessa (=Jos Matti Nykänen olisi ruotsalainen, tanskalainen taikka norjalainen ei ilmiö olisi "suomalaisen elokuvan ilmiö").
Eli; 5)Suomalaisuuden käsitteen määrittämiseen (kaiken "urputtamisen" oheen) sekä visioimiseen on vaikeata vuonna 2006 löytää seulaa, jos sen löytäisin niin olisin se enneustaja, joka en valitettavasti voi sen enempää kuin kukaan muukaan olla. Mielestäni riittäisi ettei seulaa (elokuvienkaan tekemiseen) olisi; eikä taiteellinen vapaus olisi kiinni mistää taikin taikka muunkaan oppilaitoksen/yhteisön vaateista (joilla elokuvia nytten näytetään "suomalaisiksi" tekevän).

6)Suomalaisuus elokuvissa ei siis ole yhden ryhmä taikka henkilön määriteltävissä; mikäli siinä siis on ollenkaan kysymys jostakin kansallisesta ilmiöstä, joka kertoo jotakin olleellista "suomalaisuudesta". Ainoa asia mikä sen voi määritellä (ei ole tuotantokoneisto) vaan aika sekä ajassa tapahtuva kansallinen muutos.

Lue lisää

Noh, entä se suuri visio, miten ongelma ratkaistaan?

Kritisoida osaa kuka tahansa ja luoda sillä tavoin itsestään fiksun intellektuelli vaikutelma. Näitähän Taikissakin riittää.

Sitten on erikseen ne, jotka luovat ja saavat asioita aikaiseksi. Vähemmistönä ikävä kyllä.

Töpsel kirjoitti:

Noh, entä se suuri visio, miten ongelma ratkaistaan?

Kritisoida osaa kuka tahansa ja luoda sillä tavoin itsestään fiksun intellektuelli vaikutelma. Näitähän Taikissakin riittää.

Sitten on erikseen ne, jotka luovat ja saavat asioita aikaiseksi. Vähemmistönä ikävä kyllä.

Lue lisää

Niin... se kai tässä se "ongelma" on että elokuvan tekemistäkään ei voi ohjaajallekaan opettaa. Kun oppilaistos juurruttaa ohjaajaan jonkun mantran niin ohjaaja katsoo koko uransa ajan tämän mantran olevan yksi ja ainoa oikea tapa tehdä vaikkapa sitä suomalaista elokuvaa.

"Ongelman" ainoa mahdollinen ratkaisu on että ohjaajat irroittautuvat kauaksi oppi-isistään ja tekevät siltikin mahd. hyvää elokuvaa.

Frog kirjoitti:

Hohoijaa (=taas kerran hohhoijaa..):

Kaiken urputtamisen jälkeen:
1)Suomalaisen elokuvan pitäisi olla sellaista joka kertoo Suomesta.
2)Suomesta kertomisesta on vaihtoehtoina a)kerrotaan Suomen historiasta taikka b) kerrotaan nykypäivän Suomesta (ehkä on mahdollista myöskin ennakoida c)tulevaisuuden Suomea).
3) Tässä tulee tietenkin ongelmaksi a)historiaakin kerrotaan aina ohjaajan oman navan kautta b)Nykypäivänä globalisoituvassa maailmassa kansallisuuksien erot ovat kaventuneet (Esim. A.Louhimiehen "Levottomat" tyylin elokuvat eivät kerro vain suomalaisista nuorista aikuisista vaan samat tapahtumat voisivat tapahtua periaatteessa missä tahansa hyvinvointivaltiossa(Sekä c)tulevaisuutta on mahdotonta oikeasti ennustaa).
4)Niinpä on vaikeata tehdä "suomalaista elokuvaa" niin ettei termillä "suomalaista elokuvaa" vain markkinointihenkisesti koetettaisi houkutella massoja elokuvateattereihin, jotta kyseiset "suomalaiset elokuvat" tuottaisivat rahaa. Massailmiöissä tyyliin "mattinykänen" on toden totta selvääkin selvenpää että kysymys on "suomalaisuudesta", mutta vain ja ainoastaan siksi että Matti Nykänen on syntynyt suomessa (=Jos Matti Nykänen olisi ruotsalainen, tanskalainen taikka norjalainen ei ilmiö olisi "suomalaisen elokuvan ilmiö").
Eli; 5)Suomalaisuuden käsitteen määrittämiseen (kaiken "urputtamisen" oheen) sekä visioimiseen on vaikeata vuonna 2006 löytää seulaa, jos sen löytäisin niin olisin se enneustaja, joka en valitettavasti voi sen enempää kuin kukaan muukaan olla. Mielestäni riittäisi ettei seulaa (elokuvienkaan tekemiseen) olisi; eikä taiteellinen vapaus olisi kiinni mistää taikin taikka muunkaan oppilaitoksen/yhteisön vaateista (joilla elokuvia nytten näytetään "suomalaisiksi" tekevän).

6)Suomalaisuus elokuvissa ei siis ole yhden ryhmä taikka henkilön määriteltävissä; mikäli siinä siis on ollenkaan kysymys jostakin kansallisesta ilmiöstä, joka kertoo jotakin olleellista "suomalaisuudesta". Ainoa asia mikä sen voi määritellä (ei ole tuotantokoneisto) vaan aika sekä ajassa tapahtuva kansallinen muutos.

Lue lisää

tyttö sinä olet tähti ei ole suomalainen elokuva, koska se kertoo rakkaudesta eikä suomalaisuudesta ja suomalaisista? ja sen takia se on huono elokuva?

en ymmärrä pointtiasi. miksi suomessa tehtyjen elokuvien pitäisi jotenkin korostaa suomalaisuutta? elokuvahan on taiteen muoto, joka voi kertoa mistä vaan.

eikös suomalainen elokuva ole sellainen, joka on suomalaisten tekemä (ja pääosin kuvattukin suomessa). amerikkalainen elokuva taas vastaavasti on amerikkalaisten tekemää amerikassa. mutta mitä tekemistä aiheella on elokuvan suomalaisuuden tai amerikkalaisuuden kanssa?

Frog kirjoitti:

Hohoijaa (=taas kerran hohhoijaa..):

Kaiken urputtamisen jälkeen:
1)Suomalaisen elokuvan pitäisi olla sellaista joka kertoo Suomesta.
2)Suomesta kertomisesta on vaihtoehtoina a)kerrotaan Suomen historiasta taikka b) kerrotaan nykypäivän Suomesta (ehkä on mahdollista myöskin ennakoida c)tulevaisuuden Suomea).
3) Tässä tulee tietenkin ongelmaksi a)historiaakin kerrotaan aina ohjaajan oman navan kautta b)Nykypäivänä globalisoituvassa maailmassa kansallisuuksien erot ovat kaventuneet (Esim. A.Louhimiehen "Levottomat" tyylin elokuvat eivät kerro vain suomalaisista nuorista aikuisista vaan samat tapahtumat voisivat tapahtua periaatteessa missä tahansa hyvinvointivaltiossa(Sekä c)tulevaisuutta on mahdotonta oikeasti ennustaa).
4)Niinpä on vaikeata tehdä "suomalaista elokuvaa" niin ettei termillä "suomalaista elokuvaa" vain markkinointihenkisesti koetettaisi houkutella massoja elokuvateattereihin, jotta kyseiset "suomalaiset elokuvat" tuottaisivat rahaa. Massailmiöissä tyyliin "mattinykänen" on toden totta selvääkin selvenpää että kysymys on "suomalaisuudesta", mutta vain ja ainoastaan siksi että Matti Nykänen on syntynyt suomessa (=Jos Matti Nykänen olisi ruotsalainen, tanskalainen taikka norjalainen ei ilmiö olisi "suomalaisen elokuvan ilmiö").
Eli; 5)Suomalaisuuden käsitteen määrittämiseen (kaiken "urputtamisen" oheen) sekä visioimiseen on vaikeata vuonna 2006 löytää seulaa, jos sen löytäisin niin olisin se enneustaja, joka en valitettavasti voi sen enempää kuin kukaan muukaan olla. Mielestäni riittäisi ettei seulaa (elokuvienkaan tekemiseen) olisi; eikä taiteellinen vapaus olisi kiinni mistää taikin taikka muunkaan oppilaitoksen/yhteisön vaateista (joilla elokuvia nytten näytetään "suomalaisiksi" tekevän).

6)Suomalaisuus elokuvissa ei siis ole yhden ryhmä taikka henkilön määriteltävissä; mikäli siinä siis on ollenkaan kysymys jostakin kansallisesta ilmiöstä, joka kertoo jotakin olleellista "suomalaisuudesta". Ainoa asia mikä sen voi määritellä (ei ole tuotantokoneisto) vaan aika sekä ajassa tapahtuva kansallinen muutos.

Lue lisää

Mun mielestäni Paha maa on hyvä suomalainen elokuva. Se kertoo aika oivaltavasti nyky-Suomesta, mutta sen teemat ovat samalla sen verran yleispäteviä, että muunkin maalaiset voivat ymmärtää sen. Sen sijaan jotkut Turhapurot ja Pekot plus tod. näk. tämä Mannerheim-projekti ovat jo niin kotisuomalaisia, ettei niille ulkomaisia ymmärtäjiä riitä. Mutta ei kaikille elokuville tarvitsekaan olla ulkomaisia katsojia, elokuvia voi tehdä puhtaasti kotimainen yleisö mielessä (mikä tuo eteen sen kysymyksen, miksi joku Mannerheim pitäisi tehdä englanninkielisenä).

??? kirjoitti:

tyttö sinä olet tähti ei ole suomalainen elokuva, koska se kertoo rakkaudesta eikä suomalaisuudesta ja suomalaisista? ja sen takia se on huono elokuva?

en ymmärrä pointtiasi. miksi suomessa tehtyjen elokuvien pitäisi jotenkin korostaa suomalaisuutta? elokuvahan on taiteen muoto, joka voi kertoa mistä vaan.

eikös suomalainen elokuva ole sellainen, joka on suomalaisten tekemä (ja pääosin kuvattukin suomessa). amerikkalainen elokuva taas vastaavasti on amerikkalaisten tekemää amerikassa. mutta mitä tekemistä aiheella on elokuvan suomalaisuuden tai amerikkalaisuuden kanssa?

Lue lisää

Pointin koetan iskeä siihen että en itse ymmärrä miksi elokuvia täytyy markkinoida "suomalaisina elokuvina" vaikka kyseisten elokuvien teemat ovat enemmänkin globaalissa ajassa kiinni olevia kuin suomalaisessa nykypäivässä. Sinänsä en siis puuttunut tässä siihen onko jokin tekotapa taikka elokuva hyvä, huono taikka jotakin siltä väliltä.

Se vain on "väärin" että joku vallitseva elokuvien tekotapa, joka on voimassa antaa jo elokuvan markkinoinnille mahdollisuuden sanoa, että kyseessä on suomalainen elokuva, vaikkakaan itse elokuvassa ei muuta suomalaista olisi kuin se että se on kuvattu suomessa. Sellaisessa "suomalaisen elokuvan" tekemisessä ei kysymys ole juuri muusta kuin rahastuksesta. Oli kysessä sitten hyvä taikka huono elokuva.

Frog kirjoitti:

Pointin koetan iskeä siihen että en itse ymmärrä miksi elokuvia täytyy markkinoida "suomalaisina elokuvina" vaikka kyseisten elokuvien teemat ovat enemmänkin globaalissa ajassa kiinni olevia kuin suomalaisessa nykypäivässä. Sinänsä en siis puuttunut tässä siihen onko jokin tekotapa taikka elokuva hyvä, huono taikka jotakin siltä väliltä.

Se vain on "väärin" että joku vallitseva elokuvien tekotapa, joka on voimassa antaa jo elokuvan markkinoinnille mahdollisuuden sanoa, että kyseessä on suomalainen elokuva, vaikkakaan itse elokuvassa ei muuta suomalaista olisi kuin se että se on kuvattu suomessa. Sellaisessa "suomalaisen elokuvan" tekemisessä ei kysymys ole juuri muusta kuin rahastuksesta. Oli kysessä sitten hyvä taikka huono elokuva.

Lue lisää

löytyy siitä, että suomalaiset ovat pitkään halveksuneet kotimaista elokuvaa. nyt kun ollaan siinä tilanteessa, että suomessa osataan tehdä laadukkaita elokuvia, niin mielestäni on oikein korostaa suomalaisuutta.

toivottavasti jossain vaiheessa tuo arvostus nousee niin paljon, ettei erikseen enää tarvitsisi korostaa suomalaisuutta.

mutta toisaalta onhan elintarvikkeissakin joutsen ym merkkejä. joten miksi sei suomalaista elokuvaa saisi mainostaa suomalaisena?

Frog kirjoitti:

Niin... se kai tässä se "ongelma" on että elokuvan tekemistäkään ei voi ohjaajallekaan opettaa. Kun oppilaistos juurruttaa ohjaajaan jonkun mantran niin ohjaaja katsoo koko uransa ajan tämän mantran olevan yksi ja ainoa oikea tapa tehdä vaikkapa sitä suomalaista elokuvaa.

"Ongelman" ainoa mahdollinen ratkaisu on että ohjaajat irroittautuvat kauaksi oppi-isistään ja tekevät siltikin mahd. hyvää elokuvaa.

Lue lisää

En minä vaan Taikissa mitään mantroja kuullut hoettavan, enkä huomannut mitään oppi-isien juurrutusta. Siellä, kaikista näistä ammattikoulunjatkeista poiketen, oppilailla on sentään erittäin vahvat omat mielipiteet ja asenteet. Siinä on opettaja usein helisemässä, mikäli ei kykene perustelemaan kantojaan ja näkemyksiään.

Kuvaavin lause taisi tulla Auli Mantilalta, kun Törhönen tuli selittämään, miten hän itse ongelmallisen kohtauksen ratkaisisi: "Joo, sä ootki sä, mut mä oon mä!"

Ohjaajat saattavat sitten ollakin fakkiutuneita, ja jos leffoissa tuntuu olevan jokin trendi päällä, niin silloin kriittiset katseet kannattaa luoda lähinnä rahoittajatahoihin. Valinnanvaraa kyllä on, sekä ohjaajissa että hyvissä käsikirjoituksissa.

Sitäpaitsi ne oppi-isätkin vaihtelevat. Riippuen ihmisistä, aikakaudesta ja kunkin opiskelijan omasta henkilöhistoriasta. Jos kolisee samanaikaisesti sekä Kieslowski, Tarkovski, Shyamalan, Sam Raimi, Priit Pärn, Polanski, Jane Campion että James Cameron, niin ota nyt tuosta sitten selvää kenestä pitäisi irrottautua... ;-)

Töpsel kirjoitti:

En minä vaan Taikissa mitään mantroja kuullut hoettavan, enkä huomannut mitään oppi-isien juurrutusta. Siellä, kaikista näistä ammattikoulunjatkeista poiketen, oppilailla on sentään erittäin vahvat omat mielipiteet ja asenteet. Siinä on opettaja usein helisemässä, mikäli ei kykene perustelemaan kantojaan ja näkemyksiään.

Kuvaavin lause taisi tulla Auli Mantilalta, kun Törhönen tuli selittämään, miten hän itse ongelmallisen kohtauksen ratkaisisi: "Joo, sä ootki sä, mut mä oon mä!"

Ohjaajat saattavat sitten ollakin fakkiutuneita, ja jos leffoissa tuntuu olevan jokin trendi päällä, niin silloin kriittiset katseet kannattaa luoda lähinnä rahoittajatahoihin. Valinnanvaraa kyllä on, sekä ohjaajissa että hyvissä käsikirjoituksissa.

Sitäpaitsi ne oppi-isätkin vaihtelevat. Riippuen ihmisistä, aikakaudesta ja kunkin opiskelijan omasta henkilöhistoriasta. Jos kolisee samanaikaisesti sekä Kieslowski, Tarkovski, Shyamalan, Sam Raimi, Priit Pärn, Polanski, Jane Campion että James Cameron, niin ota nyt tuosta sitten selvää kenestä pitäisi irrottautua... ;-)

Lue lisää

Luulenpa että kun taikka jos ne mantrat johonkin vaikuttavat niin ne uppoavat sinne alitajunnan puolelle eikä niitä siten paljon huomaa vaikka olisi miten vahvoja mielipiteitä omaava. Ja toisaalta; vahvat mielipiteethän ne usein vasta fakkiutuneita ovatkin. Mantilankin tavanneena sanoisin että vahva ohjaaja jolla on kylläkin omat pienet taikka isommatkin fakkiutuneisuutensa. Ja Törhösellä kenties vielä enemmän. Tiedä sitten että mikä ohjaajan elokuvan tekoon eniten sitten vaikuttaakaan: esikuvat, alitajuiset vaikutteet vaiko oma asenne. Myös tuotantotekniset seikat (tyylin; "mistä rahat") vaikuttavat paljon.

Vahvasti siis uskon että Suomi - elokuvalla on tässä vielä paljon opittavaa, vaikka tavallaanhan se on mitä tervein merkki kun asioista aletaan puhumaan suoraan ja ilman piilomerkityksiä.

Frog kirjoitti:

Luulenpa että kun taikka jos ne mantrat johonkin vaikuttavat niin ne uppoavat sinne alitajunnan puolelle eikä niitä siten paljon huomaa vaikka olisi miten vahvoja mielipiteitä omaava. Ja toisaalta; vahvat mielipiteethän ne usein vasta fakkiutuneita ovatkin. Mantilankin tavanneena sanoisin että vahva ohjaaja jolla on kylläkin omat pienet taikka isommatkin fakkiutuneisuutensa. Ja Törhösellä kenties vielä enemmän. Tiedä sitten että mikä ohjaajan elokuvan tekoon eniten sitten vaikuttaakaan: esikuvat, alitajuiset vaikutteet vaiko oma asenne. Myös tuotantotekniset seikat (tyylin; "mistä rahat") vaikuttavat paljon.

Vahvasti siis uskon että Suomi - elokuvalla on tässä vielä paljon opittavaa, vaikka tavallaanhan se on mitä tervein merkki kun asioista aletaan puhumaan suoraan ja ilman piilomerkityksiä.

Lue lisää

...ja nuorempi koira vanhaa paremmin. Vielä jokunen vuosi sitten Anu Kuivalainen laukaisi yhden seminaarin yhteydessä, ettei koskaan käytä musiikkia elokuvissaan - ikäänkuin se olisi jokin ansio. Tähän joku yleisöstä, että "Miksi et?". Vastausta en muista, mutta Anun seuraavassa leffassa sitten soikin Sanna Salmenkallion luomat ambienssit. Komeasti soivatkin!

Joskus voimakastahtoinen opettaja voi luoda keinotekoisia standardeja, mutta opiskelijoitten kannalta tämä on ohimenevä kausi. Kasvaakseen elokuvantekijänä aikuiseksi, tapahtuu aina murros ja kyseenalaistaminen.

Joskus tämä tapahtuu myös toisinpäin: vedin kerran itse kurssia lähinnä dokumenttikerrontaan liittyen ja kehuin yhtä uudehkoa leffaa. "Niin mutta eihän tuo ole dogmaa!" huusi yhtäkkiä yksi opiskelijoista melkeinpä järkyttyneenä. "Miks vitussa te tekisitte vain jotain dogmaa, jos teillä on kaikki elokuvakerronnan välineet käytettävissänne, hä?" heitn takaisin. Saliin laskeutui syvä hiljaisuus.

... kirjoitti:

löytyy siitä, että suomalaiset ovat pitkään halveksuneet kotimaista elokuvaa. nyt kun ollaan siinä tilanteessa, että suomessa osataan tehdä laadukkaita elokuvia, niin mielestäni on oikein korostaa suomalaisuutta.

toivottavasti jossain vaiheessa tuo arvostus nousee niin paljon, ettei erikseen enää tarvitsisi korostaa suomalaisuutta.

mutta toisaalta onhan elintarvikkeissakin joutsen ym merkkejä. joten miksi sei suomalaista elokuvaa saisi mainostaa suomalaisena?

Lue lisää

Tavallaan pirun hyvä pointti, mutta ehkä sittenkään ei(?!!). Mieleen vain tuli että mikä siitä ruuastakaan tekee niin suomalaista paitsi että se on suomessa valmistettua (ja sen ovat suomalaiset valmistaneet), kun ne metodit sen elintarvikkeen tuottamiseen ovat voineet tulla vaikkapa USAsta, Italiasta, Ranskasta ja Venäjältä. "Suomalaisuus" VOI OLLA aika pirun harhauttava käsite muuallakin kuin elokuvista puhuttaessa..

Töpsel kirjoitti:

...ja nuorempi koira vanhaa paremmin. Vielä jokunen vuosi sitten Anu Kuivalainen laukaisi yhden seminaarin yhteydessä, ettei koskaan käytä musiikkia elokuvissaan - ikäänkuin se olisi jokin ansio. Tähän joku yleisöstä, että "Miksi et?". Vastausta en muista, mutta Anun seuraavassa leffassa sitten soikin Sanna Salmenkallion luomat ambienssit. Komeasti soivatkin!

Joskus voimakastahtoinen opettaja voi luoda keinotekoisia standardeja, mutta opiskelijoitten kannalta tämä on ohimenevä kausi. Kasvaakseen elokuvantekijänä aikuiseksi, tapahtuu aina murros ja kyseenalaistaminen.

Joskus tämä tapahtuu myös toisinpäin: vedin kerran itse kurssia lähinnä dokumenttikerrontaan liittyen ja kehuin yhtä uudehkoa leffaa. "Niin mutta eihän tuo ole dogmaa!" huusi yhtäkkiä yksi opiskelijoista melkeinpä järkyttyneenä. "Miks vitussa te tekisitte vain jotain dogmaa, jos teillä on kaikki elokuvakerronnan välineet käytettävissänne, hä?" heitn takaisin. Saliin laskeutui syvä hiljaisuus.

Lue lisää

Tuokin on hyvä pohdinnan aihe, että kummatko ovat maneerisempia. Nuoret lienevät (myös nuoret ohjaajat) ehdottomampia kun vanhat. Vanhat ohjaajat ovat taas voineet kehittää ilmaisuaan siten ettei sen vaihtamiseen enää (siis todellakaan)ole tarvetta. He ovat jo auteureja.
Mutta vanha koirakin oppii uusia temppuja sanontakin pitänee (ainakin osittain) paikkaansa.

Siis: On vaikeaa sanoa mikä on oikea tapa tehdä "suomalaista elokuvaa". Minulla ei ole siihen mitään ratkaisua, koska mikä tahansa ratkaisu on jo sinällään maneeri. Jos sellaista alkaa vääntämään niin pistää kyllä monta päätä samaan silmukkaan, joka jossain vaiheessa eittämättä alkaa sitten kiritymään liikaa..

Frog kirjoitti:

Tavallaan pirun hyvä pointti, mutta ehkä sittenkään ei(?!!). Mieleen vain tuli että mikä siitä ruuastakaan tekee niin suomalaista paitsi että se on suomessa valmistettua (ja sen ovat suomalaiset valmistaneet), kun ne metodit sen elintarvikkeen tuottamiseen ovat voineet tulla vaikkapa USAsta, Italiasta, Ranskasta ja Venäjältä. "Suomalaisuus" VOI OLLA aika pirun harhauttava käsite muuallakin kuin elokuvista puhuttaessa..

Lue lisää

mutta mikä tekee sinusta suomalaisen? onhan sinutkin vain tehty suomessa. mutta millä metodilla? ;)

tavallaan ymmärrän pointtisi, mutta pidän turhana sen pohtimista. koska jos tuolle linjalle lähdetään, niin eihän mikään ole suomalaista. tämäkin kansa on vaeltanut kaukaa tänne. ei me täällä aina olla oltu. ja toisekseen miksi pitäisi olla jonkin asian 100% suomalaista?

Frog kirjoitti:

Tavallaan pirun hyvä pointti, mutta ehkä sittenkään ei(?!!). Mieleen vain tuli että mikä siitä ruuastakaan tekee niin suomalaista paitsi että se on suomessa valmistettua (ja sen ovat suomalaiset valmistaneet), kun ne metodit sen elintarvikkeen tuottamiseen ovat voineet tulla vaikkapa USAsta, Italiasta, Ranskasta ja Venäjältä. "Suomalaisuus" VOI OLLA aika pirun harhauttava käsite muuallakin kuin elokuvista puhuttaessa..

Lue lisää

Elintarvikkeista lisäisin vielä etten kylläkään alasta paljon tiedä, mutta kun Suomi ei tietääkseni ole senkään alan edelläkävijämaita niin mikä siinä voisi olla sitä "suomalaista" (=aloin taas nussimaan pilkkua oikein urakalla).

Ja jehnake sentään; eihän elokuvailmaisukaan ole suomalaisten kehittämää. Kossu on sentään..

Frog kirjoitti:

Tuokin on hyvä pohdinnan aihe, että kummatko ovat maneerisempia. Nuoret lienevät (myös nuoret ohjaajat) ehdottomampia kun vanhat. Vanhat ohjaajat ovat taas voineet kehittää ilmaisuaan siten ettei sen vaihtamiseen enää (siis todellakaan)ole tarvetta. He ovat jo auteureja.
Mutta vanha koirakin oppii uusia temppuja sanontakin pitänee (ainakin osittain) paikkaansa.

Siis: On vaikeaa sanoa mikä on oikea tapa tehdä "suomalaista elokuvaa". Minulla ei ole siihen mitään ratkaisua, koska mikä tahansa ratkaisu on jo sinällään maneeri. Jos sellaista alkaa vääntämään niin pistää kyllä monta päätä samaan silmukkaan, joka jossain vaiheessa eittämättä alkaa sitten kiritymään liikaa..

Lue lisää

Aiheesta lipsuen, mielestäni mielenkiintoinen tapaus on Naukkarisen Lasse, jota suomalaisten dokkarien piirissä voidaan pitää auteurina jos ketä. Hän teki näköisiään dokkareita pitkään mies-ja-kamera -pohjalta, mutta mitä ilmeisimmin tunsi jossain vaiheessa tulleensa jonkinlaiseen ilmaisulliseen umpikujaan.

Ja mitä hän teki: vaihtoi teknisen välineensä 16-millisestä videoon ja palkkasi nuoren polven leikkaajan Tuuli Kuittisen koostamaan elokuvansa. Hyvä veto mielestäni. Uudistumismielessä.

Suomessa keskustelu velloo liiankin ohjaajakeskeisenä. Ohjaajien yliarvostus nimenomaan manerisoi elokuvia. Ihmettelenpä vaan missä olisi jokunen nykyisin tapetilla olevista ohjaajista ilman esim. Jukka Nykäsen tai Tuula Mehtosen luovaa panosta leikkauspöydän ääressä.

Töpsel kirjoitti:

Aiheesta lipsuen, mielestäni mielenkiintoinen tapaus on Naukkarisen Lasse, jota suomalaisten dokkarien piirissä voidaan pitää auteurina jos ketä. Hän teki näköisiään dokkareita pitkään mies-ja-kamera -pohjalta, mutta mitä ilmeisimmin tunsi jossain vaiheessa tulleensa jonkinlaiseen ilmaisulliseen umpikujaan.

Ja mitä hän teki: vaihtoi teknisen välineensä 16-millisestä videoon ja palkkasi nuoren polven leikkaajan Tuuli Kuittisen koostamaan elokuvansa. Hyvä veto mielestäni. Uudistumismielessä.

Suomessa keskustelu velloo liiankin ohjaajakeskeisenä. Ohjaajien yliarvostus nimenomaan manerisoi elokuvia. Ihmettelenpä vaan missä olisi jokunen nykyisin tapetilla olevista ohjaajista ilman esim. Jukka Nykäsen tai Tuula Mehtosen luovaa panosta leikkauspöydän ääressä.

Lue lisää

Ja se ovatko maneerit sitten ohjauksessa, jota todellakin alleviivataan liikaa. Auteur ja ohjaajakeskeinen elokuvanteko ovat kaksi täysin eri asiaa.

Kävin viime joulun alla katsomassa muutaman uuden suomalaisen elokuvan teatterissa ja mieleen tuli miten samantyyppinen leikkausen rytmitys niissä oli kun etenkin aiheet olivat laidasta laitaan. Se "suomalaisuus" on ja elää myös elokuvien rytmityksessä ehkä jopa enemmän kuin ohjauksessa.

Frog kirjoitti:

Elintarvikkeista lisäisin vielä etten kylläkään alasta paljon tiedä, mutta kun Suomi ei tietääkseni ole senkään alan edelläkävijämaita niin mikä siinä voisi olla sitä "suomalaista" (=aloin taas nussimaan pilkkua oikein urakalla).

Ja jehnake sentään; eihän elokuvailmaisukaan ole suomalaisten kehittämää. Kossu on sentään..

Lue lisää

eli eikö pikkuhiljaa ala hahmottumaan, että melko turha aihe pohtia?

eikös kossu ole votkaa? en usko että on suomalainen keksintö.

aiv-rehu on suomalaista alkuperää. mutta entä sitten? onko se itseisarvo vai mikä tässä nyt olikaan se syy miksi suomalaisuutta pitäisi korostaa?

... kirjoitti:

eli eikö pikkuhiljaa ala hahmottumaan, että melko turha aihe pohtia?

eikös kossu ole votkaa? en usko että on suomalainen keksintö.

aiv-rehu on suomalaista alkuperää. mutta entä sitten? onko se itseisarvo vai mikä tässä nyt olikaan se syy miksi suomalaisuutta pitäisi korostaa?

Lue lisää

Tuolla periaatteella taas mitään ei pitäisi pohtia, koska kaikki pohdinta johtaa lopulta samaan päämäärättömyyteen. Ts. Yliopistot sekä vastaavat tutkimuslaitokset tuottavat vuosittain tuhansia kilometrejä hyödytöntä tietoa jne. jne.

Kyse on tässä poitissa myöskin markkinoinnista: asioita ja termeista joilla tehdää rahaa, mutta korostan vielä etten todellakaan teilaa suomalaista elokuvaa vaan tahdon ainoastaan pureutua siihen mikä niistä tekee suomalaista.

Mutta jep; on totta että globalisoituneessa maailmassa kaikki tieto on yhteistä ja kansallisuudet menettävät koko ajan merkitystään.

Frog kirjoitti:

Tuolla periaatteella taas mitään ei pitäisi pohtia, koska kaikki pohdinta johtaa lopulta samaan päämäärättömyyteen. Ts. Yliopistot sekä vastaavat tutkimuslaitokset tuottavat vuosittain tuhansia kilometrejä hyödytöntä tietoa jne. jne.

Kyse on tässä poitissa myöskin markkinoinnista: asioita ja termeista joilla tehdää rahaa, mutta korostan vielä etten todellakaan teilaa suomalaista elokuvaa vaan tahdon ainoastaan pureutua siihen mikä niistä tekee suomalaista.

Mutta jep; on totta että globalisoituneessa maailmassa kaikki tieto on yhteistä ja kansallisuudet menettävät koko ajan merkitystään.

Lue lisää

en tarkoita yleisesti pohtimisien mielettömyyttä, mutta tässä asiassa se tuntuu jotenkin turhalta.

eikö se riitä suomalaisuudeksi, että suomalaiset tekevät suomessa elokuvan? miten se elokuvan teema vaikuttaa sen suomalaisuuteen? eihän siinä ole mitään järkeä, että ainoastaan suomalaisuudesta kertovia elokuvia saisi sanoa suomalaisiksi!

ja mitä markkinointiin tulee, niin siitä taisinkin jo tuolla aikasemmin mielipiteeni kertoa.

... kirjoitti:

en tarkoita yleisesti pohtimisien mielettömyyttä, mutta tässä asiassa se tuntuu jotenkin turhalta.

eikö se riitä suomalaisuudeksi, että suomalaiset tekevät suomessa elokuvan? miten se elokuvan teema vaikuttaa sen suomalaisuuteen? eihän siinä ole mitään järkeä, että ainoastaan suomalaisuudesta kertovia elokuvia saisi sanoa suomalaisiksi!

ja mitä markkinointiin tulee, niin siitä taisinkin jo tuolla aikasemmin mielipiteeni kertoa.

Lue lisää

Mitä siis tarkoitat sanoessasi kertoneesi mieleipiteesi markkinoinista aikaisemmin? Voitko alleviivava, kun et sitä aikaisemmin ole tehnyt. Lisäksi tuntuu aika typerältä, että asian pohtiminen nimen omaan tässä asiassa olisi turhaa.

Totta kai mikä tahansa Suomessa tehty on jo sillä suomalainen, mutta kun elokuvan juoni sekä elokuvan markkinointi ovat kaksi eri asiaa. Täydellisellä pään puistelulla menisi läpi jos Suomessa tehty elokuva joka kertoo ruotsalaisesta laivanrakentajasta ja elokuvajulisteessa lukisi isolla: "TARJOLLA SUOMALAISTA ELOKUVAA" ....
Miksi siis suomalaisen elokuvan pohtiminen olisi turhaa? Tärkeä aihehan se kansallisuus on.

Frog kirjoitti:

Mitä siis tarkoitat sanoessasi kertoneesi mieleipiteesi markkinoinista aikaisemmin? Voitko alleviivava, kun et sitä aikaisemmin ole tehnyt. Lisäksi tuntuu aika typerältä, että asian pohtiminen nimen omaan tässä asiassa olisi turhaa.

Totta kai mikä tahansa Suomessa tehty on jo sillä suomalainen, mutta kun elokuvan juoni sekä elokuvan markkinointi ovat kaksi eri asiaa. Täydellisellä pään puistelulla menisi läpi jos Suomessa tehty elokuva joka kertoo ruotsalaisesta laivanrakentajasta ja elokuvajulisteessa lukisi isolla: "TARJOLLA SUOMALAISTA ELOKUVAA" ....
Miksi siis suomalaisen elokuvan pohtiminen olisi turhaa? Tärkeä aihehan se kansallisuus on.

Lue lisää

"syy löytyy siitä, että suomalaiset ovat pitkään halveksuneet kotimaista elokuvaa. nyt kun ollaan siinä tilanteessa, että suomessa osataan tehdä laadukkaita elokuvia, niin mielestäni on oikein korostaa suomalaisuutta.

toivottavasti jossain vaiheessa tuo arvostus nousee niin paljon, ettei erikseen enää tarvitsisi korostaa suomalaisuutta."

ja jos se ruotsalaisesta laivanrakentajasta kertova elokuva olisi suomalaisten tekemä ja suomessa, se olisi suomalainen elokuva. ja sitä voitaisiin markkinoida suomalaisena elokuvana.

kuten itse sanoit: juoni ja markkinointi ovat kaksi eri asiaa. jos elokuva on suomalainen, sitä voidaan markkinoida suomalaisena, kertoi se sitten vaikka riisinviljelystä kuun pimeällä puolella. eikö?

ja sanottakoon vielä, että mielestäni kansallisuus ei ole tärkeä aihe.

tämä: kirjoitti:

"syy löytyy siitä, että suomalaiset ovat pitkään halveksuneet kotimaista elokuvaa. nyt kun ollaan siinä tilanteessa, että suomessa osataan tehdä laadukkaita elokuvia, niin mielestäni on oikein korostaa suomalaisuutta.

toivottavasti jossain vaiheessa tuo arvostus nousee niin paljon, ettei erikseen enää tarvitsisi korostaa suomalaisuutta."

ja jos se ruotsalaisesta laivanrakentajasta kertova elokuva olisi suomalaisten tekemä ja suomessa, se olisi suomalainen elokuva. ja sitä voitaisiin markkinoida suomalaisena elokuvana.

kuten itse sanoit: juoni ja markkinointi ovat kaksi eri asiaa. jos elokuva on suomalainen, sitä voidaan markkinoida suomalaisena, kertoi se sitten vaikka riisinviljelystä kuun pimeällä puolella. eikö?

ja sanottakoon vielä, että mielestäni kansallisuus ei ole tärkeä aihe.

Lue lisää

En jaksa jurputtaa vastaan tämän enempää.

Kysyn kuitenkin vielä että miksi osallistuit keskusteluun ylipäätänsä ja vielä näinkin pitkään, jos aihe ei mielestäsi ole tärkeä??

Frog kirjoitti:

En jaksa jurputtaa vastaan tämän enempää.

Kysyn kuitenkin vielä että miksi osallistuit keskusteluun ylipäätänsä ja vielä näinkin pitkään, jos aihe ei mielestäsi ole tärkeä??

Lue lisää

että yritän ymmärtää, miksi se on sinulle niin tärkeä. yritän ymmärtää sen Suuren Ajatuksen tuon aloitusviestin taustalta.

yksinkertainen ihminen kun olen, niin se ei ole ollut helppoa.

ja toisaalta kyllähän elokuvien markkinointi ja sen mahdolliset epäkohdat ovat tärkeä ja mielenkiintoinen aihe. mutta itse en näe kansallisuutta (sekä temaattisesti, että itse markkinoinnissa) kovinkaan tärkeänä taikka olennaisena osana.

sinusta se ilmeisesti on, ja ei siinä mitään, ihmisiä on erilaisia.

... kirjoitti:

että yritän ymmärtää, miksi se on sinulle niin tärkeä. yritän ymmärtää sen Suuren Ajatuksen tuon aloitusviestin taustalta.

yksinkertainen ihminen kun olen, niin se ei ole ollut helppoa.

ja toisaalta kyllähän elokuvien markkinointi ja sen mahdolliset epäkohdat ovat tärkeä ja mielenkiintoinen aihe. mutta itse en näe kansallisuutta (sekä temaattisesti, että itse markkinoinnissa) kovinkaan tärkeänä taikka olennaisena osana.

sinusta se ilmeisesti on, ja ei siinä mitään, ihmisiä on erilaisia.

Lue lisää

Ikävä tuottaa pettymys, mutta allekirjoittaneen pieneen päähän ei paljon suuria ajatuksia mahdu..

Sanotaan nyt vaikka näinkin: noin vuoteen 1960 saakka tehtiin Suomessa "kansallista elokuvaa". Kuitenkaan harva pitää tuon ajan elokuvaa mitenkään kansallisesti merkittävänä. Ehkäpä siinä on taustalla jokin seikka, jota voidaan kutsua kansalliseksi muutokseksi (taikka globaalin maailman yhdentymiseksi; sorry toistan itseäni ties monettako kertaa peräjälkeen).

Markkinoinnista: Jos "suomalaisuus" sanaa käytetään tuotannossa puhtaasti markkinoinnin kannalta hyödyllisenä sanana (vaikkapa siinä elokuvassa ruotsalaisesta laivanvarustajasta) ei se tarkoita siis sitä että elokuva olisi mitenkään kansallisesti merkittävä.

Alleviivaan tässä sitä että sanalla "suomalaisuus" ON useita eri merkityksiä!!

Frog kirjoitti:

Ikävä tuottaa pettymys, mutta allekirjoittaneen pieneen päähän ei paljon suuria ajatuksia mahdu..

Sanotaan nyt vaikka näinkin: noin vuoteen 1960 saakka tehtiin Suomessa "kansallista elokuvaa". Kuitenkaan harva pitää tuon ajan elokuvaa mitenkään kansallisesti merkittävänä. Ehkäpä siinä on taustalla jokin seikka, jota voidaan kutsua kansalliseksi muutokseksi (taikka globaalin maailman yhdentymiseksi; sorry toistan itseäni ties monettako kertaa peräjälkeen).

Markkinoinnista: Jos "suomalaisuus" sanaa käytetään tuotannossa puhtaasti markkinoinnin kannalta hyödyllisenä sanana (vaikkapa siinä elokuvassa ruotsalaisesta laivanvarustajasta) ei se tarkoita siis sitä että elokuva olisi mitenkään kansallisesti merkittävä.

Alleviivaan tässä sitä että sanalla "suomalaisuus" ON useita eri merkityksiä!!

Lue lisää

nyt alan ymmärtämään. ehkä se onkin sitten juuri tuossa se "ongelma". eli kyse olikin "suomalaisuudesta" ei "suomalaisesta".

jotenkin olen käsittänyt, että elokuvia markkinoitaisiin suomalaisina. eli siis suomalaisten suomessa tekeminä, tuohon en ole kiinnittänyt huomiota, että markkinoinnissa annettaisiin väärä kuva elokuvien sisällön suomalaisuudesta.

täytyykin avata silmät ja tarkastella lähemmin.

??? kirjoitti:

tyttö sinä olet tähti ei ole suomalainen elokuva, koska se kertoo rakkaudesta eikä suomalaisuudesta ja suomalaisista? ja sen takia se on huono elokuva?

en ymmärrä pointtiasi. miksi suomessa tehtyjen elokuvien pitäisi jotenkin korostaa suomalaisuutta? elokuvahan on taiteen muoto, joka voi kertoa mistä vaan.

eikös suomalainen elokuva ole sellainen, joka on suomalaisten tekemä (ja pääosin kuvattukin suomessa). amerikkalainen elokuva taas vastaavasti on amerikkalaisten tekemää amerikassa. mutta mitä tekemistä aiheella on elokuvan suomalaisuuden tai amerikkalaisuuden kanssa?

Lue lisää

Tyttö sinä olet tähti on huono elokuva, koska se ei kerro yhtään mistään niin suuresti, että siitä olisi pitänyt kokoillan leffa tehdä. Ihmettelen useiden kriitikoiden positiivisia arvosteluja. Käsitelläänkö tuoreita tekijöitä silkkihansikkain? Luulen, että jos Koivusalo olisi tehnyt ko. leffan olisi ollut eri ääni kellossa. (Joo hölmö esimerkki, mut tajuutte pointin)Tää nyt meni asian virestä, mut piti kommentoida kun just ko. leffan katoin.

... kirjoitti:

nyt alan ymmärtämään. ehkä se onkin sitten juuri tuossa se "ongelma". eli kyse olikin "suomalaisuudesta" ei "suomalaisesta".

jotenkin olen käsittänyt, että elokuvia markkinoitaisiin suomalaisina. eli siis suomalaisten suomessa tekeminä, tuohon en ole kiinnittänyt huomiota, että markkinoinnissa annettaisiin väärä kuva elokuvien sisällön suomalaisuudesta.

täytyykin avata silmät ja tarkastella lähemmin.

Lue lisää

Mikä on suomalaista, ruotsalaista, venäläistä tai vaikkapa amerikkalaista???? Sitä tosiaan ei pidä lyödä lukkoon. Pieniä ihmisiä kaikki ovat, vaikkapa "suuria" ohjaajapersoonia myötenkin..

Frog kirjoitti:

Mikä on suomalaista, ruotsalaista, venäläistä tai vaikkapa amerikkalaista???? Sitä tosiaan ei pidä lyödä lukkoon. Pieniä ihmisiä kaikki ovat, vaikkapa "suuria" ohjaajapersoonia myötenkin..

Lue lisää

tänä päivänä kun ollaan oikeasti "maailman kylä"-tilanteessa alkaa olla mahdotonta erotella mikä on mistäkin. vaikutteita ammennetaan joka suunnalta.

itse näkisin sen rikkautena. globalisaation hyvänä puolena. koska mielestäni kansallisuuksien liika korostaminen on pahasta. onhan siitä esimerkkejä historiassa kuinka jotkut ovat pitäneet itseään parempina kuin toisia...

siinä yksi syy miksi takerruin tähän ketjuun. yritin selvittää nimenomaan sitä, että onko ja jos niin miksi jonkun mielestä se kansallisuus tärkeä? ja elokuvien aiheiden suomalaisuus.

kysynpä siis sinulta arvoisa hra frog, että oliko sinulla tuossa aloituksessa tavoitteena pelkästään herättää keskustelua ja pohdintaa vai pitäisikö mielestäsi oikeasti suomalaisten elokuvien käsitellä suomalaisuutta ja perisuomalaisia aiheita.

ja jos niin miksi, ja mitä nämä voisivat olla?

(tää ketju on muuten liekeissä :)

Frog kirjoitti:

Mikä on suomalaista, ruotsalaista, venäläistä tai vaikkapa amerikkalaista???? Sitä tosiaan ei pidä lyödä lukkoon. Pieniä ihmisiä kaikki ovat, vaikkapa "suuria" ohjaajapersoonia myötenkin..

Lue lisää

Mikä voisi olla sen suomalaisempi aihe kuin elokuva suomalaisesta heikosta itsentunnosta, jonka ajamana on pakko kysellä suomalaisuuden perään?

Frog kirjoitti:

Ikävä tuottaa pettymys, mutta allekirjoittaneen pieneen päähän ei paljon suuria ajatuksia mahdu..

Sanotaan nyt vaikka näinkin: noin vuoteen 1960 saakka tehtiin Suomessa "kansallista elokuvaa". Kuitenkaan harva pitää tuon ajan elokuvaa mitenkään kansallisesti merkittävänä. Ehkäpä siinä on taustalla jokin seikka, jota voidaan kutsua kansalliseksi muutokseksi (taikka globaalin maailman yhdentymiseksi; sorry toistan itseäni ties monettako kertaa peräjälkeen).

Markkinoinnista: Jos "suomalaisuus" sanaa käytetään tuotannossa puhtaasti markkinoinnin kannalta hyödyllisenä sanana (vaikkapa siinä elokuvassa ruotsalaisesta laivanvarustajasta) ei se tarkoita siis sitä että elokuva olisi mitenkään kansallisesti merkittävä.

Alleviivaan tässä sitä että sanalla "suomalaisuus" ON useita eri merkityksiä!!

Lue lisää

Tanskalaiset leffat nousivat maailmankartalle Dogme95:sen ja Lars von Trierin myötä. Mitä tanskalaista teidän mielestänne näissä leffoissa on, ja nousivatko ne tunnetuiksi nimenomaan tanskalaisuutensa ansiosta?

hille2 kirjoitti:

Tanskalaiset leffat nousivat maailmankartalle Dogme95:sen ja Lars von Trierin myötä. Mitä tanskalaista teidän mielestänne näissä leffoissa on, ja nousivatko ne tunnetuiksi nimenomaan tanskalaisuutensa ansiosta?

Lue lisää

ja onko sillä merkitystä?

toivon ketjun aloittajalta kommentointia. ja samaan listaan haluaisin lisätä äideistä parhamman. eli sekö se ei sitten ole suomalainen elokuva?

... kirjoitti:

ja onko sillä merkitystä?

toivon ketjun aloittajalta kommentointia. ja samaan listaan haluaisin lisätä äideistä parhamman. eli sekö se ei sitten ole suomalainen elokuva?

Lue lisää

OK. Kommentoidaan vaan: mielestäni asioitten pohtimisella on aina merkitystä ja Härökin on suomalainen ohjaaja. Lisäksi "Äideistä parhaimman" aihe on varsin suomalainen. Toisaalta Härö taitaa kyllä kuulua juuri tuohon sukupolveen jota avausvietissä peräänkuulutin (90l. alun taik;ista valmistuneet ohjaajat, joku kaivaa Härön tarkan valmistumisvuoden jos tahtoo). Äideistä parhaimmassakin tuo sukupolven uni näkyy mm. leikkaustyylissä ja käsikirjoitustavassakin.

Tanska ja dogmakin ovat kaksi eri asiaa. Trier lienee antiteesi sille mitä Tanska valtiona edustaa, vaikken osaakaan tanskalaisuutta tässä heittämällä pukeakaan muutamaan sanaan.

miten mulla on sellane kutina, että sinä niitä raameja rakennat? tarkoitan, että etkös sinä juuri ole sitä mieltä, että suomalaisen pitää olla tietynlaista ja kertoa tietyistä aiheista ollakseen suomalaista?

... kirjoitti:

miten mulla on sellane kutina, että sinä niitä raameja rakennat? tarkoitan, että etkös sinä juuri ole sitä mieltä, että suomalaisen pitää olla tietynlaista ja kertoa tietyistä aiheista ollakseen suomalaista?

Lue lisää

Päinvastaista olen koettanut tässä väitellä, mutta samalla sitäkin painottaa että nuo termit voivat olla hyvinkin hämäävää sorttia.