pureva lapsi

hoitolapsi joka puri koko ajan. oli hyvällä tai pahalla päällä. lapsen äiti kovasti kyseli apua ko. asiaan, kerroin hänelle, että ehkä lapsi huomaa miten se sattuu ku toinen puree häntä itseään. niimpä äiti puraisi- Siihen loppui pureminen!

oli kerran kirjoitti:

hoitolapsi joka puri koko ajan. oli hyvällä tai pahalla päällä. lapsen äiti kovasti kyseli apua ko. asiaan, kerroin hänelle, että ehkä lapsi huomaa miten se sattuu ku toinen puree häntä itseään. niimpä äiti puraisi- Siihen loppui pureminen!

Lue lisää

Jos ensin lapsi puraisee ja vanhempi on kieltänyt sen, sitten vanhempi puraisee takaisin niin eikös siinä sitten vanhempi tee kielletyn asian?! Ja siinä samassa "antaa luvan" lapselle tehdä niin.. Näin oon ite käsittäny

Pelkkä "napakka EI " kuulostaa kyllä enempi koiran kouluttamiselta.
Jos tuota periaatetta käytetään muussakin lapsen kasvatuksessa, niin, kyllä jättää jälkensä.

Kyllä lapselle (jo vauvaikäiselle)täytyy näyttää se TUNNE, mikä puremisesta tulee kohteelle.
Siis, että EI saa purra, se ottaa kipeää, tulen surulliseksi, se on väärin.
Pelkkä kylmä , ilmeetön" EI", voi tehota, mutta opettaa vain, että pureminen on kiellettyä.

Näinkö niitä tunnevammaisia aikuisia tuleekin?

katinka kirjoitti:

Pelkkä "napakka EI " kuulostaa kyllä enempi koiran kouluttamiselta.
Jos tuota periaatetta käytetään muussakin lapsen kasvatuksessa, niin, kyllä jättää jälkensä.

Kyllä lapselle (jo vauvaikäiselle)täytyy näyttää se TUNNE, mikä puremisesta tulee kohteelle.
Siis, että EI saa purra, se ottaa kipeää, tulen surulliseksi, se on väärin.
Pelkkä kylmä , ilmeetön" EI", voi tehota, mutta opettaa vain, että pureminen on kiellettyä.

Näinkö niitä tunnevammaisia aikuisia tuleekin?

Lue lisää

on tarkoitus opettaa, että pureminen on kiellettyä.
Ei siinä mitkään "nääs nääs liirum laarumit" auta. Perustella voi sitte kun lapsi paremmin ymmärtää.

meillä loppui puremiset kun purin takaisin,,siis alussa jo kun huomasin poikani aikovan purra niin sanoin tekeväni saman hänelle jos puret.. näykäsin takaisin,en tietenkään älyttömän kovaa. siitä sitten oppi hiljalleen olemaan purematta.
ja myös jos muuten oli tehnyt väärin muita kohtaan niin pistin istumaan hetken paikallaan,hinku oli kova häippästä mutta jos antaisi periksi niin ei se loppupeleissä tuota minkäänlaista tulosta,päinvastoin.
poikani oli tosiaan ilkeä muitakin kohtaan löi,kiusasi muita.mutta yllättävän helposti sekin vaihe jäi. nyt ymmärtää pyytää anteeksi ne harvat kerrat milloin on tehnyt jotain.
hyvä käytös palkitaan ja huonojen tapojen oikaisuu n löytyy lapsille omat kikkansa,harjoittelulla se onnistuu. lapselle on aika vaikeaa opettaa sana anteeksi,se on alussa hyvin noloa/häpeällistä sanoa. ajan myötä oppii sen merkityksen..
mutta omasta mielestäni liika kurikaan ei ole hyväksi. jos lapsi huomaa/tietää itse että on tehnyt väärin ja itkeekin..niin turha sen enempää patistaa..ajan kanssa oppii sitten käsittelemään asian loppuun ja tajuaa ettei anteeksipyytäminen maailmaa kaada.

sehän kirjoitti:

on tarkoitus opettaa, että pureminen on kiellettyä.
Ei siinä mitkään "nääs nääs liirum laarumit" auta. Perustella voi sitte kun lapsi paremmin ymmärtää.

on sitten turha perustella, jos lapsi ei ymmärrä , että tunteitakin on olemassa.
Lapset/vauvat oppivat elekielestä, äänenpainosta, ilmeistä.
Kuvittele, että robotti sanoo Ei tai Kyllä.Ei siinä paljon tiedä miltä siitä tuntuu, eikä ensinkään, miten pitäisi itse tuntea.

..... kirjoitti:

on sitten turha perustella, jos lapsi ei ymmärrä , että tunteitakin on olemassa.
Lapset/vauvat oppivat elekielestä, äänenpainosta, ilmeistä.
Kuvittele, että robotti sanoo Ei tai Kyllä.Ei siinä paljon tiedä miltä siitä tuntuu, eikä ensinkään, miten pitäisi itse tuntea.

Lue lisää

että nykyään ajatellaan, että lapsi on tasavertaisessa asemassa aikuisen kanssatämän ei kuitenkaan pitäisi olla niin. Kaupassa uhmakohtauksen saanneelle lapselle ei ole tarkoituksenmukaista selittää, kuinka äitille tulee paha mieli tms. Lapsi vain otetaan kainaloon ja mennään..huutaa minkä huutaa. Aikuinen on se joka määrää tahdin. Sama juttu tässä tapauksessa. Jos selitellään puraisujen jälkeen, lapsi huomaa todennäköisesti saavansa näin huomiota ja jatkaa linjallaan.
Tärkeää on ensin oppia, mitä EI tarkoittaa, siitä pikkuhiljaa laajennetaan perusteluihin ja annetaan lapselle vaihtoehtoja. Noin 2 1/2-vuotiaaksi asti tärkeintä on oppia mitä EI tarkoittaa. Rajat lisäävät myös lapsen turvallisuuden tuntua ja jatkossa uskoo kiellot paremmin.
Tämä on mun mielipide ja aiheesta löytyy kyllä myös kirjallisuutta, kun katsot kirjaston kasvatusoppaita. Enempää en jaksa aiheesta väitellä täällä.

hyvin kirjoitti:

että nykyään ajatellaan, että lapsi on tasavertaisessa asemassa aikuisen kanssatämän ei kuitenkaan pitäisi olla niin. Kaupassa uhmakohtauksen saanneelle lapselle ei ole tarkoituksenmukaista selittää, kuinka äitille tulee paha mieli tms. Lapsi vain otetaan kainaloon ja mennään..huutaa minkä huutaa. Aikuinen on se joka määrää tahdin. Sama juttu tässä tapauksessa. Jos selitellään puraisujen jälkeen, lapsi huomaa todennäköisesti saavansa näin huomiota ja jatkaa linjallaan.
Tärkeää on ensin oppia, mitä EI tarkoittaa, siitä pikkuhiljaa laajennetaan perusteluihin ja annetaan lapselle vaihtoehtoja. Noin 2 1/2-vuotiaaksi asti tärkeintä on oppia mitä EI tarkoittaa. Rajat lisäävät myös lapsen turvallisuuden tuntua ja jatkossa uskoo kiellot paremmin.
Tämä on mun mielipide ja aiheesta löytyy kyllä myös kirjallisuutta, kun katsot kirjaston kasvatusoppaita. Enempää en jaksa aiheesta väitellä täällä.

Lue lisää

tielle...