Olis tossa heinäkuun alussa suunnitelmissa lähteä yksin tuonne Ruotsin sarekiin vaeltamaan (siis polkujen ulkopuolelle) joten olisiko jollakulla hyviä reitti vinkkejä avuksi?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ajattelitko yksin ajella sinne?
Samankaltaiset suunnitelmat on pyörineet mielessä Sarekiin lähdöstä, miten olisi jonkinasteinen yhteistyö matkojen suhteen?
Yksin vaeltaminen on hienoa,
mutta ne automatkat :(
Terv. B.R.
Ihan lentokoneella kyllä ajattelin Kiirunaan tuolta Tukholman kautta lentää ja siitä sitten kvikkjokkiin bussilla.
mutta se Sjaunjan erämaa siinä tunturien alla on ollut pikään haaveessa 'valloittaa'. Vitsi kun noita paikkoja niin pajon, ettei kaikkea tuu millään ehtiin bongata. Turhauttavaa. Pitäs alkaa reissuammattilaiseksi eli 'kulkumieheksi'. Reppu ja reissumies siinä varmaan on sellainen pari oli kylmä taikkapa vari....
Riippuu, haluaako huiputella, vai kiertää laaksonpohjia. Itse menin viime kesänä Kvikkjokkista polkuja Pårekin kesäkylään. Koska Pårte oli pilvessä ja sää epävakaa, jatkoin Jertan vasemmalta puolelta Boarekjåhkkan vasemmalta puoleleta Kåtojoen sillalle (helpompaa olisi ehkä ollut kiertää Jertta). Silan yli ja laaksoa Lullihavaggeen, josta avautui hieno näkymä Kanalbergetille. Lullihavaggen kivikkojen ja hangen kautta siis alas Sarvesvaggeen, jossa on pajupensaikkoa itäpäässä. Se vaikeutti kulkua sen verran, että piti yrittää välillä kävellä joen uoman särkillä. Onneksi poropolkuja löytyi, koska Nåiten rine oli jyrkkä. Pian itään mennessä pajukko loppui.
Sarvesvaggea jatkoin Njoatsosjärville ja sieltä Njoatsosvaggea Fjällkartanin pistereittiä Ruopsokjoelle. Sieltä kävin ensi kerran Pårtella äivämatkan. Purolta sitten Sähkokin yli takaisin Pårekin luokse. Sieltä kävin Pårtella toisen kerran, kun eka keralla oli ollut huonompi keli. Sitten palasin Kvikkjokkiin.
Yötä olin Pårekin järviylängölä, Pårekim luona, vähän Kåtajoen sillan jälkeen, Lullihavaggen pohjoispäässä juuri ennen jokien yhtymäkohtaa (ylitinvain pohjoisen haaran ja oikaisin siitä Nåiten harjanteen yli Sarvesvaggeen), Sarvesvaggen mutkassa, Njoatsosjärvien pohjoispäässä, Ruopsokjoen porokämpän luona 2 yötä ja seuraavat kolme yötä Pårekin liepeillä. Pahoja jokia oli vain yksi, Luottojohka. Siitä pääsi yli kunnolla vain suistossa ja kivet olivat pirun liukkaita, koska kyse oli jäätikköjoesta (saventapaista lietettä).
Toinen mahdollisuus olisi ollut mennä Sarvesjoen yli Neidarieppevaggeen (laakson suun kohdalla Sarvesvaggen mutkan kohdalla vasta pääsi kunnolla länteen mennessä) ja sieltä Alggavaggeen. Sieltä sitten Mikkastuganille (Alggavaggen ja Kuopervaggen yhtymäkohdassa ilmeisesti myös ikävähkö ylitys). Sieltä Skarjasillan ylitse ja joko Akalle pitkin Ruohtesta tai sitten Suorvaan Vuonnjespaktin ja Äparin välistä. Etelään Rapalaakson pusikoihin ei minun mieli tee, mutta monet menevät sieltä Skierfelle.
Jo on hyvä keli, suositeltavia huiputuksia kelin kohdalle osuessa ovat Pårte, Kanalberget (tai Axel Hambergs topp), Vuonnjespakti, Sarekin pohjoishuippu (Guhkesvaggesta käsin vain pääsee), Akka, Niak ja oikeastaan kaikki nyppylät, jotka nousukelpoisilta vaikuttavat.
Perusreitihän on juuri Pårekista Sähkokiin ja Njoatsosjärvien kautta Sarvesvaggeen ja Neidarieppeen osv. Tai vielä enemmän perusreitti Kvikkjokkista Tarradalenia Sarvesvaggeen, mutta se vaikuttaa erittäin tylsältä. Njoatsosjärvet ovat kyllä jo näkemisen arvoiset. Lullihavagge oli kyllä jännä ja reitti oli käsittääkseni lyhyempi. Myös Lullia itäisempiä laaksoja pääsee Sarvesvaggeen. Se on kiehtova vaihtoehto.
Tänä vuonna aion kiertää Sarekin massiivin ja/tai yrittää Kanalbergetille tai Akkalle.