tällaista? Herään yöllä, joskus monta kertaa joskus kerran siihen että "vihloo" kurkussa rinnassa ja joskus tuntuu vatsaan asti. Sen jälkeen sydän tykyttää ja on sellainen pelästynyt olo.Usein näen silloin unta, mutta ei aina.Vaikeata kuvata sitä tunneta, mutta inhottava se on. Varsinkin jos tapahtuu monta kertaa yössä.Syön betasalpaaja verenpaineseen ja rytmihäiriöihin.Tätä on ollut jo kohta seitsemän vuotta, välillä enemmän välillä vähemmän.
onko kellään
Misse
103086
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Minulla samat oireet 20 vuotta jo. Eikä varmaan koskaan lopukkaan. Olen 49v. ja ei ole ollut kivaa. Toimeen olen näillä oireilla silti tullut joskus paremmin ja useinmiten huonosti. Kunpa vaan loppuisi läähätys ja tykytys.
löytyi joku kohtalotoveri. Olen yrittänyt selittää lääkäreille, mutta en ole tullut yhtään viisammaksi.Häiritsee kovasti nukkumista.En tiedä mistä johtuu. Onkohan jonkunlaista stressiä, jännitystä? Mutta kun sitä tulee vaikka omasta mielestä ei ole stressiä sillä hetkellä.Minulle on joskus kirjoitettu Tenoxia, ja silloin nukun sikeämmin, eikä tuollaisia tuntemuksia tulee niin paljon. Mutta en halua tulla riippuvaiseksi lääkkeistä niin olen käyttänyt vaan satunnaisesti.
No, mulle on annettu selitys: arpikudosta syd. hermoradoissa. Minulle on tehty syd. leikkaus v-62. Beetasalpaajaa käytän oireisiin mutta en mitään muuta lääkitystä.
Voi olla heikkohermoisuuttakin mulla ja luulosairautta. Kerran sanoi yksi lääkäri, että syd. kivut ja tykytykset ovat aivoissa muistissa. Siis yhdenlaisia haamukipuja.En tiedä mutta kamalia ovat, mutta kaikkeen tottuu. Ihminen tottuu kaikkeen. Ja silloin kun tuntuu pahimmalta, ajattelen vain että olen hengissä,ja että jos ei satu silloin on kuollut.
ja nämä oireet alkoivat 50 vuotiaana. Laitoin ne vaihdevuosien piikkiin, mutta luulisi että olisivat nyt jo helpottuneet.Sydän on tutkittu, ei mitään sydänvikaa, paitsi hyvän laatuisia lisälyöntejä.Rasittavaa tällainen heräily, ja sitten tykytykset jotka välillä kestävät kauemmin. Saan kuitenkin usein unesta kiinni uudestaan kun yritän rauhoittua kun tiedän etten ainakaan vielä tähän ole kuollut. Mutta joskus nukun taas vaan tunnin ja herään uudestaan sellaisen "vihlaisuun"kun laskisi isosta mäestä alas.Rinnassa pakottaa ja sydän tykyttää.Kai tän kanssa on pakko oppia elämään vaan...
joku lääkäri puhui sydänhermoista. Mutta en ikinä ole lukenut mistään sellaisesta vaivasta kun sydänhermoista??
Kyllä ne lisälyönnit tuntuvat juuri tuollaisilta, vaikka ovatkin vaarattomia. Sydämen hermorata on niin monimutkainen ja herkkä koneisto, että se se juuri useinkin on se syypää tykytyksiin ja lisälyönteihin.
Jotkut ovat saaneet avun laserleikkauksella kun ylimääräisiä hermoratoja katkaistaan. Myös jotain syd. hermoradan jäädytyshoitojakin on olemassa. Taisi olla juttua viimeisessä Eevalehdessä tai Et-lehdessä.
Mulle ei varmaan olisi niinkään helppoja tuollaiset hoidot, kun on niitä arpikudoksia niissä hermoradoissa. Vaikka muuten terve olenkin, niin välillä on aamuyöstä juuri tuollaista tykytystä ja läähätystä.
Kaikilla on varmaan jotain vikaa jossain, minä nyt kärsin tällaisesta. Mutta kuten sanoin hengissä ollaan. Olen jopa normaalissa työelämässä ja ylpeä jaksamisestani. Kävelen työmatkat kaksikilometriä aamuin ja illoin sekä hoidan lapsenlasta usein vielä iltaisin. Tekemistä siis riittää ja kun olen kovasti väsynyt, en jaksa tarkkailla syd. rytmejäkään.
Niin ja miesystävä hoitelee ja pitää ilosena.
Luepa vagus-hermosta...
Käväise kurkku- ja korvatautien erikoislääkärillä, ja pyydä unirekisteröintiä.
Sulkekaan uniapnea pois.
Minä kärsin tuollaisista oireista yli 40 vuotta. Eikä yksikään lääkäri honannut, että olisi sulkenut uniapnean pois. Kun näin televisiosta 1997 Markku Partisen haastattelun unihäiriöistä, siiltä istuimelta tilasin ajan Partiselle, vaikka olenkin Helsingistä kamalan kaukana.
Minulla osoittautuikin olevan uniapnea.
Se esiintyi minulla juuri öisinä jatkuvati heräilynä.
Heräsin paniikin tunteeseen, sydän hakkasi ja löi epäsäännöllisesti tuhatta ja sataa, kuin lampaan saparo. Kylmä hiki ihon pinnassa, vetelä olo, ja vapisutti. Ja pissalla sai aina käydä.
Taas nukkumaan, ja jonkin ajan kuluttua sama juttu. Tauti kehittyi sitten kaulasädetyksen jälkeen aivan mahdottomaksi. Pystyin nukkumaan tuskin 15 minuuttia, kun heräisin aina tuohon samaan sydämen hakkaamiseen, ja epäsäännölliseen tuhatta ja sataa paomputtavaan sydänrytmiin.
Ja tähän tilaan lääkärit vielä määräsivät Tenoxia, joka oli suoranainen hoitovirhe, sille olsii voinut tukehtua kohtaukseen yöllä koska säde oli jo lamaannuttanut nielun.
Nyt olen nukkunut 9 viptta Cpap laitteen kanssa, ja olen ylityytyväinen tilanteeseen. Vain kaksi yötä olen nukkutnut ilman laitetta, ja se oli hirvittävää kidutusta.
että mikä on kaulasädetys?
kyllä miettinyt sitä uniapne juttua myös. Mieheni nukkuu eri huoneessa niin häneltä ei voi kysyä että kuorsaanko. Mieheni kuorsaamisen takia juuri nukutaankin eri huoneessa.Aika hassua jos minäkin kuorsaan. Minulle on myös määrätty Tenoxia, mutta kumma kyllä, silloin nukun paremmin.Täytyypä miettiä tätä uniapne mahdollisuutta. kiitti vaan kauheasti vastauksesta.;)