Tein rikosilmoituksen väkivaltarikoksesta.
Poliisi ei uskonut kertomustani ja asia ei mennyt syyttäjällekään.
Rikoksen tehnyt oli hyvin varakas henkilö. Olisiko kenties sillä ollut vaikutusta päätökseen.
Se siinä kaikesta kummallisinta on, etten saanut kuulustelupöytäkirjaa luettavakseni ja kommentoitavakseni ennen päätöstä, Päätös; ettei rikosta muka ole tapahtunut.
Sain pääätöksestä vasta jälkikäteen lausunnon, josta ilmeni rikoksen ja todistajien lausunnot, jossa oli virheellistä tietoa, joita en sitten voinut kommentoida ja todistaa helposti vääriksi.
Otin tuon jälkeen yhteyttä kahteenkin lakimieheen ja he molemmat ihmettelivät tapahtunutta, mutta samalla sanoivat, ettei minun kannata lähteä itse viemään asiaa syyteharkintaan, koska näyttö tapahtuneesta rikoksesta kuitenkin puuttui ja voisin luultavammin joutua maksamaan vastapuolenkin oikeuskulut.
Lakimiehen ottamat korvaukset on päätähuimaavia, kun 200-300/euroa/h. joten se siitä sitten.
Rikollinen saa jatkaa puuhiaan.
Poliisi ei uskonut kertomustani ja asia ei mennyt syyttäjällekään.
Rikoksen tehnyt oli hyvin varakas henkilö. Olisiko kenties sillä ollut vaikutusta päätökseen.
Se siinä kaikesta kummallisinta on, etten saanut kuulustelupöytäkirjaa luettavakseni ja kommentoitavakseni ennen päätöstä, Päätös; ettei rikosta muka ole tapahtunut.
Sain pääätöksestä vasta jälkikäteen lausunnon, josta ilmeni rikoksen ja todistajien lausunnot, jossa oli virheellistä tietoa, joita en sitten voinut kommentoida ja todistaa helposti vääriksi.
Otin tuon jälkeen yhteyttä kahteenkin lakimieheen ja he molemmat ihmettelivät tapahtunutta, mutta samalla sanoivat, ettei minun kannata lähteä itse viemään asiaa syyteharkintaan, koska näyttö tapahtuneesta rikoksesta kuitenkin puuttui ja voisin luultavammin joutua maksamaan vastapuolenkin oikeuskulut.
Lakimiehen ottamat korvaukset on päätähuimaavia, kun 200-300/euroa/h. joten se siitä sitten.
Rikollinen saa jatkaa puuhiaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olitko henkilökohtaiseti asianomistajan asemassa eli väkivallan kohde ja uhri ?
Valitettavasti uhri!
Kyllä Esitutkintalain 42:ssa pykälässä kerrotaan, että ennen esitutkinnan päättämistä asianosaisille on varattava tilaisuus esittää tutkintaviranomaiselle lausuntonsa esitutkinnasta kertyneestä aineistosta, JOS se on omiaan jouduttamaan tai helpottamaan asian käsittelyä tuomioistuimessa.
Itse et näköjään paljoakaan laista tiedä, eivätkä näköjään asiantutijasikaan. Pykälässähän on sana - jos, eli kun tässä tapauksessa juttu ei johtanut mihinkään, niin mitään lausuntoa esitutkinnasta ei tietenkään ole oikeus esittääkään, eikä pöytäkirjaa tarvitse antaa asianosaiselle ennen jutun päättämistä.
Lue enemmän, niin luulet vähemmän.
Siis onko se oikein että poliisi saa päättää annetaanko juttu syyttäjälle vai ei.
Minua loukkasi suuresti se että asia ei edennyt edes syyttäjälle asti ja kun poliisi totesi ettei rikosta ole tapahtunut. Ja minähän sen tiedän varmasti tapahtuneen.
Miten tälläisissä tapauksissa voidaan suojautua, lahjontaa, hyvävelijärjestelmää, tai muita suhteita ajatellen jos poliisi saa päättää tutkinnan alkuunsa. Jolloin uhri on tosi huonossa tilanteessa.
En tiedä miksi minun kohdallani kävi näin, ihmettelen kuitenkin suuresti sillä näin lakimieheni mukaan, kohdellaan hyvin harvoin.
Olin lakimieheeni yhteydessä jo rikoksen tapauksen alkuvaiheesta alkaen ja hän sanoi, että odotellaan tutkinnan tulosta, niin saadaan sitten tosissamme ryhtyä töihin, kun olemme lukeneet nuo kuulustelupöytäkirjat.
Ja kuinkas kävikään, keinot ovat vähissä.
Ensimmäisessä viestissäsi sanoit, että lakimiehesi (siis molemmat) olivat sanoneet, ettei juttu johda mihinkään, koska näyttöä rikoksesta ei ole.
Mitä väärää poliisin menettelyssä sitten on ollut, kun lakimiehesikin ovat sitä mieltä, ettei juttu johda mihinkään?
Sinulla on mahdollisuus itse nostaa rikossyyte jos välttämättä haluat, mutta kuten lakimiehesi jo sanoivat, ei kannata ellei riittävää näyttöä ole.
Näin se on, mitä mala fide kirjoitti. Säälittävää, kun laintuntemus on pyöreä nolla ja kuitenkin esitetään mielipiteitä.
Poliisi päättää tutkinnan ETL 43:n perusteella ja
jos joku ei tyydy tähän, niin hän voi ROL:n 1:sen luvun 14 pykälän perusteella itse nostaa kanteen oikeudessa.
Eduskunta on lakia säätäessään tiennyt, että tällaisiakin paukapäitä Suomesta löytyy, joten heidänkään oikusturva ei nyt vaarannut.
//Eduskunta on lakia säätäessään tiennyt, että tällaisiakin paukapäitä Suomesta löytyy, joten heidänkään oikusturva ei nyt vaarannut.//
Eduskunta on lakia säätäessään tiennyt, että poliiseissa ja syyttäjissä paukapäitä löytyy, joten asianomistajalle on säädetty oikeus nostaa rikossyyte näiden paukapäiden katsottua, ettei rikosta/näyttöä ole. Asianomistajan oikeusturva tästä saattaa kuitenkin vaarantua, sillä kuluriskin takia yksityiseen rikoskanteeseen turvautuminen on asianomistajalle paljon isompi juttu kuin siivellä olo syyttäjän ajamassa jutussa.
Toistanpa Beaglelle aikaisemmin esittämäni esimerkin. Päämieheni syytti ex-vaimoaan arvotaulun kavalluksesta. Asia eteni syyttäjälle asti, mutta stoppasi siihen. Päämieheni nosti itse rikoskanteen exäänsä vastaan. Raastuvanoikeudessa esitettiin mielestäni pitävä näyttö kavalluksesta, mutta syyttäjä ei silti yhtynyt syytteeseen. Raastuvanoikeuden oikeusneuvosmiehet olivat asiasta eri mieltä kuin syyttäjä: exä tuomittiin rangaistukseen kavalluksesta, korvaamaan taulun arvo sekä päämieheni oikeudenkäyntikulut.
sitä ihmettelen että miksi asiat pitää kierrättä pakostakin poliisin kautta.
Jos asia on selvä, tyyppiä pahoinpidelty, todistajia löytyy ja jotka tulevat asian vannomaan lääkäristä lähtien, miksi siihen pakostakin pitää vetää mukaan väärinpelaaja poliisi.
Sitä en osaa sanoa, miksi esitutkintamenettely on ikään kuin pakollinen, mutta jos se ei johda mieleiseen lopputulokseen, voi itsekin nostaa syytteen ja huolehtia näytön esittämisestä. Poliisin mukanaolo ei sitä mahdollisuutta poista.