Olen 26-vuotias mies ja kaipaisin (asiallisia) mielipiteitänne elämäntyylistäni. Olen ollut päivätöissä puolitoista vuotta yliopistosta valmistuttuani. Tänä aikana olen huomannut, että innostun toistuvasti uusista vapaa-ajan harrastuksista. Tällä hetkellä olen hyvin innostunut matkailusta ja kamppailulajista, jonka aloitin joku aika sitten. Tätä ennen kiinostuksen kohteena oli nettipokeri. Tulevana innostuksen kohteena näyttäisi olevan kotiteatterilaitteiden kanssa puuhastelu. Innostuminen ja asioihin paneutuminen on aina kuulunut luonteeseeni ja samaa näkyy myös harrastuksissa. Perehdyn harrastuksiin samalla intensiteetillä kuin työhöni eli haluan hallita ja osata tekemiseni hyvin.
Ymmärrän hyvin, että uusista asioista innostuminen on terve ilmiö mutta mihin asti? Kun uusia innostuksen aiheita kuitenkin tuntuu ilmaantuvan tasaisin väliajoin. Innostuksen aiheet eivät sinänsä tunnu täyttävän mitään tyhjiötä elämästä. Sosiaalinen elämäni on kunnossa - asun onnellisesti tyttöystäväni kanssa yhdessä ja minulla on ystäviä myös seurustelusuhteen ulkopuolella. Kommentoikaa nyt joku asiaa kun itseäni uusi innostuva minäni on alkanut viime akoina ihmetyttämään. Johtuneeko ilmiö työelämään siirtymisestä? Kyseessähän on kuitenkin melkoinen muutos opiskeluaikojen elämäntyylistä. Tuntuu siltä, että vapaa-ajastaan haluaa nauttia entistä tehokkaammin ja "elää" enemmän.
Ymmärrän hyvin, että uusista asioista innostuminen on terve ilmiö mutta mihin asti? Kun uusia innostuksen aiheita kuitenkin tuntuu ilmaantuvan tasaisin väliajoin. Innostuksen aiheet eivät sinänsä tunnu täyttävän mitään tyhjiötä elämästä. Sosiaalinen elämäni on kunnossa - asun onnellisesti tyttöystäväni kanssa yhdessä ja minulla on ystäviä myös seurustelusuhteen ulkopuolella. Kommentoikaa nyt joku asiaa kun itseäni uusi innostuva minäni on alkanut viime akoina ihmetyttämään. Johtuneeko ilmiö työelämään siirtymisestä? Kyseessähän on kuitenkin melkoinen muutos opiskeluaikojen elämäntyylistä. Tuntuu siltä, että vapaa-ajastaan haluaa nauttia entistä tehokkaammin ja "elää" enemmän.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kunhan et vaan ota liikaa stressiä. Toiset ohmiset innostuu uusista asioista helpommin kuin toiset, ei siinä sen erityisempää. Ehkä olet nyt "löytänyt" todellisen minäsi!
Todella hienoa. Mitä innostuneenpi ihminen on asioista ja tekemisestä sitä terveenpi hän on mieleltään. Keho pysyy myös terveenä paljon paremmin kun on mielenkiinnon kohteita.
Olen itse innostuvaa lajia. Liikunnasta innostun lapsen tavoin. Enkä koe sitä ongelmana.
Rajoitan itseäni sen verran, että rahaa vaativat innostuksen kohteet mietin moneen kertaan miten jatkossa käy. Jatkuuko se pitenpään vai onko se vain hetken päähänpisto.
Näin toimien elämäni ei ole koskaan tylsää. Aina löytyy jotain mielenkiintoista.
Jos "normaali" elämä ja arki ei kovin pahasti häiriydy niin sitten on ihan tuiki tavallista. Mä taas pidän siitä, että on paljon eri mahdollisuuksia ja jatkuvasti saa uusia ideoita ja virikkeitä. On todella tylsää olla vuodesta toiseen samojen asioiden parissa, mun välillä täytyy myös etsiä uusia tuttavuuksiakin, vaikka vanhoissakaan ei mitään vikaa ole ja aika ei aina heillekään riitä. Olen mielestäni myös helposti innostuva.
Voin kuvitella tilanteen, jossa kaltaisemme ihminen suljettaisiin toisten määräiltäväksi päivärytmin pariin omaksumaan ns. oikeanlaisten, esimerkillisten ihmisten pariin. Ei hyvin menisi näillä esimerkeillä sen jälkeen? Ei saisi pitää itseään esimerkillisenä, ei tulisi pettymyksiä sitten niin helposti. Eikö tällainen päteminen kuvasta huonoa itsetuntoa, vai kuinka?
Joskus tuntuu, kun on johonkin samaan harrastukseen tms. jumiutunut moneksi vuodeksi, vaikka lopettaminen onkin käynyt mielessä, että on menettänyt elämältään jotakin toista asiaa todella paljon. Mitään selkeää vaihtoehtoa, tälle jotakin muuta ei välttämättä tarvitse olla.
Monestihan ihminen on juuri sitä, mitä haluaa olla ja tekee juuri sitä mitä haluaa ja mitä on mahdollisuus tehdä.
Ei kaikesta tarvitse huolestua. Innostuva elämäntyyli on varmasti hyvä tapa elää, jos ei ole kovin pitkäjänteinen. Mutta se ei saa alkaa häiritsemään innostujaa eikä muita. Niin kauan se on normaalia, kun elämässä pysyy tasapaino, kultainen keskitie ja kohtuullisuus monen asian suhteen, eikä mikään muu kärsi siitä. Mutta jos innostus on sitä, ettei kärsi olla paikoillaan tekemättä mitään ja pysähtymättä koskaan, niin silloin ei kuulosta tavalliselta. Voisitko kuvitella innostuvasi monesta asiasta yhtä aikaa?
Se voisi kasvattaa pitkäjänteisyyttä, koska kaikkea ei tarvitse aina osata nyt, heti ja täydellisesti. Asioita voi tehdä myös siksi, että vain pitää niistä. Mitä on "tehokas vapaa-aika"? Onko sinulla yhtään täysin vapaata aikaa ajatuksillesi ja itsellesi?
Kiitoksia kommenteista! Viesteissänne toitte hyvin esiin jatkuvan innostumisen varjopuolen eli sen, että innostuminen liian suurina annoksina voi olla stressaavaa itselle ja läheisille. Sama ohje pätee varmaan moneen muuhunkin asiaan.
Intopiiin kysymykseen monesta asiasta kiinnostumiselle yhtä aikaa vastaan positiivisesti. Koen innostuvani useista asioista samaan aikaan. Alkuun innostus on voimakkaampaa ja jatkuu sitten tasaisempana. Joskus tosin tuntuu siltä, että intensiivinen lähestymistapani uusiin asioihin saattaa osaltaan myös estää minua nauttimasta niistä. Opiskelussa ja työelämässä intensiivisyydestä on ollut paljon hyötyä mutta ei välttämättä aina harrastuksissa. Tehokkaalla vapaa-ajan käytöllä tarkoitin lähinnä sitä, että haluan useimmiten tehdä työpäivän jälkeen jotain kehittävämpää ja antoisampaa kuin pelkästään katsoa televisiota ja istua sohvalla. En kuitenkaan ole mikään ikiliikkuja vaan välillä nautin siitä kun saan olla hetken paikoillani tekemättä yhtään mitään.
Innostuvassa elämäntyylissä taitaa joka tapauksessa olla kyse ihan ihan normaalista ilmiöstä kuten oletinkin. Välillä tulee vaan tarkasteltua omaa käytöstään ja toimintatapojaan, mikä taitaa sekin olla ok.
että miksi kirjoitit kysymyksesi "Mielenterveys"-otsakkeen alle? Pohdiskeletko että sinulla voisi mahdollisesti olla jonkinlainen mielenterveydellinen ongelma asian suhteen?
Voisiko olla niin, että jonkun muun mielestä voisi ehkä olla. Esimerkiksi tyttökaverin. On aika mielettömän rasittavaa, kun joillakin miehillä on sellainen tapa juuttua, joihinkin aivan turhan päiväisiin asioihin.
Tunnut olevan fiksu ja energinen nuorimies. Taipuvainen pedanttisuuteen, mutta ehtymättömät energiavarastosi ovat tähän asti ilmeisen hyvin riittäneet. Saatat olla impulsiivinen. Se puoli kuitenkaan ei tarkemmin käy kertomastasi ilmi. Elämäntilanteesi on muuttunut. Se selittää paljon. Entä mikä on ollut kehityssuunta, trendi? Onko sinulla siihen tuntumaa? Entä tyttöystävälläsi? Oletko huomannut kausittaisia vaihteluja? Vuodenaikojen suhteen esimerkiksi? Vilkastutko välillä niin, että millään et malttaisi nukkua? Kertynyt univelkakaan ei saa sinua väsymään? Saattaako olla niin, että asiat välillä vievät sinut täysin mukanaan? Toisten ihmisten ja asioiden kustannuksella? Kyllästytkö nopeasti? Huomaat jälkikäteen tehneesi järjettömiä hankintoja? Miten laskukaudet? Onko sellaisia?
Edellä on liuta kysymyksiä. Ne sopivat kaikille. Ne liittyvät myös bipolaariseen mielialahäiriöön. Voit perehtyä aiheiseen halutessasi. Ainakin, jos asia sinua (ja läheisiäsi) oikeasti huolettaa.