Vanhintenkija ykkösen esipuheessa:
...Vieläpä on se suuri armo meillä, rakkaat veljet ja sisaret, että saamme lukea ja tutkia hänen taivaallisia opetuksia ja neuvoja Kirkkopostillasta, joka on painettu luulajassa v 1876 osue yhtiön kirjapainossa, jota ei viisasten kädet saaneet korjata...
Esimerkiksi tämä kohta kertoo mitä mieltä vanhimmat olivat Laestadiuksen saarnojen korjaamisesta.
Näin kirjoittaa
Johan Kieri
17
1611
Vastaukset
- Vai niin?
Vai sitä mieltä he ovat? Okei!
Miten paljon luulet sillä olevan merkitystä satoihin miljardeihin nousevassa kristikunnassa 2000 vuoden aikana.
Mielestäni jokin kohtuus olisi hyvä asia muutamien ihmisten korottamisessa.- tästä asiasta
puhutaan raamatussakin. Ei he mitään uutta ole opettaneet.
- Vai niin?
tästä asiasta kirjoitti:
puhutaan raamatussakin. Ei he mitään uutta ole opettaneet.
Et nyt viitsisi munata itseäsi perin pohjin!
Raamattu ei todellakaan puhu sanaakaan Lestadiuksesta. Meillä jokaisella on Raamattu kotonamme, turha on yrittää sumuttaa.
Lestadius edusti ns. evankeelista pietismiä uuslukijaisuutta, hernhutilaista pietismiä. Siinä opissa on mon9ia selkeästi Raamatun sanasta poikkeavia opetuksia.
Lestadiolaisliike monine valtataistelujen seurakuksena hajaantuineine joukkoineen on aivan sairaalla tavalla kanonisoinut erään ruotsinlappalaisen papin Lestaduiksaen.
Jeesuksesta hänkin puhui eikä itsestään.
Kummallista henkeä edustaa tämä ihmisten korottaminen jumal- olennoiksi. - useammin tutkinut
Vai niin? kirjoitti:
Et nyt viitsisi munata itseäsi perin pohjin!
Raamattu ei todellakaan puhu sanaakaan Lestadiuksesta. Meillä jokaisella on Raamattu kotonamme, turha on yrittää sumuttaa.
Lestadius edusti ns. evankeelista pietismiä uuslukijaisuutta, hernhutilaista pietismiä. Siinä opissa on mon9ia selkeästi Raamatun sanasta poikkeavia opetuksia.
Lestadiolaisliike monine valtataistelujen seurakuksena hajaantuineine joukkoineen on aivan sairaalla tavalla kanonisoinut erään ruotsinlappalaisen papin Lestaduiksaen.
Jeesuksesta hänkin puhui eikä itsestään.
Kummallista henkeä edustaa tämä ihmisten korottaminen jumal- olennoiksi.Ei Laestadius herrnhutilaisuutta edustanut tippaakaan. Hän oli laillisempi, pikemminkin Sorselen jyrkemmiltä lukijoilta vaikutteita saanut.
Mutta, LLL luki eläviksi kristityiksi Ruotsin Lähetysseuran kateteetat, monet Pohjois-Ruotsin papit, tuomiorovasti Wieselgrenin, metodistipappi Scottin. Hänen kristillisyytensä ei rajoittunut omaan joukkoon.
Tunnustuskirjat hän tahtoi pitää arvossa - Vai niin?
useammin tutkinut kirjoitti:
Ei Laestadius herrnhutilaisuutta edustanut tippaakaan. Hän oli laillisempi, pikemminkin Sorselen jyrkemmiltä lukijoilta vaikutteita saanut.
Mutta, LLL luki eläviksi kristityiksi Ruotsin Lähetysseuran kateteetat, monet Pohjois-Ruotsin papit, tuomiorovasti Wieselgrenin, metodistipappi Scottin. Hänen kristillisyytensä ei rajoittunut omaan joukkoon.
Tunnustuskirjat hän tahtoi pitää arvossaLukijaisuus, ruotsiksi läsare on Ruotsin Norrlandissa noin 1740 alkunsa saanut kirkon sisällä toiminut herätysliike.
Liike sulautui 1800-luvulla suurimmalta osin lestadiolaisuuteen.
Liikkeen juuret ovat Saksasta tulleessa pietismissä ja herrnhutilaisuudessa.
Liikkeen historiaa
Saksan kirkon sisällä syntyneet herätysliikkeet säteilivät vaikutustaan Ruotsiin. 1740-luvulla herrnhutilaisuus koki voimakkaan leviämisen Ruotsissa.
Liike levisi Norlantiin vuonna 1770 aina Norrbottenin rannikolle, Uumajaan, Piitimeen ja Tornioon saakka. Tiettävästi ensimmäisen kerran tästä uskonnollisesta liikehdinnästä käytti nimitystä lukijaisuus lehtori Anders Skara, vuonna 1761.
Nimitys lukijaisuus tulee siitä, että he ajattelivat tavallisellakin ihmisellä olevan oikeus tutkia Raamattua ja muita uskonnollisia kirjoja, ilman papin koulutusta.
Papit eivät tästä pitäneet, vaan yrittivät estää liikkeen leviämisen. Liike oli maallikkojohtoinen, mutta myös kirkossa viroissa toimivia lukijaisia oli, esimerkiksi kappalainen Mårten Thunberg 1760-luvulla ja Pehr Brandell 1800-luvulla.
Lukijaisuus hajaantui separaation aikakautena 1820-luvulla erimielisyyksien takia. 1800-luvun alussa Ruotsissa vaikutti viisi lukijaisuuden suuntaa:
vanhalukijaisuus, herrnhutilainen lukijaisuus, uuslukijaisuus, ylievankelinen lukijaisuus, sekä roseniolainen uuslukijaisuus. Pääsuuntaa, eli vanhalukijaisuutta pidettiin lainomaisena ja uuslukijaisia evankelisina.
Lukijaisuuden hektisen ekspansion kausi päättyi 1830-luvulla Pohjois-Ruotsissa.
Lars Levi Laestadiuksen äiti kuului vanhalukijaisuuteen, kun taas Laestadius itse löysi elävän uskon uuslukijaisiin kuuluneelta Lapin Marialta Åselessa vuonna 1844.
Liikkeestä ei ole jäänyt paljoakaan tietoa jälkipolville, koska lukijaisten piti toimia mahdollisimman huomaamattomasti, koska laki kielsi seurojen pitämisen. Saarnaajat eivät myöskään kirjoittaneet saarnojaan ylös. - minäkin lukeneeni
Vai niin? kirjoitti:
Lukijaisuus, ruotsiksi läsare on Ruotsin Norrlandissa noin 1740 alkunsa saanut kirkon sisällä toiminut herätysliike.
Liike sulautui 1800-luvulla suurimmalta osin lestadiolaisuuteen.
Liikkeen juuret ovat Saksasta tulleessa pietismissä ja herrnhutilaisuudessa.
Liikkeen historiaa
Saksan kirkon sisällä syntyneet herätysliikkeet säteilivät vaikutustaan Ruotsiin. 1740-luvulla herrnhutilaisuus koki voimakkaan leviämisen Ruotsissa.
Liike levisi Norlantiin vuonna 1770 aina Norrbottenin rannikolle, Uumajaan, Piitimeen ja Tornioon saakka. Tiettävästi ensimmäisen kerran tästä uskonnollisesta liikehdinnästä käytti nimitystä lukijaisuus lehtori Anders Skara, vuonna 1761.
Nimitys lukijaisuus tulee siitä, että he ajattelivat tavallisellakin ihmisellä olevan oikeus tutkia Raamattua ja muita uskonnollisia kirjoja, ilman papin koulutusta.
Papit eivät tästä pitäneet, vaan yrittivät estää liikkeen leviämisen. Liike oli maallikkojohtoinen, mutta myös kirkossa viroissa toimivia lukijaisia oli, esimerkiksi kappalainen Mårten Thunberg 1760-luvulla ja Pehr Brandell 1800-luvulla.
Lukijaisuus hajaantui separaation aikakautena 1820-luvulla erimielisyyksien takia. 1800-luvun alussa Ruotsissa vaikutti viisi lukijaisuuden suuntaa:
vanhalukijaisuus, herrnhutilainen lukijaisuus, uuslukijaisuus, ylievankelinen lukijaisuus, sekä roseniolainen uuslukijaisuus. Pääsuuntaa, eli vanhalukijaisuutta pidettiin lainomaisena ja uuslukijaisia evankelisina.
Lukijaisuuden hektisen ekspansion kausi päättyi 1830-luvulla Pohjois-Ruotsissa.
Lars Levi Laestadiuksen äiti kuului vanhalukijaisuuteen, kun taas Laestadius itse löysi elävän uskon uuslukijaisiin kuuluneelta Lapin Marialta Åselessa vuonna 1844.
Liikkeestä ei ole jäänyt paljoakaan tietoa jälkipolville, koska lukijaisten piti toimia mahdollisimman huomaamattomasti, koska laki kielsi seurojen pitämisen. Saarnaajat eivät myöskään kirjoittaneet saarnojaan ylös.Ei lukijaisuus ole mikään liike, vaan
yleisnimitys erilaisille pietistisille ryhmille.
Eivät ne edes saaneet alkuaan 1740-luvulla, vaan vanhempi speneriläinen pietismi vaikutti Ruotsi-Suomessa jo 1600-luvulla.
Ei siis ole mitään liikettä.
On ristiriitaista puhua ensin LLL:n äidistä ja sitten Lapin Mariasta. Äidin yhteyksistä lukijoihin ei ole tietoa, olipahan samalta alueelta kotoisin.
Laestadiuksen opetuksessa ei näy sitä maltillista pietismiä, jota Lapin Maria edusti.
Mitä tulee uskoon tuloon, sekin on lähinnä myytti.
Laestadius on herätyssaarnaaja jo alusta alkaen, sitten varsin selvä pietistinen saarnaaja
Härnösandissa kesällä ja syksyllä 1843 ennen kuin edes oli tavannut koko Lapin Mariaa.
Norrlannin lukijoilla oli yhteyksiä herrnhutilaisten saks emissaariin, joka kävi Suomessakin, Torniossa pari kolme kertaa 1780-luvulla.
Laestadiuksen opetus ei kuitenkaan ole tätä perintöä, jossa korostettiin Kristuksen pelastusarmoa sinänsä ja evankeliumin todistusta Kristuksesta.
Laestadiusken käsitykset ovat radikaalimpia, hän korostaa ihmiseen vuodatettavaa sisäistä pyhyyttä,
alusta alkaen hän painottaa ulkonaisia. Jo Härnösandissa hän hermostuu, kun suutarin kodista löytyy peli, tauluja ja soittokone. Laestadiuksella on lähinnä linkolalaisen askeetin maailman vihamielisiä näkemyksiä.
Herrnhutilainen kristillisyydennäkemys ei takertunut tällaisiin.
Laestadiuksen serkku Sofia Margareta Sorselessa hylkäsi syntinä kahvin ja kahvikupit, naisten esiintymisen avopäin, kiivaili virsikirjan, kirkon käsikirjan ja katkismuksen oikeasta painoksesta. Vain vanhat painokset kelpasivat.
Laestadiuskelle itselleen KAIKKI herätyskristillisyys oli yhtä ja samaa kristillisyyttä. Ei niiden välille tarvittu mitään hallinnollista yhteyttä. Ne olivat Norrlannissa, Ruotsissa ja Suomessa limittäin ja lomittain saman aikaisesti. Hänelle kelpasi taalainmaalainen babptistikin, joka oli saanut 300 henkeä heräykseen Haaparannalla.
Separatismia LLL vastusti. Hän oli valtiokirkon kannalla. Arvosti tunnustuskirjoja. - Vai niin?
minäkin lukeneeni kirjoitti:
Ei lukijaisuus ole mikään liike, vaan
yleisnimitys erilaisille pietistisille ryhmille.
Eivät ne edes saaneet alkuaan 1740-luvulla, vaan vanhempi speneriläinen pietismi vaikutti Ruotsi-Suomessa jo 1600-luvulla.
Ei siis ole mitään liikettä.
On ristiriitaista puhua ensin LLL:n äidistä ja sitten Lapin Mariasta. Äidin yhteyksistä lukijoihin ei ole tietoa, olipahan samalta alueelta kotoisin.
Laestadiuksen opetuksessa ei näy sitä maltillista pietismiä, jota Lapin Maria edusti.
Mitä tulee uskoon tuloon, sekin on lähinnä myytti.
Laestadius on herätyssaarnaaja jo alusta alkaen, sitten varsin selvä pietistinen saarnaaja
Härnösandissa kesällä ja syksyllä 1843 ennen kuin edes oli tavannut koko Lapin Mariaa.
Norrlannin lukijoilla oli yhteyksiä herrnhutilaisten saks emissaariin, joka kävi Suomessakin, Torniossa pari kolme kertaa 1780-luvulla.
Laestadiuksen opetus ei kuitenkaan ole tätä perintöä, jossa korostettiin Kristuksen pelastusarmoa sinänsä ja evankeliumin todistusta Kristuksesta.
Laestadiusken käsitykset ovat radikaalimpia, hän korostaa ihmiseen vuodatettavaa sisäistä pyhyyttä,
alusta alkaen hän painottaa ulkonaisia. Jo Härnösandissa hän hermostuu, kun suutarin kodista löytyy peli, tauluja ja soittokone. Laestadiuksella on lähinnä linkolalaisen askeetin maailman vihamielisiä näkemyksiä.
Herrnhutilainen kristillisyydennäkemys ei takertunut tällaisiin.
Laestadiuksen serkku Sofia Margareta Sorselessa hylkäsi syntinä kahvin ja kahvikupit, naisten esiintymisen avopäin, kiivaili virsikirjan, kirkon käsikirjan ja katkismuksen oikeasta painoksesta. Vain vanhat painokset kelpasivat.
Laestadiuskelle itselleen KAIKKI herätyskristillisyys oli yhtä ja samaa kristillisyyttä. Ei niiden välille tarvittu mitään hallinnollista yhteyttä. Ne olivat Norrlannissa, Ruotsissa ja Suomessa limittäin ja lomittain saman aikaisesti. Hänelle kelpasi taalainmaalainen babptistikin, joka oli saanut 300 henkeä heräykseen Haaparannalla.
Separatismia LLL vastusti. Hän oli valtiokirkon kannalla. Arvosti tunnustuskirjoja.Lestadius sairasti masennusta. Se on varmasti vaikuttanut häneen julistajana. Masennuksen takana on paljolti häpeä, sekin tunnetaan jo nykyisin. Häpeä taas voi ilmentyä hänellä häpeämättömänä ja raavaana kielenkäyttönä.
Hänhän puhu muun muassa huorien vituista saarnapöntössä ihan suomenkielellä, vaikka ne onkin siivottu postilloista pois. Ihan alkuperäisistä teksteistä ne löytyvät kyllä. - en usko
Vai niin? kirjoitti:
Lestadius sairasti masennusta. Se on varmasti vaikuttanut häneen julistajana. Masennuksen takana on paljolti häpeä, sekin tunnetaan jo nykyisin. Häpeä taas voi ilmentyä hänellä häpeämättömänä ja raavaana kielenkäyttönä.
Hänhän puhu muun muassa huorien vituista saarnapöntössä ihan suomenkielellä, vaikka ne onkin siivottu postilloista pois. Ihan alkuperäisistä teksteistä ne löytyvät kyllä.Ei kai
- Vai niin?
en usko kirjoitti:
Ei kai
Tutkijan nimeä en kuitenkaan palasta. Melankolia selittyy melko hyvän näistä lähtökohdista. Hänkin oli vain ihminen vaikka jotkut ovat kanonisoineet hänet sairaalla tavalla.
- niin entä sitten
Vai niin? kirjoitti:
Tutkijan nimeä en kuitenkaan palasta. Melankolia selittyy melko hyvän näistä lähtökohdista. Hänkin oli vain ihminen vaikka jotkut ovat kanonisoineet hänet sairaalla tavalla.
So what.
Laestadiuksen melankolinen luonne on yleisesti tunnettu tosiasia, hän puhuu siitä itsekin. - sinivuokko
Mulle ei tullut kateuden henki yhtään, mutta minusta vaikutti rakkaalta ääneltä!
Havahduinkin, että olen saanut lahjaksi joskus vanhinten kirjan jonkun, ja pidänkin tutustua siihen.
Eikä kenenkään tarvitse sanoa nyt viisaana, että pois se, JUMALOI! - tutustua pitääkö yhtä raamatun kanssa.
Voinko sanoa näin? - Vai niin?
sinivuokko kirjoitti:
Mulle ei tullut kateuden henki yhtään, mutta minusta vaikutti rakkaalta ääneltä!
Havahduinkin, että olen saanut lahjaksi joskus vanhinten kirjan jonkun, ja pidänkin tutustua siihen.
Eikä kenenkään tarvitse sanoa nyt viisaana, että pois se, JUMALOI! - tutustua pitääkö yhtä raamatun kanssa.
Voinko sanoa näin?Enhän minä ole ryöstämässä sinulta pois sinun rakkaitasi, kaikki saat rauhassa pitää.
Olen ainostaan todistamassa täällä ja muuallakin Kristuksesta, joka pelastaa jokaisen joka ottaa hänet, siis hänen lahjoittamansa vanhurskauden, vastaan uskollla. Ja Kastetaan Pyhällä Kasteella Isän Pojan ja Pyhän Hengen nimeeen, niin kuin Jeesus itse opettaa.
Yli 2000 vuoden aikana on tullut niin paljon erilaisia uskonnollisia traditoita maan kamaralle, että kristinusko on kokonaan katoamassa monenlaisen ihmistekoisen perinneuskon rojukasan alle.
Siksi on syytä joka päivä muistuttaa täälläkin siitä, mitä merkitsee pelastava usko Kristukseen Jeesukseen Jumalan ainoaan Poikaan meidän Vapahtajaamme.
Ihminen kun ei pelastu hyvienkään traditioiden ja uskonnollisten perinteiden avulla, vaan ainoastaan lahjavanhurskaudella, jonka - sinäkin - saat aivan rakkauden lahjana Jeesukselta Kristukselta.
Mutta LAHJAN SAAMINEN edellyttää sitä, että sinä sen uskot vahvast' niin et tule petetyks', vaan pääset saatanan vallast' tulet taivaaseen vedetyks'.
Kuulehan nyt. Huomasin jo pikkupoikana, miten joidenkin sisälukutaito pettää. Vanhinten kirjoituksethan ovat pyhiä ja oikeita alusta loppuun ja kaikki näihin kirjoituksiin ja vanhimpiin henkilöinä kohdistuva kritiikki on kielletty, eikiö niin? Kaikki heidän kirjoituksensa on otettava sananmukaisesti, eikös niin?
Johannes Kieri sanoo siis: "...OSUE YHTIÖN KIRJAPAINOSSA, JOTA ei viisasten kädet saaneet korjata..." Siis viisasten kädet eivät saaneet korjata KIRJAPAINOA. Kun luet tekstin tarkkaan, Kieri todellakin puhuu KIRJAPAINON eikä KIRKKOPOSTILLAN korjaamisesta. Tämän voi vahvistaa kuka tahansa suomenkieltä taitava lukiolainen. Virke ei siis kerro yhtikäs mitään vanhimpien käsityksestä koskien Laestadiuksen saarnojen korjaamista.
Lopetetaanpa vanhimpien kirjoitusten väärentäminen ja turhanaikainen selittäminen. Teksti on äärettömän yksinkertaista, kun sen vain lukee niin kuin se on kirjoitettu.- Joo joo
Kyllä siinä nyt kerrotaan kirjan sisällöstä, eikä kirjapainon koneista.
- todistusta
Juu, juu, mutta mitä tekemistä asialla on autuuden asian kanssa?
Ei yhtikäs mitään!!
Kyllä sitä kirkkojakin suojellaan. - Johan Kieri
Johan Kieri on vanhintenkirja 1 toimittaja. Hän kirjoittaa seuraavasti kirjan alussa.
"TOIMITTAJAN HUOMAUTUS LUKIJALLE
Niitten monien äänien johdosta teemme täten tiettäväksi jokaiselle, että olemme tarkoin seuranneet alkuperäisiä vanhinten käsokirjoituksia ynnä muitten otteita, vieläpä kielimurteen, jota lapinmaassa puhutaan, ettei se alkuperäinen ääni ja totuus katoaisi, jonka het ovat ensin herralta saaneet ja sitte muille ilmoittaneet." - Johan Raattamaa
Johan Raattamaa kirjoittaa vanhintenkira 1:n alussa olevassa kirjeessä esipuheesta seuraavasti:
...Kiitän kirjan ja esipuheen edestä, jonka olen saanut. Esipuheesta kuulemme, että kirja on kallis, jos teillä varat piisaavat painattaa. Minun mielipiteeni on, että esipuhe osoittaa, että kirja on kallis, että vasta tulevat kansatkin saavat kuulla tästä hengellisestä liikkeestä totisia sanomia.....
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu3092788Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä3011433- 1081271
En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n831261Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991255Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n581205- 471087
Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi75996Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa23911- 33817