Tuli mieleeni kun tuttavani kertoi unohtaneensa uimahallissa pukukoppinsa oven eteen kirjoneuleella tehdyt lapaset.
He olivat miehensä kanssa uimassa ja pois lähtiessään hän huomasi, että lapaset oli "korjattu" parempaan talteen.
Minkälainen ihminen mahtaa olla varas? Onkohan meidänkin tuttavapiirissämme ehkä joku, tai joitakin sellaisia, jotka sattuvat "löytämään" muille kuuluvia tavaroita?
ONKO SINULTA VARASTETTU KOSKAAN MITÄÄN?
Kaarina64
46
2910
Vastaukset
- jemina
Epärehellisiä ihmisiä löytyy aina. Vuosien varrella on kadonnut lasten vaatteita tarhasta, polkupyöriä, pyykkiä narulta yms. Paras tapaus on kuitenkin 80-luvulta. Olin ruokatunnilla ostoksilla tavaratalossa työkaverini kanssa. Työkaverini oli ostamassa itselleen alennusmyynnistä talvitakkia, minä olin mukana makutuomarina. Ruokaosastolta mistä ostin kymmenen koiranmakkaraa (päivän erikoistarjous) ja viisi litraa maitoa, jatkoimme matkaa yläkerran naistenosastolle. Työssäkäyvänä äitinä ostin viikon ruokatarpeet lauantaisin, viikolla yleensä vain maitoa ja leipää ja jotain erityishalpoja tarjoustuotteita.
Työkaverin sovitti takkeja ja laskin muovikassit lattialle sovituskopin viereen kun menin etsimään hänelle tangosta pienempää kokoa. Takaisin tullessani huomasin, että muovikassini olivat hävinneet. Liikkeessä oli paljon ihmisiä, toisilla oli mukana ruokaosaston muovikasseja niin kuin meillä. Vähän kyllä harmitti, mutta en voinut olla nauramatta kun ajattelin kassien sisältöä.
Olisin halunnut olla kärpäsenä katossa kun varas huomasi mitä hän itse asiassa oli saalistanut. - Hautausmaa
Minulta ei ole viety mitään. Vaimolta kylläkin, polkupyörästä vajaaseen shampoopulloon.
Paras tapaus: Tuttavapariskuntamme oli juuri muuttanut uuteen asuntoon. Sijaitsi hautausmaan tuntumassa.
Heidän tuttavansa tulivat tupaantuliaiskäynnille tuoden kukkapuskan. Tämä ei ole vale eikä vitsi!!!
Kukat olivat näiden tuttaviemme edellisenä päivänä hautajaisissa arkulle laittamansa, tilauksena teetätetty laite.
Tilastollisesti ei kovin todennäköistä mutta mahdollista!
Ei ollut luontoa sanoa mitään mutta tunnelma oli ollut viileähkö! - igbt
varastettu kaksi lukittua polkupyörää ja kotiini on yhden kerran murtauduttu, viety kaikki kallisarvoinen helposti rahaksi muutettava, onneksi ei oltu tuhottu mitään.
Murtautumisen jälkeen oli olo kuin raiskatulla.
Toisen pyörän sain takaisin, se oli erään marketin pyörätelineessä ja samassa rakennuksessa oli poliisilaitos, poikani kaverinsa kanssa tunnisti pyörän ja poikani meni poliisiasemalle ja kaveri jäi vahtimaan pyöränviereen, nainen oli tullut kassikantamusten kanssa kaupasta ja poika oli sanonut että tämä on mun kaverin äidin pyörä ja kaveri on poliisiasemalla.
Ei ollut alkanut kinaamaan, vaan lähti kävelemään kantamusten kanssa lipeästi.- Eläkeläisopettaja
tyttö joka jäi monta kertaa kiinni pikku varkauksista. Hän pihisteli luokkatovereittensa kyniä ja taskuista kolikoita ynm.
Puhuttelin tyttöä monta kertaa ja lopulta päätin ottaa yhteyttä hänen vanhempiinsa.
Soitin ja pyysin saada tulla käymään heidän kodissaan keskustelemassa tytön ongelmista.
Vanhemmat olivat hyvin huolestuneen tuntuisia ja pahoillaan, sekä lupasivat puhua vakavasti tyttärensä kanssa.
Näpistelyt vain jatkuivat ja kun kerran sanoin tytölle antavani asian poliisille, niin sain vastaukseksi, että äiskä ja iskä ovat sanoneet, että pölliä saa, mutta ei kannata jäädä kiini. - madre
Kyllä se on kummallinen tunne kun kotiin murtaudutaan,aivan kuin olisi sisintä kosketettu.
Vaikkakin espanjassa tietää, että se tulee joskus omalle kohdalle, mutta kuitenkin se tuntuu.
- ii-li
En tiedä, missä asut, mutta ilmeisesti sillä paikkakunnalla suomalainen rehellisyys on vielä voimissaan. Olisipa muuallakin asiat yhtä hyvin.
Meilläpäin ei ole kysymys tuttavan lapasista, vaan kaikki varastetaan, mikä irti lähtee. Jopa pyykit narulta tai kukat haudalta.
Minulle on jäänyt hyvä mieli harvoista rehellisistä ihmisistä: Unohtunut lompakkoni palautettiin koskemattomana. (Kolme kertaa lompakko on varastettu tai suorastaan ryöstetty.)
Varkauden kohteeksi joutuminen on henkilökohtainen loukkaus ja nöyryytys. Henkinen menetys on suurempi kuin rahallinen menetys. Jotenkin siinä tuntee itsensä niin avuttomaksi ja pieneksi, että on vaikea edes ajatella koko asiaa. Sillä hetkellä, kun varkauden huomaa, olisi valmis tappamaan varkaan, niin kuohuttava se hetki on.
Minä olen kutakuinkin sovinnollinen ihminen, mutta esimerkiksi eräässä ravintolassa, jossa havaitsin tarjoilijan yksinertaisesti petkuttaneen minua laskussa, niin sovinnollisuus oli kaukana. Summa ei ollut iso (7 €), mutta kuitenkin! Hän ei jättänyt maksettua laskua pöytään, kuten normaalisti tehdään. Menin vaatimaan laskua takaisin ja näin siitä petkutusyrityksen: laskuun oli yksinkertaisesti merkitty asioita, joita en ollut tilannut enkä saanut. Sain toki sen 7 € takaisin selittelytulvan kera. Ihmettelin vain itsekseni, miksi joku panee maineensa ja ravintolan maineen alttiiksi sellaisen summan takia.- Kaarina64
Asun pienellä paikkakunnalla, missä varkaudet ja ryöstöt eivät ole aivan arkipäivää.
Siksi lapasten varastaminenkin oli ystävättäreni mielestä ihme, niinkuin minustakin.
Tämä kotiseutuni on sen verran harvaan asuttuakin vielä, että naapurissa näkyvät oudot hiippailijat kiinnittävät huomiota. Kaikki tavallaan pitävät huolta toisistaan ja välittävät, mitä kaupungeissa ei tehdä. Yksinäinen vanhus on lehtitietojen mukaan saanut olla viikkokausia kuolleena asunnossaan, ennenkuin haju hälyyttää isännöitsijän paikalle.
Meillä taas seuraillaan naapurin menemisiä ja liikkeitä, eikä sitä pidetä tunkeiluna, tai urkkimisena. - Jutun kuullut
Kaarina64 kirjoitti:
Asun pienellä paikkakunnalla, missä varkaudet ja ryöstöt eivät ole aivan arkipäivää.
Siksi lapasten varastaminenkin oli ystävättäreni mielestä ihme, niinkuin minustakin.
Tämä kotiseutuni on sen verran harvaan asuttuakin vielä, että naapurissa näkyvät oudot hiippailijat kiinnittävät huomiota. Kaikki tavallaan pitävät huolta toisistaan ja välittävät, mitä kaupungeissa ei tehdä. Yksinäinen vanhus on lehtitietojen mukaan saanut olla viikkokausia kuolleena asunnossaan, ennenkuin haju hälyyttää isännöitsijän paikalle.
Meillä taas seuraillaan naapurin menemisiä ja liikkeitä, eikä sitä pidetä tunkeiluna, tai urkkimisena.Tuttavallani oli kesämökki pienessä kalliosaaressa.
Talvella he tyhjensivät ulkokäymälän saavin jätesäkkeihin ja toivat sen auton peräkärryllä maalle. Kerran he laittoivat säkin tyhjään televisio laatikkoon.Matkalla he poikkesivat kahville, sillä aikaa säkki varastettiin peräkärrystä.
Oli mukava yllätys varkaalle joka luuli saavansa television ja saikin aivan jotain muuta - Naurattaa
Jutun kuullut kirjoitti:
Tuttavallani oli kesämökki pienessä kalliosaaressa.
Talvella he tyhjensivät ulkokäymälän saavin jätesäkkeihin ja toivat sen auton peräkärryllä maalle. Kerran he laittoivat säkin tyhjään televisio laatikkoon.Matkalla he poikkesivat kahville, sillä aikaa säkki varastettiin peräkärrystä.
Oli mukava yllätys varkaalle joka luuli saavansa television ja saikin aivan jotain muutamelkein haukkasi p...aa.
Jos jeminan kertoman varkaan naama venähti, saatuaan koiran sapuskaa ja maitoa, niin tämän "Tv- varkaan" pärstän olisin halunnut todella nähdä;))))) - ii-li
Jutun kuullut kirjoitti:
Tuttavallani oli kesämökki pienessä kalliosaaressa.
Talvella he tyhjensivät ulkokäymälän saavin jätesäkkeihin ja toivat sen auton peräkärryllä maalle. Kerran he laittoivat säkin tyhjään televisio laatikkoon.Matkalla he poikkesivat kahville, sillä aikaa säkki varastettiin peräkärrystä.
Oli mukava yllätys varkaalle joka luuli saavansa television ja saikin aivan jotain muutaHän tuli töihin, eikä tiennyt, pitääkö itkeä vai nauraa. Hän teki molempia.
Hänen asunnossaan oli käynyt varkaita. Ainoat hävinneet tavarat olivat kaksi painavaa matkalaukkua, jotka olivat eteisessä. - Ne olivat täynnä likapyykkiä kesämökiltä. - toistelija
Jutun kuullut kirjoitti:
Tuttavallani oli kesämökki pienessä kalliosaaressa.
Talvella he tyhjensivät ulkokäymälän saavin jätesäkkeihin ja toivat sen auton peräkärryllä maalle. Kerran he laittoivat säkin tyhjään televisio laatikkoon.Matkalla he poikkesivat kahville, sillä aikaa säkki varastettiin peräkärrystä.
Oli mukava yllätys varkaalle joka luuli saavansa television ja saikin aivan jotain muutaVietiinkö sinunkin jutussasi lantaa sisältänyt televisiolaatikko Veljekset Keskisen kyläkaupan pihasta?
- kiertää,kuten tämäkin
toistelija kirjoitti:
Vietiinkö sinunkin jutussasi lantaa sisältänyt televisiolaatikko Veljekset Keskisen kyläkaupan pihasta?
Joku oli Las Palmasissa ,jossa on tunnetusti paljon varkaita,käydessään laittanut tyhjään lompsaansa pahvinpalan johon piirsi "hämähäkin" kuvan.Lompsan hän pani takataskuunsa sillai puoliksi näkyviin. Sieltä se häipyi alta aikayksikön ja varas sai pitkän nenän.
- sisko
Sinua yritettiin huijata ravintolassa. Tuo on esim. Tunisiassa niin yleistä, etten ole yhtään kauppiasta enkä tarjoilijaa tavannut, joka vastaisi oikein rahasta. Siellä jokainen kauppa perustuu petokseen, ja sehän ei ole meille suomalaisille mieleen. Oikein suututti, kun aina piti olla niin tarkkana. Se valtakunta on oikein roistojen luvattu maa. Kaikki rosvoja laitanaan.
- ii-li
sisko kirjoitti:
Sinua yritettiin huijata ravintolassa. Tuo on esim. Tunisiassa niin yleistä, etten ole yhtään kauppiasta enkä tarjoilijaa tavannut, joka vastaisi oikein rahasta. Siellä jokainen kauppa perustuu petokseen, ja sehän ei ole meille suomalaisille mieleen. Oikein suututti, kun aina piti olla niin tarkkana. Se valtakunta on oikein roistojen luvattu maa. Kaikki rosvoja laitanaan.
Suomalaiseen ja pohjois- ja keskieurooppalaiseen kulttuuriin tuollainen ei kuulu. Se kuuluu kuitenkin hyvin suureen osaan maailman kulttuureista. Pitää olla aina tarkka. Matkoilla siihen täytyy vain alistua. Suomessa ei missään tapauksessa voi alistua petkuttamiseen. Se ei kuulu meidän kulttuuriimme.
Kun jossakin kaukomailla tarjoilija tuo vaihtorahat takaisin, on hyvä panna kätensä niiden päälle, jottei hän tulkitse asiaa niin, että kaikki vaihtorahat ovatkin juomarahoja. (Sivumennen: Italia ei ole juomarahakulttuurin maa. Siellä saatetaan joissakin paikoin kokea juomaraha jopa negatiivisella tavalla.)
On selvä asia, että arabimaissa ja Aasian maissa todella on myös hyvin paljon aivan rehellistä väkeä. Ainakin turistirysien ulkopuolella.
Esimerkki: Ostat jotakin ja maksat isolla setelillä. Sitten et saakaan vaihtorahaa. Kun rauhallisesti odottaa aikansa, niin myyjä antaakin vaihtorahat. Hän on vain siinä välissä myynyt muille, jotta hän keräisi heiltä sopivan vaihtorahan. Käsikassa on vain niin pieni, ettei vaihtorahoja juuri ole.
- Suvi2
Pihistetään ainakin täällä Helsingissä.
Eräänä äitienpäivänä olin lähdössä pyöräilemään ja huomasin vesipullon unohtuneen. Palasin ja lukitsin pyörän pihalle. Olin poissa 3-4 min. mutta sinä aikana se ehdittiin viedä. Kai jollakin autolla. Harmitti kun pyörään oli jouduttu tekemään joitakin pikku muutoksia, että voin ajaa sillä.
Nykyisin ei monikaan enää uskalla jättää koiraansa kaupan eteen, koska ne varastetaan ja kuulemma toimitetaan jonnekin ulkomaille koe-eläimiksi.
Ehkä me sotien jälkeen köyhähkössä maassa eläneet osaamme kunnioittaa toisen omaa, mutta liian monella nykyisin tuntuu olevan "karheat kädet ja isot taskut".- mukava ole
joutua varkaan kohteeksi,minulta on rahapussi,onneksi laukun jätti,sain ajokortin takaisin.Kyllä harmitti toenteolla.
- suhtautuminen
Eivät ohikulkijat paljon piittaa.
Kahdesti olen joutunut murtautumaan autooni.
Kerran uimahallin valaistulla parkkipaikalla.
Epäpätevyydetäni johtuen oven kanssa meni runsaasti aikaa. Eipä kiinnostanut ohikulkijoita.
Toisen kerran löin ravintolan ulkopuolella kännipäissäni kuplan pikkulasin sisään päästäkseni autooni. Ei raektioita. Olis muuten pitänyt hälyttää!!!!
Kerran jouduin päivällä katkaisemaan poikani polkupyörän turvalukon 125-kulmurilla marketin rappujen vieressä. Sähkön sain viereisestä grillistä.
Vilkas paikka! Ainoastaan yhden parin ukko sanoi: Jo on röyhkeää! Sanoin että poika tartee pyörän ja tämä on nopein tapa. - polkupyörä kerran
Joku soitti löytäneensä sen likaojasta.
Minulla oli rungossa nimeni ja puh.numero.
Maksoin kympin löytöpalkkiota.
Poitsu oli ihan mielissään.
Toivottavasti ei ollut tämä löytäjä se varas.- Pääsky64
viimekesänä pyörä.Sodankylässäkin varastetiin pyörä se sama mutta tuotiin takaisin.
Kesälomareissulla Leppävirralla lapsilta varastettiin leirintäalueella farkut uudet.
Ja pojalta kangaspuissa itsekudottu kaulaliina eka päivänä kun sai sen.
Pyörääni en pitänyt lukossa ja joskus jäi kaupan eteen viikoksikkin.Harmitti se ja suututti ellei ollut köyhä se sai viedä.
- Iltamyöhä
Unohdin laukkuni Bingon vessaan. 10-15 minuutin päästä huomasin asian kotimatkalla. Käännyin takaisin ja minulle annettiin laukku "tyhjennettynä" kassalta. Bingossa käy n. 35-90 vuotiaita. Vessa oli tietysti naisten vessa.
Ons se vain kumma, sen ikäiset naiset?????
Lompakko ei ole vieläkään löytynyt. Kaiken sain jo paikan päältä soittaa mitätöidyksi. Jopa puhelin mitätöitiin. Ainoa, minkä tämä varas sai oli 16 € rahaa ja se lähes uusi lompakko. Minulle tuli vahinkoa vielä ajokortin uusimisesta 41 € ja puhelimen osto. Huulipunankin vei. Samoin harjan, joka oli sellainen, että sen muovinen harjasosa meni sinne kuoren sisään, luuli varmaan sitä pikkukukkaroksi.
Oli muuten inhottava olo, kuin olisin alaston ollut.- muutama paita ja työ huosuja
pyykki narulta.
Joku laitapuolen kulkija ne luulakseni vei.
No kaupasta niitä uusia saa , meni kunmeni.
- señora lyyli
minulle sattu noin yli kymmenvuotta sitte lompsan häviiminen taskusta.
olin kaupunkilla ja aattelin enne kottii menoo pistäytyy vielä tavaratalossa katsomas kumisaappaita.
en ottant käsilaukkuu mukkaa vaan jätin autoon ja pussin vaa ulsterin taskuu. kenkä osastolla oli vähä tunkosta ja pientä tuuppimista muutaman kerran.
sitte ko rupesin maksamaa saapaita lompsa oli hävinny ja niin saappaat jäi ostamatta. etsin aikani missä olin kulkenu että jos se ois puonnu.
harmitti ko siel ol ajokortti , henkilöpaperit ja sairavakkuutuskorttikin. mänin viel neuvontaa kysymää oisko jokkuu löytänt ja tuonnu lompsan sinne.
ja siel se oliki. kyselin kuka sen toi, mutta nainen sano ettei nähny, lompsa oli vaa ilmestynny tiskille.
minul oli 300 markkaa senaikusta rahaa pankkikorttii en sillo viel käyttäny. varas oli hyvin ystävällinen ja otti 150 markkaa , jätti minul puolet.
hää ehkä aatteli ettei vie eläkeläiseltä kaikkia rahoja otti vaan minkä tarvitsi. minusta hää oli ystävällinen varas.
vaikka onha teko toisaalt rikollista. oisin mie sen rahan hänel antanukkii jos ois pyytänt ja kertonnu mite tarpeesee se tulee.
muullon en tiiä minulta mittään vietyn.
terveisin lyyliMökillä kävivät muutava vuosi sitten.
Oltiin yksi ainoa yö pois sillion iskivät.
Särjetty ollut mitään,mutta se kaaos uh..
Niin hävisi ruohonleikkuri,moottorisaha,vesipumppu
ja en enää miusta mitä kaikkea.Noin 10tuhanen €
arvosta,takaisin ole saatu mitään.Vakuutus korvasi osan.
Silloin tuli tunne että on raiskattu ja riisuttu.
Nykyään kun menemme niin ensimäinen reaktio on
onko kaikki kohdallaan.
- Ikääkin on
Ikä on varastanut minulta elämän halun. Onko jollakin muulla se kadoksissa?
- toipunut
Kullekin sopivat luontaiset oman alueen konstit. Yleispäteviin kuuluvat ihmiset, tilaisuudet, liikunta, harrastukset, lukeminen.
Lääkkeiden aiheuttamasta väsymyksestä voi puhua lääkärille ja myös elämänhalun heikkenemisestä. Ei vika ole aina nupissa.
Ellei ole voimia kutsua tuttaviaan kotiin, voi sopia tapaamisen kahvilaan ym rupattelun merkeissä. Et ole mikään nuhju tyyppi, kun tänne palstallekin kirjoittelet.
Ihmiselossa on eri vaiheita.
Tummillakin pilvillä on hopeiset reunat.
- varas?!
Roomassa, raitsikkapysäkillä, minulta varastettiin kauluksessa riippuvat aurikolasit.
Rosvo toi parin minuutin sisällä naureskellen lasit takaisin huomattuaan niiden olevan hiotut minun vahvuuksilleni, -6,5.
En osannut olla edes vihainen.
Tarkoituksenmukaisen varastamisen vielä ymmärrän, en hyväksy.
Meikäläinen, usein tarkoitukseton, on kyllä älytöntä.
Uhrille paljon enemmän vahinkoa kuin rosvolle hyötyä! - varastettiin
rakkaus.Sen myrskytuuli vei mennessään.
- Oli sormi suussa
Varas vei minulta rakkauden kohteen ikävällä tavalla. Nyt ei enää harmita, sain myöhemmin tietää kohteellani on mielenterveydellisiä ongelmia, pahojakin. Siinähän elävät yhdessä, toivottavasti menee hyvin.
- a-woman1
..ja juuri muuttanut kotoa kauas etelään, ensimmäiseen oikeaan työpaikkaan, isoon sairaalaan harjoittelijaksi. Tarkoitus oli myöhemmin pyrkiä sairaanhoitajakouluun, kunhan täyttäisin vaaditun iän.
Olin kotoa saanut senverran rahaa, että niukasti eläen selviäisin ensimmäiseen tilipäivääni. Sairaalan asuntolaan ('Impilinnaan') pääsin erään itseäni vanhemman tytön huonetoveriksi. Hän teki samaa työtä kuin minäkin, oli itsevarma, hyvin pukeutunut, kaupunkilainen, jota maalaistyttönä melkein kunnioittaen katselin.
Muutaman päivän kuluttua huomasin komerosta kadonneen huivin, jonka olin saanut tädiltäni ja josta pidin kovasti, oli varmaankin 'hienoin' asusteeni. Huivi oli vaalean ruskea, läpikuultava ja siinä oli kauniita valkoisia kukkia. Säilytin X:n ja minun yhteisessä komerossa myös kukkaroani. Muutaman päivän päästä olivat kotoa saadut rahat kadonneet. Olin niin typerän lapsellinen, etten uskaltanut edes ääneen epäillä kämppistäni, puhumattakaan, että olisin vaatinut häntä tilille teostaan. Kukaan muuhan ei komerolle olisi päässyt. Parin kuukauden päästä kyseinen X erotettiin työstään, kun oli pihistänyt potilaiden rahoja. Silloin vasta uskalsin olla varma, että hän oli ottanut minunkin rahani ja huivin. Oppirahat tuli maksettua ja osa sinisilmäisyydestä katosi. Opin pitämään omaisuudestani parempaa huolta. Jossakin vaiheessa sain kuulla, että tämä neitiX oli avioitunut pankinjohtajan kanssa. Toivottavasti oli parantanut tapansa eikä yrittänyt miehensä pankkia rosvota!- ii-li
Olin joitakin vuosia sitten sairaalassa. Olin yhden hengen huoneessa. Eräänä yönä heräsin hätkähtäen siihen, että yöhoitaja penkoi yöpöytäni laatikoita. Hän oli ehtinyt vasta ylimpään laatikkoon, kun heräsin. Lompakkoni oli alimmassa. - Hän selitteli jotakin hölmöä ja häipyi pää kolmantena jalkana huoneesta. Olin niin unenpöpperössä, etten sanonut sanaakaan ja niin sairas, etten jaksanut nostaa asiasta meteliä myöhemminkään. - Käsittääkseni yöhoitajalla ei ole mitään tekemista potilaan yksityistavaroitten kanssa. (Armeijan kaapissakin oli yksityislaatikko, johon kapiaisilla ei ollut mitään valtaa koskea.)
Huoneen ovi aukesi sisään päin. Edellisen tapahtuman jälkeen panin oven eteen joka yöksi kaksi limpsapulloa seisomaan suullaan. Ovea ei voinut avata kaatamatta pulloja ja aiheuttamatta melua ja herättämättä minua. - Voi sinua
ii-li kirjoitti:
Olin joitakin vuosia sitten sairaalassa. Olin yhden hengen huoneessa. Eräänä yönä heräsin hätkähtäen siihen, että yöhoitaja penkoi yöpöytäni laatikoita. Hän oli ehtinyt vasta ylimpään laatikkoon, kun heräsin. Lompakkoni oli alimmassa. - Hän selitteli jotakin hölmöä ja häipyi pää kolmantena jalkana huoneesta. Olin niin unenpöpperössä, etten sanonut sanaakaan ja niin sairas, etten jaksanut nostaa asiasta meteliä myöhemminkään. - Käsittääkseni yöhoitajalla ei ole mitään tekemista potilaan yksityistavaroitten kanssa. (Armeijan kaapissakin oli yksityislaatikko, johon kapiaisilla ei ollut mitään valtaa koskea.)
Huoneen ovi aukesi sisään päin. Edellisen tapahtuman jälkeen panin oven eteen joka yöksi kaksi limpsapulloa seisomaan suullaan. Ovea ei voinut avata kaatamatta pulloja ja aiheuttamatta melua ja herättämättä minua.Joskus on löydetty Barabellum, se jolla pelataan venäläistä rulettia. sitä yöhoitaja tarkastelee, yhden hengen huoneissa on se vaara.
Tyhmää laitta limpparipullot oven eteen, koska pitää katsastaa että henki kulkee.Kanslian monitorista voi ainakin kuunnella kuorsausta! - ii-li
Voi sinua kirjoitti:
Joskus on löydetty Barabellum, se jolla pelataan venäläistä rulettia. sitä yöhoitaja tarkastelee, yhden hengen huoneissa on se vaara.
Tyhmää laitta limpparipullot oven eteen, koska pitää katsastaa että henki kulkee.Kanslian monitorista voi ainakin kuunnella kuorsausta!leikkiäkseni parabellumilla, enkä nyt muutenkaan ole sitä tyyppiä, josta ensimmäiseksi ajattelisi rikollista taustaa. - Se yöhoitaja hävisi sairaalasta. Olin siellä sentään kuukauden. - Koko muu henkilökunta nauroi minun limpparipulloilleni. Vaikka en nostanut erityista meteliä siitä hoitajasta, niin kyllä kerroin, miksi pullot olivat siinä. Eihän niissä mitään muuta tarkoitusta ollutkaan. Minä nukuin niin paljon, että oli ihan hyväkin herätä keskellä yötä tarkastuskäynnin yhteydessä. Kukaan ei moittinut minua niistä.
Olen kyllä yhä sitä mieltä, että se eukko tavoitteli lompakkoani. Ei hän muuten olisi pelästynyt niin hirveästi. Ei kukaan muu hoitaja käynyt penkomassa minun yksityistavaroitani. - Tai jos tuliaseet nyt ovat niin odotettavia, niin hän varmaan pelkasi minun ampuvan itsensä. - reetta2
ii-li kirjoitti:
Olin joitakin vuosia sitten sairaalassa. Olin yhden hengen huoneessa. Eräänä yönä heräsin hätkähtäen siihen, että yöhoitaja penkoi yöpöytäni laatikoita. Hän oli ehtinyt vasta ylimpään laatikkoon, kun heräsin. Lompakkoni oli alimmassa. - Hän selitteli jotakin hölmöä ja häipyi pää kolmantena jalkana huoneesta. Olin niin unenpöpperössä, etten sanonut sanaakaan ja niin sairas, etten jaksanut nostaa asiasta meteliä myöhemminkään. - Käsittääkseni yöhoitajalla ei ole mitään tekemista potilaan yksityistavaroitten kanssa. (Armeijan kaapissakin oli yksityislaatikko, johon kapiaisilla ei ollut mitään valtaa koskea.)
Huoneen ovi aukesi sisään päin. Edellisen tapahtuman jälkeen panin oven eteen joka yöksi kaksi limpsapulloa seisomaan suullaan. Ovea ei voinut avata kaatamatta pulloja ja aiheuttamatta melua ja herättämättä minua.Pullojen asettaminen oven eteen tai tuolikin menettelee, on todella nerokas kikka monessa paikassa. Matkoilla jossa yövyn laitan samansuuntaisen esteen aina oven eteen ja kännykän käden ulottuville.
Ei sairaala ja osastot ole kovin turvallisia paikkoja omaisuuden säilyttämiseen. Jos on paljon rahaa mukana, paras laskea summa kummankin läsnäollessa ja antaa rahat hoitajille säilytykseen.
Olin pikku operaatiossa sairaalassa ja yöllä alkoi joku tunkea vuoteeseeni ja väitti sen olevan hänen paikka, oli sekava. Kaikkea voi sattua.
Usein otetaan "Nainen kadulta" valvomaan vakiyökön kaveriksi, ammattitaito ei ole kovinkaan hyvä.
Ensiapu on todella riskipaikka työntekijöille, uhkailut, suunsoitto, pahoinpitelytkin ovat huomioon otettavia tekijöitä. Mitä asiakkaan povitaskut sisältävät se onkin arvoitus. Meitä on joka lähtöön joka paikassa. - Katleija-T
Voi sinua kirjoitti:
Joskus on löydetty Barabellum, se jolla pelataan venäläistä rulettia. sitä yöhoitaja tarkastelee, yhden hengen huoneissa on se vaara.
Tyhmää laitta limpparipullot oven eteen, koska pitää katsastaa että henki kulkee.Kanslian monitorista voi ainakin kuunnella kuorsausta!Mikään ei ole niin vaarallinen yhdistelmä kuin tupakat, sytyttimet, tulitikut ja kova tupakkamies sairaalassa. Vierastunnilla kävijät voivat tuoda näitä tarvikkeita potilaalle. Hoitohenkilökunnan vastuulla on tämäkin asia, ettei tulipaloa syttyisi. Kuitenkin näin on päässyt käymään. Patjan allekin kun piiloittelevat näitä aarteitaan.
- ii-li
reetta2 kirjoitti:
Pullojen asettaminen oven eteen tai tuolikin menettelee, on todella nerokas kikka monessa paikassa. Matkoilla jossa yövyn laitan samansuuntaisen esteen aina oven eteen ja kännykän käden ulottuville.
Ei sairaala ja osastot ole kovin turvallisia paikkoja omaisuuden säilyttämiseen. Jos on paljon rahaa mukana, paras laskea summa kummankin läsnäollessa ja antaa rahat hoitajille säilytykseen.
Olin pikku operaatiossa sairaalassa ja yöllä alkoi joku tunkea vuoteeseeni ja väitti sen olevan hänen paikka, oli sekava. Kaikkea voi sattua.
Usein otetaan "Nainen kadulta" valvomaan vakiyökön kaveriksi, ammattitaito ei ole kovinkaan hyvä.
Ensiapu on todella riskipaikka työntekijöille, uhkailut, suunsoitto, pahoinpitelytkin ovat huomioon otettavia tekijöitä. Mitä asiakkaan povitaskut sisältävät se onkin arvoitus. Meitä on joka lähtöön joka paikassa.Paitsi yhden kerran. Olin ensimmäistä kertaa Kairossa. Hotellihuoneen ovea ei saanut ollenkaan lukkoon. Lukko oli rikki. Panin oven eteen tuolin ja kolisevaa tavaraa sen päälle. Jätin myös lampun palamaan, sillä huoneessa ei ollut kynnystä, joten valo näkyi käytävään oven alta. - En epäillyt henkilökuntaa, vaan niitä tosioutoja muita hotellivieraita. Se oli hyvin halpa hotelli. En menisi samaan paikkaan enää uudelleen. (Tullessani jouduin odottamaan hotellihuonetta 3 tuntia, koska edelliset asukkaat eivät suostuneet lähtemään huoneesta. Kello oli 18, ja uloskirjautumisaika oli ollut jo klo 12. Minusta asukit näyttivät huumeporukalta, ja heitä oli kolme, vaikka kysymyksessä oli yhden hengen huone.)
Minä jätän kotonakin lampun palamaan eteiseen, kun olen poissa. Rappukäytävään näkyy silloin ovisilmästä valo. Ovessa on niin huono lukko, että kuka tahansa voisi murtaa sen. En ole vain vielä saanut aikaan lukon vaihtamista. - ii-li
Katleija-T kirjoitti:
Mikään ei ole niin vaarallinen yhdistelmä kuin tupakat, sytyttimet, tulitikut ja kova tupakkamies sairaalassa. Vierastunnilla kävijät voivat tuoda näitä tarvikkeita potilaalle. Hoitohenkilökunnan vastuulla on tämäkin asia, ettei tulipaloa syttyisi. Kuitenkin näin on päässyt käymään. Patjan allekin kun piiloittelevat näitä aarteitaan.
Enkä olisi edes pystynytkään, kun olin niin sairas. Ainoa huvini oli pikku TV, jonka sain sukulaiseltani lainaksi sängyn jalkopäähän. - Lompakossani oli rahaa sen vuoksi, että saatoin ostaa kärryjen kanssa kulkevalta myyjältä jotakin pientä.
Tulin sairaalaan autolla. Sairaalassaoloaikanani tulikin talvi, ja minulla oli kesärenkaat. Sinä aikana myös auton leasing-aika loppui. Auto oli pakko palauttaa kesken kaiken. - Sain sairaalasta pari tuntia lomaa, jotta saatoin käydä viemässä auton takaisin leasing-yhtiöön, ja samalla ottaa uuden auton mukaani. - Se oli myös aikamoinen naurun paikka hoitajille. :D
He nauroivat sitä, että kun kesärenkaat piti vaihtaa nastarenkaisiin, niin minä vaihdoinkin koko auton. Se oli minulle kyllä aikamoinen ponnistus, mutta auttoi uskomaan, että kyllä vielä paranen. (Lääkäri oli sanonut, että minun tautiini "eivät kaikki kuole".)
Siellä oli kaikin puolin hyvä hoito ja mukavaa henkilökuntaa. Mutta niin sielläkin oli, että eniten juttelin sairaala-apulaisten kanssa. He viipyivät huoneessani pitempään kuin hoitajat, kun pesivät lattioita ym. - reetta2
ii-li kirjoitti:
Paitsi yhden kerran. Olin ensimmäistä kertaa Kairossa. Hotellihuoneen ovea ei saanut ollenkaan lukkoon. Lukko oli rikki. Panin oven eteen tuolin ja kolisevaa tavaraa sen päälle. Jätin myös lampun palamaan, sillä huoneessa ei ollut kynnystä, joten valo näkyi käytävään oven alta. - En epäillyt henkilökuntaa, vaan niitä tosioutoja muita hotellivieraita. Se oli hyvin halpa hotelli. En menisi samaan paikkaan enää uudelleen. (Tullessani jouduin odottamaan hotellihuonetta 3 tuntia, koska edelliset asukkaat eivät suostuneet lähtemään huoneesta. Kello oli 18, ja uloskirjautumisaika oli ollut jo klo 12. Minusta asukit näyttivät huumeporukalta, ja heitä oli kolme, vaikka kysymyksessä oli yhden hengen huone.)
Minä jätän kotonakin lampun palamaan eteiseen, kun olen poissa. Rappukäytävään näkyy silloin ovisilmästä valo. Ovessa on niin huono lukko, että kuka tahansa voisi murtaa sen. En ole vain vielä saanut aikaan lukon vaihtamista.Uskon miehien olevan paljon rohkeampia kaikissa asioissa. Olen arka varsinkin yksin matkatessa. Joskus ajattelen olenko tulossa neuroottiseksi kun asettelen esteitä hotellissa oven eteen. Turvallisuuden tunne on kadonnut miehen mukana.
Pimeän aikaan kun olen poissa kotoa eteisen valo minullakin on palamassa, ei se kovin paljon sähköä kuluta.
Kun käyttää varokeinoja olo tuntuu turvallisemmalta olla ja elää. - uzma-m
ii-li kirjoitti:
Paitsi yhden kerran. Olin ensimmäistä kertaa Kairossa. Hotellihuoneen ovea ei saanut ollenkaan lukkoon. Lukko oli rikki. Panin oven eteen tuolin ja kolisevaa tavaraa sen päälle. Jätin myös lampun palamaan, sillä huoneessa ei ollut kynnystä, joten valo näkyi käytävään oven alta. - En epäillyt henkilökuntaa, vaan niitä tosioutoja muita hotellivieraita. Se oli hyvin halpa hotelli. En menisi samaan paikkaan enää uudelleen. (Tullessani jouduin odottamaan hotellihuonetta 3 tuntia, koska edelliset asukkaat eivät suostuneet lähtemään huoneesta. Kello oli 18, ja uloskirjautumisaika oli ollut jo klo 12. Minusta asukit näyttivät huumeporukalta, ja heitä oli kolme, vaikka kysymyksessä oli yhden hengen huone.)
Minä jätän kotonakin lampun palamaan eteiseen, kun olen poissa. Rappukäytävään näkyy silloin ovisilmästä valo. Ovessa on niin huono lukko, että kuka tahansa voisi murtaa sen. En ole vain vielä saanut aikaan lukon vaihtamista.70-luvulla,jouduin viettamaan yon hotellissa pienten lasteni kanssa,ystavallinen kanssa matkustaja neuvoi laittamaan tuolin yolla oven eteen niin ettei oven kahvaa voinut tyontaa alas.
Ihmettin mitas turhia pelata mutta kuitenkin nukkumaan mennessa raahasin lipaston oven eteen ja kas vain yolla oveani yritettiin avata mutta ei saatu kahvaa alas,olin kiitollinen hyvasta neuvosta. - uzma-m
ii-li kirjoitti:
Olin joitakin vuosia sitten sairaalassa. Olin yhden hengen huoneessa. Eräänä yönä heräsin hätkähtäen siihen, että yöhoitaja penkoi yöpöytäni laatikoita. Hän oli ehtinyt vasta ylimpään laatikkoon, kun heräsin. Lompakkoni oli alimmassa. - Hän selitteli jotakin hölmöä ja häipyi pää kolmantena jalkana huoneesta. Olin niin unenpöpperössä, etten sanonut sanaakaan ja niin sairas, etten jaksanut nostaa asiasta meteliä myöhemminkään. - Käsittääkseni yöhoitajalla ei ole mitään tekemista potilaan yksityistavaroitten kanssa. (Armeijan kaapissakin oli yksityislaatikko, johon kapiaisilla ei ollut mitään valtaa koskea.)
Huoneen ovi aukesi sisään päin. Edellisen tapahtuman jälkeen panin oven eteen joka yöksi kaksi limpsapulloa seisomaan suullaan. Ovea ei voinut avata kaatamatta pulloja ja aiheuttamatta melua ja herättämättä minua.ei tosiaankaan ole mitaan oikeutta penkoa potilaan tavaroita keskella yota.Ei tupakkaa salassa voi polttaa ainahan siita se haju tulee.
Paiva hoitaja voi ottaa rahat talteen,samoin yohoitaja jos potilas on vastaanotettu yolla.
rahat lasketaan ja kirjataan. - ii-li
uzma-m kirjoitti:
70-luvulla,jouduin viettamaan yon hotellissa pienten lasteni kanssa,ystavallinen kanssa matkustaja neuvoi laittamaan tuolin yolla oven eteen niin ettei oven kahvaa voinut tyontaa alas.
Ihmettin mitas turhia pelata mutta kuitenkin nukkumaan mennessa raahasin lipaston oven eteen ja kas vain yolla oveani yritettiin avata mutta ei saatu kahvaa alas,olin kiitollinen hyvasta neuvosta.joka on käynyt Kabulissa. Se ei ehkä silloin ollut vielä Neuvostoliiton hyökkäysten kohteena, vai oliko?
Minulla oli tuttavantuttavat, jotka olivat siellä lähetyssaarnaajina. Se oli jo sitä Neuvostoliiton aloittaman sodan aikaa. He halusivat, että Suomesta lähetetään paljon lipputarroja, jotka ilmaisisivat, että he ovat suomalaisia eivätkä venäläisiä. Heidät molemmat kuitenkin ammuttiin. Tarrat eivät heitä pelastaneet. (Jo silloin vähän epäilin sitä Suomen lipun liimaamista joka puolelle. Suomen lipussahan on risti, eivätkä afganistanistanilaiset välttämättä tunnista Suomen lippua.) - uzma-m
ii-li kirjoitti:
joka on käynyt Kabulissa. Se ei ehkä silloin ollut vielä Neuvostoliiton hyökkäysten kohteena, vai oliko?
Minulla oli tuttavantuttavat, jotka olivat siellä lähetyssaarnaajina. Se oli jo sitä Neuvostoliiton aloittaman sodan aikaa. He halusivat, että Suomesta lähetetään paljon lipputarroja, jotka ilmaisisivat, että he ovat suomalaisia eivätkä venäläisiä. Heidät molemmat kuitenkin ammuttiin. Tarrat eivät heitä pelastaneet. (Jo silloin vähän epäilin sitä Suomen lipun liimaamista joka puolelle. Suomen lipussahan on risti, eivätkä afganistanistanilaiset välttämättä tunnista Suomen lippua.)viimeisia kuukausia vallassa,olin ollut saman hotellin YOKLUBIssa tanssimassa ystavani paimensi lapsiani.Kabuli oli silloin kaunis ja mielenkiintoinen kaupunki,samana keslomalla Suomessa kuulin radiosta,etta kunigas oli poistettu vallasta ja paluumatkalla piti vaihtaa konetta Kabulissa,ihmiset olivat muuttuneet epaystavallisiksi,koneeni oli viimeinen joka laskeutui Lahoreen,se oli niin taynna etta ihmisia seisoi kaytavalla ja minunkin piti pitaa molemmat lapseni sylissa.
Taalla myytiin toreilla venalaisten kelloja,karvalakkeja,aseita,takkeja ym.kysyin afgaani kauppiaalta miten han oli saanut tavaransa,sanoi; kuolleilta venalais sotamiehilta tietenkin.
- yks uhri
Ikäviähän nuo pikku-varastelijat ovat. Kenties sairaitakin. Pyörävarkaani lienee ollut sellainen. Toivottavasti vei tarpeeseensa.
Mutta kun matkalta kotiin tultuamme kaikki koruni, varsinkin äidin perinnöt - videosta, kaiuttimista ja viinoista viis - varastettiin, se otti voimille. Ja periaatteessa se, että kotona oli käyty. Siistejä olivat, paikat täysin kunnossa. Vakuutus korvasi, mutta ei tunnearvoa. Oviturvallisuus on nyt taattu.- liisi
Nuorena asuin Varkaudessa. Syksysäällä tein kerran päivän bussimatkan. Saavuin iltapimeällä takaisin, mutta pyöräntalutukseksi meni, sillä hieno nahkasatula oli varastettu.
Pyörä on myöhemmin varastettu pari kertaa lukkoa potkimalla. Olen poliisin välityksellä saanut pyörän takaisin, sillä siihen on merkitty henkilötunnus. Samalla kestävällä pyörällä edelleen. Säilytän sitä lämpimässä varastossa ja käytän puhdistettavana ym. Malli ja maalit ovat hurmaavan antiikkiset.
Opiskelupaikkakunnalla vinttikomerosta varasti naapurin toimeton poika Arabian astiat,seinäreliefit, ruokailuvälineet, hiotut lasit, simpsakat talvisaappaat ja vei ne torille myytäviksi. Asunnon väliaikaisuuden vuoksi varastoin tavarani. Poliisi kutsui tunnistamaan saappaita myöhemmin. Pojan morsian oli ne syyslätäköissä rampannut täysin tohjoksi ja lintalleen, minun hienot saappaani.
Opetus oli sekin menetys. Naapuriin ja verkkoaitaan ei voi luottaa. Lapsuudessamme vielä opetettiin, että suomalaiset ovat maailman rehellisin kansa. - mirjamarja
Menin vuosia sitten turistimatkalle kaukaiseen kulttuuriin. Kaikki varoittelivat minua varkaista ja selittivät, miten passit ja rahat pidetään pussissa kaulassa ja laukku aina hihna rinnan yli ja tiukasti kainalossa ym. ym.
Tottelin neuvoja ja olin tyytyväinen, kun ei mitään tapahtunut.
Kotiin tultuani menin 100 m päähän kotikauppaan. Minulla oli ostoskärryssä kauppakassi vetoketju aukinaisena. Lompakko kassin pohjalla.
Arvaatko miten kävi?
Kyllä.
Kassalle päästyäni kassi oli tyhjä. Olin jossakin vaiheessa selin kauppakärryyni valitsemassa ostoksia hyllystä. Kerrankos niin tekee! Eipä olut kukaan varoittanut suomalaisista varkaista.
Varkaan ei tarvinnut kuin kävellä ohitse ja kopata kukkaro kassista.
Sinne meni. Olisi pitänyt olla yhtä varovainen kuin siellä kaukaisten "varkaitten" keskellä.
Siitä pitäen on kassini aina suljettuna ostoskärryssä.
- kirjahyllystä
joku pöllinyt timanttisormuksen, olivat kaikkisormukset, mieheni ja mun, muut ei ollu kelvannut, kuin tämä upea kallis timantti ja ei ollut mitään kirjoitusta sormuksessa, en tiedä ei ainakaan tutuilla oon näkynyt, ehkä joku vieras vei rahanpuutteessa ja möi, maksoi markoissa n. 3000, kun mieheni osti. Eikä voi sormellaan osoittaa, kun ei tiedä, miten tuttu tarvitsija oli, Harmittaa kyllä, mut toivottavasti ikuisesti kaivaa pitkäkyntisen sydäntä ja tuo epäonnistunutta elämää, en voi muuta toivoa:(
- olla julkista
Minulta on varastettu polkupyörä ja molemmilta lapsiltani myös.
Lasten pyörät olivat uusia ja uskon pyöräliikkeen keräävän ne iltaisin ja öisin pakettiautoon, todennäköisesti Itävientiin. Näin koiraa ulkoiluttaessani vastaavan tilanteen seuraavana vuonna. Ymmärsin näkemäni vasta myöhemmin, silloin oli suurin huoleni irti ollut 42 kg Saksanpaimenkoirani joka ehkä ymmärsi tilanteen.
Käsineitä on mennyt useampi pari. Kerran jouduin pöllijän kanssa jopa kiistaan.
Ilmoitin käsineet ovat minun ja hän yritti vielä toisen kerran. Olimme katselemassa myyntihyllyä ja laskin käsineeni sille. Minulla oli varma tunnistus käsineissä joten enempää ei tarvinnut keskustella.
Pesty matto on viety pyykkinarulta.
Työ- ja tulovarkaita, olen tavannut ikäni, alkoi jo lapsuudesta, se on pitkä historia.
Itsetunto ja ihmisarvo varkaan tapasin avioliitossani, jonka sitten lopetin 7 vuoden riiston jälkeen. Elämän arkipäivän varkauksia on jokaisella, uskon niin, siinä vain itse sallii asian jostain syystä.
Kerran vietiin TV korjattavaksi 1977 Kotkassa, liike toi ja vei.
Tv ei toiminut korjauksen jälkeen palautettua ja korjauslasku piti maksaa jo tuojalle. En siis saanut kokeiltua TV ennen kuin tuoja oli jo lähtenyt rahojen kanssa.
Yhteyden otto liikkeeseen; omistaja kertoi heidän korjanneen silloin olleen vian, tuoja ei heidän palkkalistalla ja TV on hajonnut toisesta kohdasta auton kuljetustilassa. Olin ostanut samasta liikkeestä kyseisen TV käytettynä. "Korjauslaskun" myötä TV maksoi sitten enemmän kuin uusi. Kuluttaja asiamiestä asia huvitti suuresti. Minua ei. Kolme henkinen opiskelijaperhe ja siihen upposivat ¾ osaa kuukausi tulostani. Mitään en asialle voinut.
Virallinen tunnistettu varas tämä TV "korjaamo".
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 937768
- 403732
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle
Vauva-palstalta tuttua kaipaamista uudessa ympäristössä. Kaipuu jatkukoon 💘1021876- 241180
Taas ryssittiin oikein kunnolla
r….ä hyökkäsi Viroon sikaili taas ajattelematta yhtään mitään https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011347289.html321033Valtimon Haapajärvellä paatti mäni nurin
Ikävä onnettomuus Haapajärvellä. Vene hörpppi vettä matkalla saaren. Veneessä ol 5 henkilöä, kolme uiskenteli rantaan,28983Rakastuminenhan on psykoosi
Ei ihme että olen täysin vailla järkeä sen asian suhteen. Eipä olis aikoinaan arvannut, että tossa se tyyppi menee, jonk53827Olisinko mä voinut käsittää sut väärin
Nyt mä kelaan päässäni kaikkea meidän välillä tapahtunutta. Jos mä sit kuitenkin tulkitsin sut väärin? Se, miten sä käyt31782Tähän vaivaan ei auta kuin kaksi asiaa
1. Tapaaminen uudestaan tai 2. Dementia Anteeksi kun olen olemassa🙄60749Vanha Suola janottaa Iivarilla
Vanha suola janottaa Siikalatvan kunnanjohtaja Pekka Iivaria. Mies kiertää Kemijärven kyläjuhlia ja kulttuuritapahtumia10740