Luin erään keskustelun peruskoulun vaikeudesta.Tai siis artikkeli käsitteli sitä kuinka paljon oppilailla on paineita kestettävänä.
Itsekkin mietin kyseistä asiaa,ja juttelin nyt peruskoulun päättävän tyttäreni kanssa.Hän kertoi,että hän itse ainakin oli kokenut erilaisia vaikeuksia,varsinkin ylä-asteen aikana.Pitäisi yhtää aikaa olla suosittu,fiksu,hyvä oppilas.Pitäisi olla luokan hengessä mukana,mutta ainakin hänellä tämä tarkoittaisi tuntien jatkuvaa häiritsemistä,läksyjen tekemättä jättämistä tms.
Ja se että hänen koulussaan oppilas ei ole mitään,ellei (lainaan tyttäreni sanoja) omista louis vuittonin kassia,lacosten kenkiä,tiukkoja farkkuja ja kalliita takkeja ja pukeudu ja käyttäydy niinkuin kaikki muutkin.
Tyttäreni itse pukeutuu mustiin vaatteisiin (prätkätakki,nahkahousut muita ihan tavallisia mustia vaatteita) ja hän kuulemma koulussa kuuluu siihen "ulkopuolella" olevaan jengiin.
Onko kukaan muu kuullut lapseltaan mitään tästä kyseisestä aiheesta?
Itsekkin mietin kyseistä asiaa,ja juttelin nyt peruskoulun päättävän tyttäreni kanssa.Hän kertoi,että hän itse ainakin oli kokenut erilaisia vaikeuksia,varsinkin ylä-asteen aikana.Pitäisi yhtää aikaa olla suosittu,fiksu,hyvä oppilas.Pitäisi olla luokan hengessä mukana,mutta ainakin hänellä tämä tarkoittaisi tuntien jatkuvaa häiritsemistä,läksyjen tekemättä jättämistä tms.
Ja se että hänen koulussaan oppilas ei ole mitään,ellei (lainaan tyttäreni sanoja) omista louis vuittonin kassia,lacosten kenkiä,tiukkoja farkkuja ja kalliita takkeja ja pukeudu ja käyttäydy niinkuin kaikki muutkin.
Tyttäreni itse pukeutuu mustiin vaatteisiin (prätkätakki,nahkahousut muita ihan tavallisia mustia vaatteita) ja hän kuulemma koulussa kuuluu siihen "ulkopuolella" olevaan jengiin.
Onko kukaan muu kuullut lapseltaan mitään tästä kyseisestä aiheesta?
Vastaukset 22
Vanhimmat
mitä pahaa on kuulua ulkopuolisten jengiin. Itselläni on ysiluokkalainen poika, joka on aina ollut ns. oman tiensä kulkija. Sanoo itse, ettei halua olla tusinateini. Koulussa on kuulemma ns. kunkku, jolla on samanhenkisiä poikia lauma ympärillään: samanlaiset vaatteet ja aatteet. Olen ylpeä lapsestani, joka on onnistunut saamaan niin hyvän itsetunnon, ettei tarvitse ulkoisia kuoria pönkittämään sitä. Hän on varmaan ainut koko koulussa, jolla ei ole kännykkää, vaikka olen luvannut sellaisen hankkia heti, kun hän haluaa. Esimerkiksi.
Enemmänkin koulu sinänsä aiheuttaa paineita. Arvosana 8 vaatii työtä paljon enemmän kuin joskus ennen vanhaan. Esseet ja esitelmät ja portfoliot vaativat melkoisesti työtä ja tuntuu siltä, että mikään ei riitä!
Opettajat, yläasteella siis, jotka ovat olleet opettajana jo 70-luvulla, sanovat, että tänä päivänä on opetuksen taso huonompaa kuin silloin, kiitos tasapäistämisen, kun keskitason mukaan yritetään mennä ja heikoimmatkin pitää saada mukaan.
Oma lapseni tekee tosin vähän läksyjä, keskiarvo 8,3. Mielestäni saisi tehdä enemmän, mutta ei, tekee vain tehtäviä. Seiskat ovat enemmän käytännönaineista, lukuaineet ysejä. Voihan tuo, jos lukioon menee, kun sitä nyt harkitsee, joutua sitten muuttamaan tapojaan.
70-luvullahan oli vielä tasokurssit peruskoulussa ja sitä ennen oppikoulu/kansalaiskoulu, mutta nyt kaikentasoisille opetetaan samaa.
noita numeroita annetaan ja millaisia tehtäviä teetetään. Vaan yritäpä itse tehdä kolmisivuinen kirjallinen työ jostakin fysikaalisesta ilmiöstä, fonttikoko 12 ja kuvia vaan, mikäli kaavoja tms. Koulukirjasta ei saa kopioida. Itse muistan, että oppikoulussa fysiikassa oli kirjallisia kokeita ja siinä se. Enkä kyllä usko, että vaatimukset oli yhtään sen korkeammalla. Nykyisin vaan ne, jotka ennen olivat kansalaiskoulussa, enemmän käytännön ihmisiä, saavat niitä kutosia ja selviävät peruskoulusta jotenkuten. Ja eipähän silloin muinoinkaan kasin keskiarvoon mitään ihmeitä töitä tarvinnut tehdä...
Eipä tarvinnut ei. Oma keskiarvo taisi olla 9 peruskoulussa enkä ollut kova lukija itsekään. Mutta kyllä meillä esitelmiä sun muita tehtiin ja aineisto haettiin kirjaston kirjoista, nythän sitä löytää netistä valtavasti. Eikä ennen ollut edes tietsikkaa, millä kirjoittaa, vaan väkerrettiin käsin ruutupaperille, joten jotain on helpompaa.
Luultavasti vaikeata on täydellisyyden tavoittelijoilla keskitasoisilla sekä heikommilla. Mutta tuttavapiirisä on samanikäinen lapsi kuin meillä, jolla aina on ollut keskiarvo kympin lähellä. Äitinsä on huolissaan koulun helppoudesta, kun ei tunnu tarvitsevan mitään tehdä ja hyviä numeroita 9-10 tulee silti. Eri koulussa kuin omani.
vieläkään. Meillä tyttö väkertää kirjallisia töitä edelleen vanhalla tyylillä, eli käsin. Äidinkielestä piti tehdä tosi laaja kansio, maantiedosta oli pitkä esitelmä, kielistä kotiaineet, kemiasta joku työ, kaikki tämä yhden jakson aikana. Itse kävin koulua kivikaudella ja kyllä keskikoulun käyminen takuulla oli helpompaa.
Eihän tyttösi pingota liikaa? Meillä ainakin nuo ainekohtaiset esitelmät ovat olleet sellaisia 3-5 minuutin mittaisia. Jos tekee 20 minuuttisen, se ei nosta numeroa vaan jopa päinvastoin, koska asia pitää nimenomaan kyetä tiivistämään olennaiseen. Usein tuntikin on suunniteltu siten, että moni ehtii pitää esitelmänsä saman tunnin aikana, yksi ylinipo sotkee aikataulun. Pitikö sen maantiedon esitelmän olla pitkä, vai tekikö tyttösi paremman numeron toivossa pitkän? Maantietoa ja muitakin reaaliaineita on tuntimääräisesti niin vähän, että tuntuu hullulta, että useita tunteja käytettäisiin esitelmien pitoon. Ellei sitten kyse ole ylimääräisistä valinnaisaineista. Meillä lapsukainen on vielä erikoisluokalla, jossa porukka on hiukan opiskelumotitunempaa kuin muut, mutta silti saavat tehdä töitä, että ehtivät kaikki tärkeimmät kirjan aiheet käsitellä.
Jos ette ihan maalla asu, niin suosittelen käyttämään kirjastoa hyväksi. Itse olen käynyt peruskoulun tasokurssien aikaan.
En suinkaan tarkoittanut etten olisi ylpeä tyttärestäni jolla on oma tahto ja tekee asiat toisin kuin muut.
Tämä oli vain yksi esimerkki.
Ja kun viittasit tuohon ulkopuolisten jengiin,en tarkoittanut että se olisi kamalaa.Vaan siis miten erilailla oppilaat (ja jopa muutama opettajakin) suhtautuvat tälläisiin oppilaisiin.
Esitelmän piti olla 10-15 min, lisäksi kuvamateriaalia. Ja kirjastosta tietysti haki materiaalia, kun sitä nettiä ei kotona ole. Noitten esitelmien avulla käytiin läpi, mitä open olisi pitänyt opettaa... Huokaus.
Oma kokemukseni yläasteiästä ja lukiosta aikoinaan: oli kahdenlaisia oppilaita: tusinateinipissiksiä, ja niitä inhoavia ja niille nauravia. Kuuluin jälkimmäiseen ryhmään ja olen siitä ylpeä.
kertoo myös oma tyttäreni, hän opiskelee nyt lukiossa ja sielläkin näitä pissiksiä on todella suurin osa tytöistä, olen myös ylpeä tyttärestäni, että hän ei kuulu niihin vaan on todella oman polkunsa kulkija.
Hänellä on tulevaisuudensuunnitelmat selvät, syksyllä vaihto-oppilaaksi, sen jälkeen lukio loppuun ja sen jälkeen yliopistoon.
itsenäinen oman polun ja tyylin löytänyt ja sitä kulkeva nuori leimataan friikiksi, oudoksi ja pahimmillaan jopa opet lyövät "saatananpalvojaleimaa" tutustumatta nuoreen sen kummemmin.
ja yläaste on rankkaa. juuri siksi, että kaikesta valistuksesta huolimati osa vanhemmista siitää lapsilleen "merkki vaatteet tai et oo mitään asenteen". tyttöni luokalla on nuoria, jotka koulun teatteri retkelle ( sis. pari tuntia ostosaikaa kaupungilla) saivat tilillään olleiden satasten lisäksi 700€ osostosrahaa. silkkaa itsetehostusta ja minän pönkitystä rahalla.
koulu on ainakin ysillä rankkaa, jos pyrkii yli 9 keskiarvoon ja valitsemaan itse koulunsa, niin ettei koulu pääse valitsemaan oppilasta.
jokainen ope tuntuu ajattelevan, että minä ja minun aineeni ensin. tämähän se on tärkein aine aikista. ainakin meillä valtakinnallisia testejä stressataan ja pingotetaan. ja kuljetaan laumaa vastaan.
Kyllä kurssimuotoinen yläaste oman rankkuuden tuo opiskeluun. Saattaa olla, että jotakin ainetta on vain syksyllä ja siitä tulee numero. Aikoinaan kun vielä kevätkaudella tsemppaamisella pystyi nostamaan numeroita.
Mutta eipä tuo 14 poika paljon mitään kotona lue, koskaan ei muka ole juurikaan läksyjä. Ja numerot 8-9 välillä.
Kyllä se koulunkäynti aika raskasta on. (Vaikka omistaisikin tietokoneen ja interentin.) itse olen ylä-asteella ja ja lukujärjestykseni on jaksomuotoinen (4 eri lukujärjestystä vuodessa) Nyt on viimeinen jakso menossa ja mnulla on jokapäivä kahdeksasta kolmeen koulua. Opettajat antavat sivukaupalla läksyjä. Tässäpä esimerkkinä läksyt joita tänään tuli:
Terveystiedosta:
Lue oppikirjasta sivut 198-210
Tehtäväkirjasta sivut 45 ja 46
Ruotsista:
Lue kappale 6
Tehtäväkirjasta sivut 56-58
Seuraavalla tunnilla sanakoe kappaleista 4 ja 5
Historia:
Lue kappale 45
Kerro toisesta maailmansodasta (vihkoon)
Englanti:
Lue kappale 28
Tehtävät sivuilta 49-51
Tänään tuli toki hieman vähemmän läksyä kuin normaalisti, mutta kyllä tuo on silti aika paljon vaadittu. Meillä nuorilla on läksyjen lisäksi myös harrastuksia joissa pitäisi ehtiä käydä. Juuri harrastusten takia joku saattaa sanoa, että ei tullut läksyä ja sitten seuraavana päivänä se joku kopioi tehtävät kaveriltaan... Näin siis täällä päin.
"Ruotsista:
Lue kappale 6
Tehtäväkirjasta sivut 56-58
Seuraavalla tunnilla sanakoe kappaleista 4 ja 5"
Itse olen antanut lapsilleni ohjeeksi, että jos jostakin joutuu tinkimään, niin se on pakkoruotsi.
Se on kieli (varsinkin tämä meillä opetettu murre), josta ei ole mitään hyötyä nykyihmisen elämässä. Suomessa ei oteta huomioon, että maailma on täydellisesti globalisoitunut ja että olemme kuuluneet EU:hun yli 10 vuotta.
Noin minäkin ajattelin aikaisemmin, että ruotsin kieltä en _ikinä_ tarvitse. Mutta kuinkas kävikään.. Tulevaisuudestahan ei koskaan tiedä. Nykyään asun Ruotsissa! No, kantapään kautta oppii... Ja tämä Suomessa opeteltu murre on erittäin käyttökelpoinen, sillä kaikki ruotsalaiset ymmärtävät suomenruotsia, mutta eivät todellakaan kaikkia ruotsalaisten murteita.
sinulla lienee sitten paljon hyppytunteja välissä tai pitkät väli/ruokatunnit?
Tuntimäärät pitäisi mennä näin:
7. lk 30 h/viikko
8. lk 31 h/vko
9. lk 30 h/vko
Jos on erikoisluokalla, tunteja voi olla viikossa yksi enemmän. 8-15 tekee jonkun verran enemmän, ellei sitten tosiaan välitunnit ole pitkiä/hyppytunteja. Nuo hyppytunnit ovat kyllä rasittavia. Meillä vaikka lapsi on isossa koulussa ja luokkia 5-7/ikäkausi niin lukujärjestys on yhtenä päivänä 8-15 ja muulloin 8-14 eikä hyppytunteja ole.
Meillä opetetulla murteella olen pärjännyt Ruotsissa oikein hyvin, olen ollut siellä opiskeluaikoina kesätöissä ja tienannut todella mukavasti verrattuna siihen, mitä täällä kotoSuomessa olisin saanut. Ruotsi on helppo kieli, ei siihen paljoa tarvitse panostaa.
Välitunnit kestävät 10-15 minuuttia ja hyppytunteja on hyvin harvoin. Ja tiedoksi, että olen ihan tavallisella luokalla, en pienluokalla tai vastaavalla... Tuntimäärä minulla on tässä jaksossa 35h/vko
Juu, tajusin jälkeenpäin, että teillä vaihtuu tuntimäärät jaksottain, eli viime jaksossa on sitten ollut ilmeisesti paljon vähemmän. Se on ikävää, ettei lukujärjestystä suunnitella tasaisemmin. Täytyy antaa täysi kymppi oman lapseni koululle, että siellä pidetään huoli aineiden tasaisuudesta. Tiettyjä helppoja aineita, kuten kuvaamataitoa on jaettu vielä tasaisesti joka jaksoon, sillai se pitäisi tehdä.
opettaa myös Viron ja Venäjän kieltä pakolla? Eihän sitä tiedä vaikka joskus tulevaisuudessa olisi töissä Pietarissa tai Tallinnassa.
-Suomi on maailman ainoa maa, jossa maan pääväestö
pakotetaan opettelemaan pienen väestönosan äidinkieli.
Siis suomalaisia on 95% ja suomenruotsalaisia 5%.
Onneksi olkoon! Murkullasi on terve itsetunto ja omat jutut.
En muista omilta kouluajoiltani montaa oppilasta, jotka olisivat olleet sekä hyviä koulussa että suosittuja ETTÄ muotitietoisia. Yleensä muotityttöjen pään täyttivät niin 100% pojat, meikit ja vaatteet, että ammatinhankinnasta ja opiskelusta ei tullut mitään. Opiskelupaikkoja eivät myöhemmin saaneet. Onneksi sinun nuoresi ei ole mennyt mukaan siihen, että oma arvonsa täytyy ostaa kalliilla, epäeettisesti tuotetuilla merkkituotteilla.