Huvittaa tämä palsta suunnattomasti. Jos täällä kirjoittaa vähänkin hauskasti ja sarkastisesti niin eikös siitä tehdä vääriä johtopäätöksiä ja syyttelyjä. Rauhoittukaa ihmiset! Rauhoittukaa! Ei tämä ole kuin suurilta osin läpän heittoa. Jos joku todella luulee tämän palstan kautta saavansa lihavat laihtumaan (ei tepsi minuun ainakaan, mielihaluja kun ei poisteta ruudulta lukemalla, vaikka olisi kuinka satuttavaa tekstiä) niin onnea yritykselle tuleviksi vuosiksi!
Täällä ei lihavat saa keskenään viljellä huumoria tai kirjoittaa sarkasmia. Joku täällä valitti, kun me lihavat ei osata keskustella vaan olla heti laihoja moittimassa ja syyttelemässä. Mutta ettei nyt vaan asiat olisi hieman toisin päin. Jokaikinen lihava varmaan huomaa sen pikkuriikkisen huumorin ja sarkasmin, joka esim. pelleriinan kirjoituksissa ja tuossa "vietiin älykkyys" -jutussa oli.
Miksi meidän huumori satuttaa teitä atleettisia älypäitä? Onko väärin kun läski heittää läppää läskeistään?
Heh...taas odotellaan hirveitä haukkumisviestejä!
Täällä ei lihavat saa keskenään viljellä huumoria tai kirjoittaa sarkasmia. Joku täällä valitti, kun me lihavat ei osata keskustella vaan olla heti laihoja moittimassa ja syyttelemässä. Mutta ettei nyt vaan asiat olisi hieman toisin päin. Jokaikinen lihava varmaan huomaa sen pikkuriikkisen huumorin ja sarkasmin, joka esim. pelleriinan kirjoituksissa ja tuossa "vietiin älykkyys" -jutussa oli.
Miksi meidän huumori satuttaa teitä atleettisia älypäitä? Onko väärin kun läski heittää läppää läskeistään?
Heh...taas odotellaan hirveitä haukkumisviestejä!
Vastaukset 6
Vanhimmat
...ei ole elämässä sallittua kun kilomäärä ylittää ihannepainon rajat. Kai tuon jo olet havainnut, että lihavien pitäisi suureen ääneen pyydellä anteeksi olemassa oloaan. Päätellen siitä agressiivisesta ja sapekkaasta kirjoitustyylistä mitä täällä ali-tai normipainoiset harrastavat, ei heidän elämänsä ole kovin nautittavaa. Ainakin minä sain ilkeämielisen vastauksen eräältä, joka ilmoitti rakastavansa L.E.tä ja hänen ajatuksiaan. Lyhyesti totesin miten hyvä on että hänelläkin on ystäviä, niitä hänkin tarvitsee. Vastaus oli erittäin ikävä ja henkilöön menevä. Kun en alkanut samalle lynkkauslinjalle jolle hän, hänen oma paha olonsa tuli heti kirjoituksessa näkyviin, kun piti kiirehtiä haukkumaan minut pystyyn. Eli eipä se rakkaus kovin hyvää oloa kantajalleen tuonut.
Ehkä se siinä tökkiikin, että huolimatta kiloistaan lihavat pääosin näyttäisivät olevan tyytyväisiä elämäänsä. Minä en kuvittele että onni tai onnettomuus on kiloista tai kilottomuudesta kiinni. Kyllä ne asiat ovat pintaa syvemmällä, ainakin silloin jos arvot ovat muualla kuin silmille näkyvissä asioissa. Kunpa kaikkia tälläkin palstalla kirjoittavat tajuaisivat, että olemme jollakin tapaa reppanoita ja viallisia kaikki ihmiset tällä maapallolla. Täydellistä ihmistä ei ole vielä syntynyt eikä tule syntymään.
Toisten ongelmat ovat enemmän piilossa ja ehkä kantajansa itse tiedostamattomiakin, mutta yhtäkaikki, niitä on jokaisella.
Mielestäni on tärkeää, että on elämässä muitakin asioita ja arvoja, kuin pelkkä puntariin tuijottaminen. Ajatelkaas, kuinka paljon menee hyviä asioita hukkaan, jos vain keskittyy ajattelemaan omaa ulkonäköään.
Itse omat ylimääräiset kiloni olen hankkinut raskauksien kautta. Kahden pienen lapsen työssäkäyvänä äitinä (mies on kaiken lisäksi vuorotöissä) päivät kuluvat aika lailla erilaisten tekemisten merkeissä. Tällä hetkellä keskityn siihen, ettei painoa tulisi ainakaan lisää. Lähinnä ruokavalion avulla yritän saada sitä pikkuhiljaa laskemaan.
Onnellisuuttani ei 13 kg:n ylipaino saa kyllä kutistettua. Minulla on yliopistotutkinto ja arvostettu työ, älykkyysosamääräni on sen paremman 2 %:n sisällä. Yliopistosta valmistuin liikakilojen aikaan hyvin arvosanoin, joten tuskin lihavuus on vaikuttanut "tyhmentävästi". Niin ja olen muuten erittäin rauhallinen persoona. Äitinä olo on tuonut pitkää pinnaa ja sovittelutaitoja.
Ymmärrän myös pitää suuni kiinni asioista, joista en tiedä tarpeeksi. Jos joku todella haluaa tukea lihavuuden kanssa taistelevia, niin sitä ei kyllä tehdä haukkumalla eikä yleistämällä. Olen ymmärtänyt, että palstan provosoija on matemaatikko, ei terveys- tai ravitsemusasiantuntija (tästä ei kuitenkaan pidä tehdä päätelmiä kaikista matemaatikoista). Hän tekee päätelmiä yhteen faktaan perustuen (kun syöt vähemmän kuin kulutat, laihdut; näinhän se on!) unohtaen ihmisyyden. Ihmismieli on monimutkainen järjestelmä, johon vaikuttaa yleisten fysiologisten järjestelmien lisäksi myös psyykkiset tekijät sekä ympäristö. Jos laihduttaminen olisi niin helppoa, kuin hän väittää, niin kukaan ei olisi ylipainoinen.
Mutta älkäämme välittäkö tämän herran kirjoituksista, hän on selkeästi osoittanut tietämättömyytensä (esim. väite mielenterveyden ongelmien johtuminen itsekurin puuttesta) sekä hänen tapansa yleistää ("lihavat ovat aggressiivisia"). Uskottavuus on mennyt jo monta viestiä sitten.
Ikävää tässä koko tämän palstan "tietäjien" läsnäolossa on se, että ne ihmiset, joilla on painoon liittyvä ongelma ja haluaisivat siitä keskustella vertaistensa kanssa, tullaan ja lynkataan heti kättelyssä. Olet laiska, tyhmä ja aggressiivinen. Pelkän tekstin perusteella, sen enempää ihmistä tai hänen tilannettaan tuntematta.
Esimerkki melko tavanomaisesta perheenäidin arjesta:
Normaali työssäkäyvä ihminen tekee 8 h töitä päivässä. Aamutoimiin voi laskea ihan hyvin sen 2 tuntia (suihku, meikkaus, hiukset, aamupala, lasten herättäminen, pukeminen, hoitopaikkaan vienti ym.). Eli herätys esim. yhdeksään mennessä viimeistään klo 6.30, kun matkaa töihin on ajallisesti puolisen tuntia autolla. Takaisinkin on tultava, joten siihen lisätään toiset puolituntia ja jos käyt kaupassa, noin tunti. Nyt on kulunut jo melkein puoli vuorokautta. Teet ruoan, siivoat jäljet, tiskaat astiat yms. kotihommaa. Touhuat lasten kanssa. Kello tulee jo kahdeksan, alat laittaa lapsia nukkumaan. Nytkö lenkille? Entäs kun mies on yövuorossa töissä? Pitäiskö kutsua lastenhoitaja?
Leonhard Euler neuvoi:
"Tulisi liikkua VÄHINTÄÄN 1 tunti päivässä hengästystä aiheuttavalla rasitustasolla. Liikutko sinä tätä lukeva lihava suositusten mukaisesti? Jos et liiku, niin kipin kapin muuttamaan elintapojasi"
Teoriassa neuvo on ihan hyvä, entäs käytäntö? Kun koko päivä on ollut touhua täynnä, on jossain vaiheessa ihan mukava istahtaa ja vaikka surffata netissä tai lueskella lehtiä.
Olipa kiva, kun olit huomannut, että monet viesteistäni ovat juuri tarkoittaneet yhtä huumorin lajia eli juuri tuota sarkasmia. Jotkut ottavat nekin kuolemanvakavasti, vaikka niin ei ole ollut tarkoitukseni.
Jos olisin rohkeampi, haluaisin olla stand-up- koomikko, mutta ainakaan rohkeus ei riitä, kyvyistäkään en ole ihan varma. Ei oteta kaikkea niin vakavasti, semmoista asiaa ei olekaan, josta ei voisi vääntää hiukan muumoria!
Eihän sinun tarvitsisi edes suutasi avata.
Riittää kun menisit yleisön eteen push-upeissa.
Ei siihen mitään sen kummempaa stand-up komiikkaa tarvitsisi.
Mistä sinä tiedät, miltä minä näytän? Luulisi olevan vaikea tehdä näiden kirjoitusten perusteella päätelmiä ulkonäöstä! Ehkäpä ollaan jossain kauppakeskuksessa seisty kassajonossa peräkkäin, mutta kukaan ei ole vielä tähän mennessä takanani nauranut tai tullut nauramaan yleisellä paikalla.
Ja toinen kysymys: jos näet jollain tapaa vammaisen ihmisen jossain, joka ulkomuodoltaan on "normaalista" eli totutusta poikkeava (vaikka pakkoliikkeitä yms.), menetkö nauramaan hännelle kuin parhaalle vitsille?
Mikä on SINUN ongelmasi kuin noin ilkeästi kirjoittele? Olet säälittävä!
Sehän menee noiden intomielisten mielestä niin, että heillä on lupa yleistää lihavia oman mielensä mukaan. Jos vähän näpäyttää takaisin, niin heti ollaan perumassa tai selittelemässä aiempia puheita.
Jatketaan vaan huumorilinjalla ja sarkasmilla, se tuntuu ärsyttävän noita hikipinkoja eniten. :) Ehkä heiltä puuttuu se kaikkein tärkein inhimillinen ominaisuus: kyky nauraa itselleen!