Onko teille tullu aknen myötä hankalaa elämästä. Mua ainakin ahdistaa ihan mielettömästi asia. Ei voi mennä mihinkään ilman et "peittää" tököteillä naaman, ei edes postia hakemaan... Yleiset uimalat ei tule kuuloonkaan, koska meikkivoide voi lähteä pois. Asiakaspalvelutyöhön meneminen on haavetta vain. Elämä on aika tuskaa. Olen jo 28 v.
Estääkö akne elämäänne?
Scare face
102276
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
estää, mitäs muuta siihen sanoisi.. moni sosiaalinen tilaisuus on jäänyt väliin kun ei aina kehtaa mennä näytille silloin kun naama ei ole kunnossa. tököttejä en naamaani laita, olen mies ja kestän mitä on kestettävä, harmittavaa silti..
tekisi sinusta vähemmän miehen jos laittaisit? Voi näitä urpoja, jotka niin orjallisesti kantavat miehen kuvaa, se ei perustu itse persoonaan vaan yleiseen käsitykseen.
Tököttejä käytän, mutta miehenä olen mielestäni pysynyt.
on paradoksi. Olet "mies" ja kestät mitä on kestettävä ja jätät silti tilaisuuksia väliin. Jos olisit "mies", jona itseäsi pidät, menisit kyseisiin tilaisuuksiin. Käytä jo ihmeessä niitä tököttejä :)
satunnainen näppy,pari mustapäätä ja hieman rasvainen iho ei haittaa vaikka tietenkään en nauti niistä:P.mutta aina joskus ilmaantuu monstefipatti otsaan,poskeen tai kaikki pahin,leukaan.hävettää mennä ulos ja tollanen finni vielä paranee helvetin hitaasti:(
HEI!
Mene ihotautilääkärille ja pyydä Roaguttan-lääke hoito.On pitkä-aikainen ja kallis.MUTTA parhaassa tapauksessa paranee pysyvästi.Omakohtainen kokemus.Muut ei auta ku hetkellisesti!!
Ps:yleislääkäri ei saa määrätä.....
Tosi kurja juttu on ja sitä ei ymmärrä sivulliset joilla sitä ei ole.
Minulla on seborrea ja siihen ei ole auttanut edes roaccuttan kuuri ja olen jo yli 35v.
Monet kerrat olen vain jäänyt kotiin ja yhä jään. Toivoa ei ole näkyvissä vain ikuista ihon kutinaa ja pesemistä ja hilseilyä ja mieliharmia ynnämuuta
Kaikki toivo siis on jo menetetty
että ihmiset joilla ei ole moisia "komistuksia" naamataulussa eivät ymmärrä mitä toinen joutuu kokemaan. Kuinka ahdistavaa elämää voi olla. Ihan tympii kun kaupassa tai jossain näkee sellaisia siloposkia ja ns. kauniita ihmisiä, sitä kuvittelee että niillä elämä hymyilee ja kaikki on muutenkin hyvin, kun naama ei oo ihan pizzalistalta. Mut ne ei taida arvostaa elämää samoin kun me, niiden pitää laitattaa huuliin lisää silikonia, saati sitten rinnat ja takamus. Meille aurinko paistaa jos yksikin jättipaise on kuoleutumaan päin. Me ollaan sisältä kauniita!!!
Taistelin vuosi kausia seborreaa vastaan aina hoito siihen on ruokavalio. Hiivaton, sokeriton, maitohappo bakteeri kapseleita. Helokkiöljyä kapseleina sisäisesti ja ulkoisesti. Aluksi tarttee kunnon hilseshamppoon että saa hilseen pois. Löysin ruokavalion yhteyden seboreaan yhden amerikkalaislääkärin kirjasta.
Mulla oli viime talvi mun elämäni hirvein... Kaikki alko siitä ku sain yhden finnin ja menin ihan paniikkiin (en ollut tottunut niihin , vielä silloin) ja siitä lähti kierre et odotin jo seuraavaa ja se tietenki tuli ja jne. Akne oli mun tapaukses (ainakin melkeen ) kokonaan henkinen juttu!!
Menin sit lääkäriin ja hommasin antibiootti kuurin..
Oon ollut nyt about puol vuotta ja lääkäri sano et voi viel syödä ainaski vuoden tota. Elämä hymyilee ja kaikki näyttää kauniilta! =) Menkää ihmiset lääkäriin ja auttakaa itteänne, mun elämä ainakin pysähtyi viime talveks kokonaan ja nyt tuntuu et pystyn jatkamaan... Onnea!!!!
On se tässä 14 vuoden aikana ihan tarpeeksi estänyt, vienyt itsetuntoa alaspäin, saanut masentumaan ja itsemurha-ajatusten partaalle.
Helppoa onpi niillä silokuulasposkilla, jotka eivät moisesta kärsi.
Roaccutanin myötä sain maistaa palan helppoa ja mukavaa elämää. Kuurin lopettamisen jälkeen vain ongelma palasi.
Ei elämää ilman aknea näköjään. Kiitos.