Suunnitelui tasottomuus

Voi piirtää romahtavaa rakennetta vaikka tilaaja ymmärtämyyttään sellaista vaatisi, joten turha selitellä, kyllä suunnittelija vastaa. Voisi tietenkin ajatella että jos tilaaja ja palkanmaksaja välttämättä haluaa ostaa riskirakenteen kirjataan mahdollinen romahdus vaara kaikkiin kiinteistöä koskeviin kuviin, rekistereihin, lupahakemuksiin, rasitustodistuksiin ja vielä julkisivun seinään ulko oven viereen ja kissan korkuisilla kirjaimilla.

voi, kirjoitti:

Voi piirtää romahtavaa rakennetta vaikka tilaaja ymmärtämyyttään sellaista vaatisi, joten turha selitellä, kyllä suunnittelija vastaa. Voisi tietenkin ajatella että jos tilaaja ja palkanmaksaja välttämättä haluaa ostaa riskirakenteen kirjataan mahdollinen romahdus vaara kaikkiin kiinteistöä koskeviin kuviin, rekistereihin, lupahakemuksiin, rasitustodistuksiin ja vielä julkisivun seinään ulko oven viereen ja kissan korkuisilla kirjaimilla.

Tilaajia on kahta lajia:
ammattirakennuttajia, joilta voi edellyttää rakennusalan ymmärtämystä
ja sukankuluttajia, joilta ei voi.

Jos suunnittelija reklamoi ammattirakennuttajalle kirjallisesti tämän antamiin
ohjeisiin sisältyvät riskit, vastuu on tilaajan.

Luulenpa, että Prisma-tavaratalojen projektinvetäjinä ei ole ihan peruskauppiaita.
En tarkoita tällä, etteikö suunnittelijalla olisi vastuuta suunnitelmistaan,
mutta vastuun määrä ei aina välttämättä ole 100%.

voi, kirjoitti:

Voi piirtää romahtavaa rakennetta vaikka tilaaja ymmärtämyyttään sellaista vaatisi, joten turha selitellä, kyllä suunnittelija vastaa. Voisi tietenkin ajatella että jos tilaaja ja palkanmaksaja välttämättä haluaa ostaa riskirakenteen kirjataan mahdollinen romahdus vaara kaikkiin kiinteistöä koskeviin kuviin, rekistereihin, lupahakemuksiin, rasitustodistuksiin ja vielä julkisivun seinään ulko oven viereen ja kissan korkuisilla kirjaimilla.

ei voi sellaista tehdä. Siihen ei kertakaikkiaan voi suostua. Mutta ei tässä kai siitä olekaan kyse. Kun ei järjettömyyksiin mennä, saa matalammankin palkin kestämään suunnitellut ja määräysten mukaiset kuormat. Kyse onkin siitä että silloin kun kuormaa kertyy enemmän kuin on ajateltu palkille tulevan, niin pienempi, "viritetympi" palkki ei ole yhtä sitkeä kestämään ylikuormaa kuin isompi.

Jontte kirjoitti:

Tilaajia on kahta lajia:
ammattirakennuttajia, joilta voi edellyttää rakennusalan ymmärtämystä
ja sukankuluttajia, joilta ei voi.

Jos suunnittelija reklamoi ammattirakennuttajalle kirjallisesti tämän antamiin
ohjeisiin sisältyvät riskit, vastuu on tilaajan.

Luulenpa, että Prisma-tavaratalojen projektinvetäjinä ei ole ihan peruskauppiaita.
En tarkoita tällä, etteikö suunnittelijalla olisi vastuuta suunnitelmistaan,
mutta vastuun määrä ei aina välttämättä ole 100%.

oikein, ja laskelmat pätee, mutta onko se palkki just oikein tehty ja raudoitettu ja onko se oikein kuormitettu, niistä varmaan tapellaan pitkään.

Korkean palkin suunnittelu on vain paljon helpompaa, samoin tekeminen ja käyttö ei niin nuukaa kun varmuutta enemmän.

Ihan sama juttu mökin lattiassa, 4 tuuman palkit vie vähän tilaa, mutta taipuu ja notkuu. 8 tuuman olisi paremmat, mutta maksaa enemmän.

konnari kirjoitti:

ei voi sellaista tehdä. Siihen ei kertakaikkiaan voi suostua. Mutta ei tässä kai siitä olekaan kyse. Kun ei järjettömyyksiin mennä, saa matalammankin palkin kestämään suunnitellut ja määräysten mukaiset kuormat. Kyse onkin siitä että silloin kun kuormaa kertyy enemmän kuin on ajateltu palkille tulevan, niin pienempi, "viritetympi" palkki ei ole yhtä sitkeä kestämään ylikuormaa kuin isompi.

suunnittelija olisi halunnut suunnitella palkin varmanpäälle, mutta rakennuttaja on halunnut (kustannuksia säästäen), että rakenne suunnitellaan juuri normit täyttäen, ei yhtään lisämarginaalia. Kuormiksi otetaan normi, mutta ei sitten huomioida tällaista kevättä, jolloin lunta tulee yli normien, tai se kasautuu suunnitelmista poiketen eri tavalla.

Sinänsä tällaisessa kohteessa on mielenkiintoista, että pätevä suunnittelija saa kestämään palkin "enempi kuormaa" kuin tavallinen inssi. Pätevä suunnittelija saa käyttää suurempia lujuuksia, kuin juuri koulun käynyt. Ongelmana on, että palkki ei tiedä onko hänet suunnitellut todella pätevä, vai vähemmän pätevä.

Rak.ins kirjoitti:

suunnittelija olisi halunnut suunnitella palkin varmanpäälle, mutta rakennuttaja on halunnut (kustannuksia säästäen), että rakenne suunnitellaan juuri normit täyttäen, ei yhtään lisämarginaalia. Kuormiksi otetaan normi, mutta ei sitten huomioida tällaista kevättä, jolloin lunta tulee yli normien, tai se kasautuu suunnitelmista poiketen eri tavalla.

Sinänsä tällaisessa kohteessa on mielenkiintoista, että pätevä suunnittelija saa kestämään palkin "enempi kuormaa" kuin tavallinen inssi. Pätevä suunnittelija saa käyttää suurempia lujuuksia, kuin juuri koulun käynyt. Ongelmana on, että palkki ei tiedä onko hänet suunnitellut todella pätevä, vai vähemmän pätevä.

Näin se vaan on että ydinvoimalatkin on suunniteltu näin. Oletetaan että teräs kestää vielä äärirajan jälkeenkin. Teoriassa tämä on mahdollista.. mutta

Suunnittelija on vastuussa mikäli rakenne ei ole väärin valmistettu. Näin se vaan on. Siinä on suunnittelijan nimikirjaimet alla sekä rakennusvalvonnan vahvistus.

Rak.ins kirjoitti:

suunnittelija olisi halunnut suunnitella palkin varmanpäälle, mutta rakennuttaja on halunnut (kustannuksia säästäen), että rakenne suunnitellaan juuri normit täyttäen, ei yhtään lisämarginaalia. Kuormiksi otetaan normi, mutta ei sitten huomioida tällaista kevättä, jolloin lunta tulee yli normien, tai se kasautuu suunnitelmista poiketen eri tavalla.

Sinänsä tällaisessa kohteessa on mielenkiintoista, että pätevä suunnittelija saa kestämään palkin "enempi kuormaa" kuin tavallinen inssi. Pätevä suunnittelija saa käyttää suurempia lujuuksia, kuin juuri koulun käynyt. Ongelmana on, että palkki ei tiedä onko hänet suunnitellut todella pätevä, vai vähemmän pätevä.

ns. 1-luokan rakenteisiin. Niin, niissähän voidaan käyttää suurempia lujuusarvoja. Suunnittelijalta (ja valmistajalta) edellytetään tiettyä koulutusta ja näyttöä pätevyydestä ja kokemuksesta. Tällainen HI-palkki on jännebetonirakenteena jo automaattisesti 1-luokan rakenne (myös AA-luokka). Ja tällainen kauppaliike itsessään menee AA-luokan rakenteeksi jo siksi että siellä on paljon väkeä.