mistä tunnistan aidon savolaisen?? tuleeko niiden kanssa toimeen muualta muuttaneet??
savolaisuus
tunnistanko??
82562
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
tulee kyllä toimeen ,mutta varo kavalaa kieroutta
toimeen ja mielestäni savolaisen tunnistaa vain murteesta, jos nyt sattuu vielä kohtaamaan savon kielen käyttäjän. Valitettavasti aitoa murretta kuulee enää harvoin..Joskus onnistaa torin seudulla ja kauppahallissa...
Olen asunut monella paikkakunnalla ja eniten viihtynyt kuopiossa. Tänne pitää hautapaikka sitten aikanaan lunastaa...
aito savolainen
- on hyvin ylpeä itsestään
- on viettänyt koko elämänsä savossa
- mutisee jos siltä kysyy jotakin = saa arvata vastauksen tai kysy muilta
- on salakavala jopa kieronlainen
- sillä on jännä katse
- sanonta "kun savolainen puhuu, niin vastuu on kuuntelijala" pitää paikkansa, uskoo jopa omat puheensa
- kehuu olemattomilla asioilla, ei tiedä tai halua tietääkään miten muualla on
- auttamishaluinen tuntemattomille
- lupsakkakin se voi olla
- ei kestä suoraa puhetta, varsinkaan häntä koskevaa
- itsekäs
monenlaista persoonaa..Miksi ei löytyisi?
Ihmissuhteet ovat useimmiten kiinni molemmista osapuolista ja sanonta "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" pitää paikkansa - myös ihmissuhteissa. Varmasti savolaisissa on kieroja ja viäriä jne , mutta yleistää ei voi.
Joskus voi olla kyse persoonan "sairaudesta" niin savolaisella ja jopa heillä, jotka näkevät ja kokevat kaikki savolaiset "outoina kummajaisina"...
Martin näköinen, eli täysi spede
Savolaiset ovat kovia ryyppää ja tappelee!yleensä meitä savolaisia vituttaa pääkaupunkiseudun pellet jonka takia esimerkiksi helsinkiläinen saa helposti turpaan Iisalmen yössä..
Itse olen nyt asunut Kuopiossa kolme vuotta ja havainnut seuraavaa:
- Ihmiset ovat töykeitä. Käytöstapoja ei ole. Jonossa etuillaan. Jos tönäistään vahingossa, ei pyydetä anteeksi. Vastaavasti tietä pyydettäessa ei osata sanoa "anteeksi", vaan tönitään. Annas olla, jos yleisessä pesukoneessa on vaatteet minuutin yli 21, niin kyllä joku käy virrat katkaisemassa koneesta. Tuttuja ei tervehditä, jos ei olla ihan jokapäiväisiä kavereita.
- Omapäisyys. Hiihtoladuilla kävellään. Savon Sanomissa vakioaiheena se, että ihmiset kokevat, että heillä on oikeus aiheuttaa vaaratilanteita hiihtäjille esim. ulkoiluttamalla koiria laduilla. Kuopaksen toiminta asukkaita kohtaan. Liikaa maksettua vuokraa ei palauteta, idioottimaisia sääntöjä, kuten sunnuntaina ei saa pestä pyykkiä...
- "Minä olen oikeassa" -asenne. Oma kanta on varma asioista, joista ei välttämättä mitään tiedetä eikä haluta edes tietää. Olen seurannut keskustelua, jossa henkilö vastusti geenimuunneltua ruokaa, koska "tije mittee hormooneita ne laittoo niihin". Kun aina on näin tehty, niin tehdään jatkossakin. Ei sillä ole merkitystä että uusi tapa voisi olla parempi.
- Yliherkkyys. Savolainen todellakin ottaa itseensä jos kritisoi edes tekemisiä eikä ihmistä itseään. Puukkoa tulee selkään. Anteeksi ei anneta.
- Laiskuus. Savossa karkeasti 20 % ihmisistä tekee 80 % hommista. Jos joku muu vain suinkin voidaan laittaa tekemään hommat, niin siitä vain. Eikä haluta auttaa.
-Edellisen kanssa kulkee käsi kädessä huomionkipeys. Savolaiset haluavat olla piällysmiehinä jos suinkin mahdollista. Ensin kursaillaan "En minä kehtoo", mutta sitten jos henkilöä ei valitakaan johonkin johtopaikkaan, niin ilme muuttuu. Johtajuus ei tietenkään meinaa sitä, että itse todella haluttaisiin mitään tehdä. On vain niin kiva paistatella.
Ennen kuin nyt joku alkaa vinkua yleistämisestä, sanon, että joo, paskiaisia on joka paikassa. Edellä mainittu on vain silmiinpistävän yleistä. Olen asunut eri puolilla Suomea, ja todennut, että mitä lännemmäksi mennään, sitä asiallisempaa on tekeminen ja oleminen. Mielestäni vain Savossa negatiiviset stereotypiat pitävät niin hyvin paikkansa. En kyllä jää tänne opiskelujen jälkeen töihin. Menen jonnekin lännemmäksi, tai pohjoiseen.
Olen kuullut että savolaisilla on syvempää ymmärrystä asioiden olemisesta ja olematta olemisesta samanaikaisesti ja/tai erikseen.
Asia on kiehtonut minua jo yli 30 vuoden ajan, voisiko joku selittää tämän ilmiön havaintoesimerkkejä käyttämällä?