Mikko Puumalainen, vähemmistövaltuutettu, rodunpettäjä, kansanvihollinen
Valitettavasti emme löytäneet uudempaa
kuvaa Mikko Huumalaisesta
Työministeriön sivuilla kuvataan vähemmistövaltuutetun tehtäviä näin:
"Vähemmistövaltuutetun tehtäviin kuuluu mm. edistää hyviä etnisiä suhteita, seurata ja parantaa etnisten vähemmistöjen
asemaa ja oikeuksia, raportoida, tehdä aloitteita ja tiedottaa. Lisäksi valtuutettu valvoo etnisestä alkuperästä riippu-
mattoman tasa-arvoisen kohtelun toteutumista yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Vähemmistövaltuutetun avuksi
perustetaan vähemmistöasiain neuvottelukunta."
Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen sanomisia mediassa:
Nelonen 10.3.2002
"Mielestäni uutta lakia tarvitaan, koska yhteiskunta tuomitsee rasismin vastenmielisenä ja vahingollisena ilmiönä.
Lisäksi rasismi on kansainvälisesti varsin huolestuttava ilmiö, vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen painottaa."
"Tyyppiesimerkki tapauksesta, johon uutta lakia voisi soveltaa on Helsingin Kontulan tapahtumat runsaat viisi vuotta
sitten. Kymmenien skinien ryhmä saapui tuolloin hakkaamaan somalien jalkapallojoukkuetta mukanaan pesäpallo-
mailoja."
"Ihonvärin tai rodun takia tehty suunnitelmallinen väkivalta olisi uudessa laissa vielä tuomittavampaa kuin satunnainen
riehuminen nakkijonossa. Enemmän kuin rasisteihin, uudistuksella toivotaan olevan vaikutusta tuomioistuimiin. Rasis-
minimike selventäisi linjaa yhtenäistämällä oikeuskäytäntöä ja rangaistuskäytäntöjä."
Helsingin Sanomat 23.4.2002
Vähemmistövaltuutettu kyseenalaistaa huumenuorten karkotukset
HELSINKI. Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen kyseenalaistaa lapsena Suomeen tulleiden huumerikollisten
karkottamiset. Ulkomaalaislaki mahdollistaa sellaisten ei-toivottujen henkilöiden maasta poistamisen, joilla ei ole
Suomen kansalaisuutta.
Puumalainen otti kantaa ongelmaan Helsingin Diakonissalaitoksella tiistaina järjestetys-
sä, venäjänkielisten nuorten huumeongelmia käsittelevässä seminaarissa.
Suomesta karkotetuilla nuorilla aikuisilla ei useinkaan ole siteitä entiseen kotimaahansa ja sosiaaliset siteet ovat
Suomessa. Karkotetun uudet kontaktit saattavat olla rikollispiireissä, jotka haluavat hyödyntää yhteyksiä
omaavaa, kielitaitoista huumeriippuvaista, Puumalainen sanoo.
Kun tarkoituksena on suojata suomalaista yhteiskuntaa rikollisuudelta, on Puumalaisen mielestä aiheellista pohtia,
edistävätkö nuorien huumerikollisten karkotukset tätä päämäärää. Vaihtoehtona voisi olla hoitoonohjaus Suomessa.
Kaleva 4.8.2002
Poliiseille avarammat asenteet vähemmistöihin
Helsinki Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen on puuhaamassa viranomaisille suunnattua rasismin-
vastaista koulutusta. Suomeen on tulossa brittitiimi kouluttamaan viranomaisia monietnisyyden kohtaa-
misessa. Kutsut rasisminvastaiselle intensiivikurssille on jo lähetetty suomalaisia viranomaisia kouluttaviin
laitoksiin. Mukaan on kutsuttu muun muassa työvoimahallinnon, Kansaneläkelaitoksen ja poliisin edustajia
sekä kaupunkien henkilöstökouluttajia. Puumalainen toivoo, että mahdollisimman moni vastaisi kutsuun.
Britanniassa on jo pitkään paneuduttu etnisen syrjäytymisen torjuntaan.
Vastaavanlaista koulutusta on järjestetty muun muassa Berliinissä.
Euroopan neuvoston rasisminvastainen komitea totesi hiljattain raportissaan, että suomalaisilla esiintyy
yhä syrjiviä asenteita etnisiä vähemmistöjä kohtaan. Myös poliisiviranomaisia syytettiin piilorasistisista
asenteista. Komitea ehdotti koulutuksen lisäämistä viranomaisille.
Puumalainen tarttui koulutukseen, koska on huolissaan arkipäivässä esiintyvästä syrjinnästä.
"Meillä on täydet mahdollisuudet tehdä asialle jotakin. Muun muassa poliisiviranomaiset ovat merkittäviä
mielipidejohtajia. Olisi tärkeää, että heidän kauttaan välittyisi oikea viesti, ja että heitä myös tuettaisiin
näissä kysymyksissä", Puumalainen toteaa.
Rasisminvastainen komitea kiinnitti huomiota myös Suomen turvapaikkamenettelyyn. Puu-
malainen näkee nopeutetun menettelyn ongelmallisena täytäntöönpanon osalta.
"Kun kielteinen päätös on tehty, täytyy aika nopeasti reagoida, jos haluaa keskeyttää käännyttämispro-
sessin. Onko kahdeksan päivää riittävän pitkä aika, sitä pitäisi vähän miettiä, kun ulkomaalaislaki
tulee vuoden alussa eduskuntaan", Puumalainen kritisoi.
Osmo Soininvaara, "vihreiden" kansanedustaja, kommunisti,
"Koijärven veteraani", humalisti, hölmö, uuvatti, urpo, kaaleppi.
"Yhteiskunnalliseen toimintaan aloin osallistua jo teini-iässä, jolloin toimin mm. Biafra-toimikunnassa ja
Enemmistö ry:ssä. Ville Komsin mukana liityin liberaaleihin 1968. Kuitenkin jo 1976 olin kokoamassa
Helsingin kunnallisvaaleihin villiä listaa Helsinki-liikkeen nimissä. Tämä esivihreä lista ei tuolloin saanut
valtuutettuja, mutta seuraavissa vaaleissa 1980 saimme Ville Komsin valtuustoon. Vuosina 1979-80
osallistuin aktiivisesti Koijärvi-liikkeeseen."
Osmo Soininvaaran opiskeluaikojen kuva
Nuori Osmo puhumassa Koijärvi-liikkeen tovereille
"Tarvitsemmeko lisää eriarvoisuutta? Emme todellakaan. Suomessa on tarpeeksi
hauskaa olla hyväosainen ja riittävän kurjaa olla huono-osainen"
Kosmo-Osmo Soininvaara sanoo: "Suomessa on tarpeeksi hauskaa olla hyväosainen",
koska hän tietää; mieshän asuu kuitenkin Helsingin Katajanokalla.
-Fenrir / Huhtikuun Ryhmä
Tasa-arvo ja synnynnäinen erilaisuus
Osmo Soininvaara, Suomen Kuvalehti 20/2001
Yrjö Ahmavaaran ja Tatu Vanhasen kirja ”Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin” on raivostuttava kirja. Kysymys henkisten
ominaisuuksien perinnöllisyydestä saa monella otsasuonet pullottamaan ja niin kävi minullekin kirjaa lukiessani. Silti kirjaa
ei voi sivuuttaa leimakirvestä heiluttamalla. Kysymys älykkyydestä ylipäänsä ja sen periytymisestä erityisesti on pitkään
jakanut tutkijoita pehmoihin ja koviksiin. Kovikset tahtovat uskoa lahjakkuuden periytymiseen ja pehmot eivät tahdo.
Kovikset käyttävät tutkimustuloksia syrjinnän perustelemiseen ja juuri siksi pehmot kieltävät sekä älykkyyden geneettisen
periytymisen että koko älykkyyskäsitteen järkevyyden. Jäljet kieltämättä pelottavat. Henkisten ominaisuuksien periy-
tymistä on käytetty perustana rodunjalostusoppeihin, mielisairaiden steriloimiseen ja kokonaisiin kansoihin kohdistuneisiin
vainoihin. Luen itsenikin pehmoihin. Silti pehmojen edustamaa tieteellistä kantaa on toivoton puolustaa – siis että ihmiset
syntyvät kyvyiltään samanlaisina ja erot ovat vain opittuja. Niin arkiset havainnot kuin huolelliset tutkimuksetkin
osoittavat vakuuttavasti muuta, pidimme siitä tai emme.
Pehmo-Osmo sai taas selkäänsä
koviksilta. Osmo lähtee äidin luo.
Lahjakkuuden periytymistä tutkivilla on halu syventää ennakkoluuloja ryntäämällä tutkimaan älykkyyseroja etnisten
ryhmien välillä. Ihmisyhteisöissä tapahtuu jatkuvasti valikoitumista sekä muuttoliikkeen että syntyvyyden perusteella.
Siksi keskimääräisessä älykkyydessä on varmasti eroja melkein minkä populaatioiden välillä hyvänsä, esimerkiksi eri
paikkakunnilla asuvien tai eri uskontoa tunnustavien kesken. On vaikea kuvitella, että lahjakkuutta säätelevät geenit
olisivat samoja, jotka määräävät ihon pigmentistä. Erityisesti Yhdysvalloissa löytyy varmasti huomattavia keskiarvoeroja
eri maista muuttaneiden välillä, koska muuttajiksi on valikoiduttu eri maissa eri tavalla. Myös elinoloilla on suuri vaikutus
älykkyyteen, vaikka kovikset tätä vähättelevätkin: keskimääräinen älykkyys nousee elintason noustessa. Teollisuusmaissa
keskimääräisen älykäs on nyt yhtä älykäs kuin vain 16% älykkäimmistä 1930-luvulla. Selitystä kannattaa etsiä nuoruuden
virikkeisyydestä, terveydestä ja etenkin ravinnosta. Samasta syystä ainakin osa etnisten ryhmien eroista selittynee
eroilla elinoloissa.
Osmolla on luetun ymmärtämis
-vaikeuksia. Muut pilkkaavat häntä.
Älykkyys noudattaa normaalijakaumaa eli Gaussin kellokäyrää. Jos älykkyys olisi yhdestä geenistä kiinni, jakauma olisi
kaksihuippuinen. Normaalijakauma syntyy, kun suure on usean sattuman summa. Henkisiin ominaisuuksiin vaikuttavia
geenejä löytynee sadoittain. Onko se tasa-arvon tuho, jos osoittautuu, että ihmiset syntyvätkin lähtökohdiltaan erilaisina?
Minun käsitystäni tasa-arvosta se ei murra. Vanhemmat, joilla on monta lasta, antavat yhtäläisen arvon heistä kaikille,
vaikka toisilla olisikin parempi lukupää kuin toisilla. Ihmisarvo on sama, vaikka ihmiset ovat erilaisia. Juuri erilaisuudessa
on populaation vahvuus. Olosuhteiden muuttuessa homogeeninen populaatio voi tuhoutua kokonaan, mutta heterogee-
nisesta populaatiosta löytyvät uudet selviytyjät. Viime vuosikymmenet ovat muuttaneet ihmisten elinoloja valtaisasti.
Kognitiiviset kyvyt ovat syrjäyttäneet muut vahvuudet. Aiemmin tämä olisi johtanut siihen, että suuri osa väestöstä
karsiutuu pois. Yksi tapa selittää syrjäytymistä on se, että vaatimusten yksipuolistuminen suosii joitakin ja syrjii toisia.
Mitä pitäisi huonosti pärjääville tehdä? Jos uskomme, että ihmiset syntyvät lähtökohdiltaan samanlaisina, on vain
koulutettava kaikista pärjääjiä. Tämä on hyvä tie tasa-arvoon, jos oletus samanlaisista lähtökohdista on oikea,
mutta johtaa jyrkkään eriarvoisuuteen, jos oletus kaikkien yhtäläisestä koulutettavuudesta onkin väärä. Jos taas
hyväksymme, että ihmiset syntyvät ominaisuuksiltaan erilaisina ja silti kannatamme tasa-arvoa, oikea tapa on
monipuolistaa elinoloja ja antaa tilaa erilaisille ihmisille – sopeuttaa olosuhteet ihmisten mukaisiksi eikä ihmisiä
olosuhteiden mukaisiksi. On murrettava kognitiivisten taitojen ylivalta. Koulussa on niidenkin voitava kehittää
kykyjään, joilla ei ole taipumusta abstraktiin ajatteluun. Työelämän on tarjottava erilaisia työpaikkoja, ei vain
kognitiiviselle eliitille sopivia.
Wille Riekkinen, Kuopion piispa, homoseksualisti, esitelmöi rotarien
(lue: vapaamuurarien) tilaisuuksissa - kenties itsekin yksi heistä
Piispa Riekkinen valmis siunaamaan homojen liitot
Iltalehti 22.4.2002
Kuopion piispa Ville Riekkinen on valmis siunaamaan homoliitot kirkollisesti. Riekkisen kanta poikkeaa muiden
piispojen omaksumasta linjasta. Kuopion piispa totesi Aamulehden haastattelussa sunnuntaina, että kyse
on siitä, onko meillä sydäntä sallia erilaisuus. Homoseksuaalisuus on hänen mukaansa hyväksyttävä kirkossakin
yhtenä seksuaalisuuden muotona. Kirkolliskokous saa toukokuussa käsiteltäväkseen aloitteet, joissa ehdotetaan
mallia kirkolliselle homojen ja lesbojen parisuhteen siunaamiselle sekä kiellettäisiin tällaisen parisuhteen
rekisteröinti kirkon omilta työntekijöiltä.
Piispa Riekkinen tunnustaa: Olen potenut homokammoa!
Ilta-Sanomat 16.5.2002
Heli Karhumäki
Kuopion piispa Wille Riekkinen myöntää poteneensa homokammoa, jos se tarkoittaa pelkoa, epävarmuutta,
ennakkoluuloja ja vierautta homoja kohtaan. Häntä riemastutti Ilta-Sanomissa viime perjantaina julkaistu
Kotimaa-lehden päätoimittajan, professori Jaakko Eleniuksen haastattelu, jossa tämä puolusti kirkossa työsken-
televien homojen oikeutta rekisteröidä parisuhteensa ja väitti useimpien piispojen olevan homokammoisia. Riek-
kinen on piispoista ainoa, joka on ilmaissut kannattavansa kirkon työntekijöiden oikeutta rekisteröidä homosuhteensa.
- Olin lämpimästi ilahtunut, että arvostamani eetikko, teologi ja herännäisjohtaja tuli julkisuuteen homoseksuaalien
oikeuksia puolustavalla mielipiteellään. Hänen väitteeseensä piispojen homokammosta otan kantaa vain omalta
kohdaltani: olen sitä tuntenut ja parhaani mukaan sitä vastaan kamppaillut. Riekkinen sanoo tulleensa lapsuuden
ympäristössään ja kasvatuksessaan rokotetuksi homoseksuaalista kulttuuria vastaan. Homous nosti hänessä voimakkaan
kielteisiä mielikuvia. - Ehkä se on niin, että jos heteroseksuaalisuutta on reippaanlaisesti, pelko homoja kohtaan voi
olla herkemmässä. Minusta homokammo ei ole synti, vaan yksi ihmisen luonnollisista peloista. Se kannattaa tunnistaa
ja myöntää, ja sen kanssa täytyy opetella tulemaan toimeen. Riekkiselle käännekohdaksi tuli kirkkohallituksen viime
syksynä antama lausunto, jossa kirkko vastusti lakiehdotusta homojen parisuhteiden rekisteröinnistä. Hänelle tuli tunne,
että nyt täytyy ottaa asioista selvää. - Kävin läpi melkoisen ajatus- ja tutkimisprosessin ja keskustelin monien kristittyjen
homojen kanssa. Monet ennakkoluuloni hälvenivät ja tajusin kristillisen uskon olevan riittävä yhteinen nimittäjä, jonka
pohjalta voimme tuntea yhteyttä. Riekkinen kertoi mielipiteensä Ilta-Sanomille Turussa parhaillaan koolla olevassa
kirkolliskokouksessa, jossa on ruodittu kahta aloitetta: virkakieltoa rekisteröidyssä parisuhteessa oleville homoille
sekä homosuhteiden kirkollista siunaamista. Homomyönteiset ja -kielteiset puheenvuorot menivät lähes tasan, mutta
tämä ei todennäköisesti vastaa rintamalinjojen voimasuhteita; homouden torjuvaa raamatuntulkintaa kannattavat
jäsenet ottivat suhteellisesti enemmän puheenvuoroja kuin homouden hyväksyvät. Aloitteet lähtivät
valiokuntakäsittelyyn, josta ne valmistunevat ensi syksynä.
Tiia Aarnipuu, Seta ry:n puheenjohtaja, puolusti äänekkäästi homojen oikeutta
"parisuhteidensa" virallistamiseen ja puhui asiasta käydyn keskustelun aikana
sairauksia televisiossa. Sen lisäksi hänellä on "vaimo" ja heillä on kaksi lasta (!).
Lapsia ei siis ole adoptoitu, koska lakihan ei onneksi sitä vielä hyväksy, vaan
kyseessä on keinohedelmöityksellä alkuun laitetut kaksoset.
Kuvaa tästä ihmisen irvikuvasta meillä ei juuri
nyt ole, mutta hän näyttää suunnilleen tältä:
Mika Salo, kilpa-autoilija, rodunhäpäisijä- ja pettäjä. Meni naimisiin
aasialaisen naisen kanssa joka synnytti hänelle sekarotuisen lapsen.
"Mika Salo viihtyy isän roolissaan
'Poika on kuin päivänsäde'
Iltalehti 5.12.2001
Ola Timonen
- Max on ihana lapsi. Sen aikaa kun Max on hereillä, hän nauraa ja hymyilee aina. Lapsi
on kuin päivänsäde, harmiton ja iloinen, asfalttiratojen huimapää Mika Salo herkisteli.
- Taitaa olla maailman nuorin F1-kuski, silminnähden Max-pojastaan ylpeä nuori isä sanoo.
Toytan ensi kauden F1-kuljettaja Mika Salo osallistui eilen illalla
Toyotan japanilaisiltaan ravintola Eatzissa Helsingin keskustassa.
Mika ja Noriko Salon perhe-elämä näyttää kukoistavan entisestään. Esikoispoika Max on
osoittautunut oikeaksi unelmavauvaksi, jonka kanssa on helppo matkustaa ympäri maailmaa.
Isänsä tavoin myös Max nauttii vauhdin hurmasta. Jo kahden viikon ikäisenä Max Salo nautti veneilystä
Helsingin edustalla. Nyt söpöläinen on siirtynyt F1-auton rattiin. Tosin kolmen kuukauden ikäinen Max-poika
tarvitsee vielä hieman isänsä apua ohjauspyörän pyörittelyssä.
Ei siis ihme, että Toyotan F1-autoa käskevä Salo intoutui eilisessä tilaisuudessa kehumaan poikaansa vuolaasti.
Ensimmäinen julkisuuteen annettu kuva on otettu Toyotan perhepäivän yhteydessä
Fujin moottoriradalla Japanissa marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina.
Kielikylpyyn pienestä pitäen
Vaikka Salojen esikoispoika on syntynyt Suomessa, hänellä on myös Japanin kansalaisuus. Kansainvälisessä
ilmapiirissä sukkuloivan perheen esikoinen joutuu todelliseen kielikylpyyn. Noriko haluaa puhua lapselleen
äidinkieltään japania ja Mika puolestaan suomea.
- Koska molemmat ovat vaikeita kieliä, niitä on hankala opetella myöhemmällä iällä, Noriko kertoi Iltalehdelle heinäkuussa.
Perheen yhteinen kieli on englanti, joten Max tulee taitamaan ainakin kolmea kieltä.
Eilisessä tilaisuudessa Salo kertoi lyhyesti myös Toyotan F1-projektista. Talli aloittaa autourheilun
kuninkuusluokassa ensi kaudella, eikä auton rakentaminen kilpailukykyiseksi ole ollut helppo tehtävä.
- Toyotan F1-projekti etenee suunnitellussa aikataulussa, tallin ykköskuljettaja muistutti.
OLA TIMONEN
[email protected]"
Arja Koriseva, laulaja ja rodunpettäjä.
Hei! Minä olen Arja Koriseva, ja minulla on vekkuli nimi laulajalle. Minut on myös "asennekasvatettu" vihaamaan omaa
rotuani niin paljon, että menin sitten adoptoimaan sekarotuisen lapsen Kolumbiasta, vaikka Suomessakin on surullisen
paljon lapsia, joiden hartain toive on vain saada itselleen adoptiovanhemmat. Näin ollen olen alentanut itseni kauniin
arjalaisen naisen ja äidin asemasta vain pelkäksi saastaiseksi lumpuksi, jolle olisi ihan oikein tulla julkisesti
ajelluksi kaljuksi ja ripustetuksi katulamppuun.
Folke West, tv-toimittaja, rodunpettäjä- ja häpäisijä.
Ilta-Sanomat 31.8.2001
"Folke Westin uusi onni kukoistaa
Tv-toimittaja Folke West ei aikaile: uusi onni kukoistaa, vaikkei ero entisestä rouvasta ole vielä täysin selvä. Uusi kuubalainen
morsian Oslasy Yate Correa, 21, on arvostetun Tropicana-show'n tanssija. -Minulla on hyvä olla kotimaassani, mutta
haluan elää Folken kanssa ja olen valmis viettämään osan vuotta ulkomailla hänen kanssaan, Oslasy kertoo tulkin välityksellä.
- Folke on ensimmäinen ulkomaalainen, johon olen tutustunut ja ihastuin häneen välittömästi."
Pertti Mäki-Hakola, Kokoomuksen kansanedustaja ja kansainvälisen juutalaisuuden
uskollinen lakeija. Kun juutalainen puhuu, Mäki-Hakolan silmät saavat lapsenomaisen
kiillon ja hänen päänsä alkaa välittömästi tehdä nyökyttävää liikettä kuolan samalla
lentäessä suupielestä. Mäki-Hakola on kuin vatsastapuhujan nukke.
IKK, 3.9.2001
"Mäki-Hakola vaatii Tuomiojan eroa
Kansanedustaja Pertti Mäki-Hakola (kok) vaatii ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) eroa hallituksesta. Mäki-Hakola
perustelee vaatimustaan Tuomiojan viimeaikaisilla lausunnoilla, jotka eivät hänen mielestään sovi ulkoministerille.
Mäki-Hakola pitää selvänä, että Tuomioja on vahingoittanut Suomen ulkopolitiikan uskottavuutta.
- Tuomioja on jo pitkään esittänyt kannanottoja, jotka paljastavat hänen jämähtäneen kolmen vuosikymmenen takaisiin
ajatuksiin. Liittyminen väkivaltaa suosivan häirikköjärjestö Attacin jäseneksi oli jo räikeä virhearvio istuvalta ulkoministeriltä,
mutta kaiken huippu oli viikon takainen poikkeuksellisen hölmö lausunto Israelista,
Jalasjärvellä maanantaina puhunut Mäki-Hakola sanoo.
Tuomioja syytti Suomen Kuvalehden haastattelussa Israelia kovin sanoin. Hän väitti
Israelin mm. kohtelevan palestiinalaisia samalla tavalla kuin juutalaisia kohdeltiin 30-luvulla.
- Lausunnon herättämän kohun jälkeen Tuomioja väitti, että hänen sanomisiaan on kirjattu väärin, vaikka hän oli itse
tarkastanut lehteen menevän tekstin. Jos ulkoministeri töppää näin pahasti, on kiemurtelu turhaa. Välitön anteeksipyyntö
ja puheidensa peruminen on ainoa mahdollinen keino edes yrittää jatkaa hallituksessa, Mäki-Hakola katsoo.
Mäki-Hakola ihmettelee myös pääministeri Paavo Lipposen suhtautumista hallituksensa ulkoministerin "omituisiin puheisiin".
Lipponen yritti tasoitella syntynyttä kohua sanomalla, että Tuomioja puhui yksityishenkilönä eikä ulkoasioista vastaavana ministerinä.
- Suomen ulkoministeri ei voi olla niin typerä, että hän kuvittelisi voivansa laukoa löysiä puheita niin, ettei niitä yhdistettäisi
hänen ulkoministerin tehtäviinsä. Ulkoministeri on ulkoministeri kellon ympäri ja hänen on edustettava Suomen virallista
ulkopoliittista linjaa tinkimättä. Ellei hän näin tee, on ainoa oikea ratkaisu jättää ministerin tehtävät, painottaa Mäki-Hakola."
Johannes Koskinen, sosiaalidemokraattien oikeusministeri ja homoseksualisti, toi
eduskunnalle aloitteen samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinnistä,
puolusti sitä hyvin päättäväisesti ja lopulta laki hyväksyttiinkin.
Alla eräs keskustelu Eduskunnasta.
101. TORSTAINA 14. SYYSKUUTA 2000 kello 16.30
N:o 166) Samaa sukupuolta olevien parisuhde
Päivi Räsänen /skl : Arvoisa puhemies! Oikeusministeri on kertonut tuovansa eduskunnalle tänä syksynä aloitteen samaa
sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinnistä. Ministeri on ennakkomarkkinoinut esitystään toteamalla sen olevan avioliitosta
erillinen instituutio, vaikka se oikeusvaikutuksiltaan tulisikin pääosin rinnastumaan avioliittoon. Tätä rinnasteisuutta vähennettäisiin
sillä, että rekisteröintitoimitus tulisi olemaan arkisempi kuin siviilivihkimys. Mielestäni tällainen muotoseikka
on kuitenkin lähes merkityksetön. Kysynkin ministeriltä:
Eikö olisi johdonmukaisempaa luopua hankkeesta kokonaan, jos kerran
pyrkimyksenä on se, että homosuhdetta ei haluta rinnastaa avioliittoon?
Oikeusministeri Johannes Koskinen : Arvoisa puhemies! Ensinnäkin toteaisin, että tästä ennakko-
markkinoinnista ovat pitäneet huolta ed. Räsästä lähellä olevat tahot enemmän kuin oikeusministeri.
Tuossa esityksessä pyritään vähentämään niitä kiistanalaisia kohtia siinä esityksessä. On katsottu, että osan kansasta uskonnollisia
tai moraalisia näkemyksiä tuolla esityksellä loukattaisiin. Niitä törmäyskohtia tässä jatkovalmistelussa vähennetään, elikkä sitä ei
suoraan rinnasteta avioliittoon, ei varsinkaan niihin seremonioihin, niihin tapoihin mitenkään. Avioliitto juuri erityispiirteensä vuoksi
vaatii nämä omat muotomääräyksensä sitä solmittaessa. Tuossa lähdettäisiin enemmän siitä, että se on tällainen rekisteröintitoimi,
joka tuo tällaisille parisuhteille pitkälti samat tasa-arvon edellyttämät oikeudelliset vaikutukset mutta ei johtaisi tällaiseen ylikiris-
tettyyn taisteluun tai asian liioitteluun julkisessa keskustelussa, mistä myöskin jo varoittavia esimerkkejä on ollut liikkeellä.
Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara : Arvoisa puhemies! Haluan huomauttaa siitä, että sosiaalilainsäädännön suhteen tämän
kaltainen rekisteröintilaki on kyllä erittäin tarpeellinen, koska meillä useassa lainsäädännössä on vaikeuksia määrittää, miten
asumistukea tai toimeentulotukea jaettaessa suhtaudutaan samaa sukupuolta oleviin henkilöihin, jotka asuvat samassa osoitteessa.
Tällaista lakia tarvitaan, jotta tämä saataisiin jollekin järkevälle pohjalle, samaten kuin esimerkiksi ne tilanteet, kun henkilön
sairastuessa vakavasti on oikeus antaa tietoja hänen sairaudestaan lähiomaiselle. Jos tälle samassa osoitteessa asuvalle
henkilölle ei kuitenkaan saada tietoja kertoa, on se hieman hankala tilanne. Sen takia meidän puolellamme kyllä odotetaan
tämän kaltaista asian selkeyttämistä nopeasti.
Päivi Räsänen /skl : Arvoisa puhemies! Totean, että kyllähän tälläkin hetkellä esimerkiksi sairaustapauksissa
lähiomaiseksi, jolle tietoja saa antaa, on mahdollista nimetä kuka tahansa. Toisaalta nämä seremoniatkin voi
pari tehdä kuinka juhlallisiksi haluaa näissä vapaamuotoisissa tilaisuuksissa.
Mielestäni suurin ongelma tässä laissa tulisi olemaan ase, että se muuttaisi yhteiskunnan perhenäkemystä, kuten muissa Poh-
joismaissa on tapahtunut, ja esimerkiksi koulujen perhekasvatusta. Viime syksynä, kun evankelisluterilainen kirkko antoi
lausuntonsa saman tapaiseen ehdotukseen, se kohdistui nimenomaan siihen, että nämä oikeusvaikutukset molemmissa suh-
teissa tulisivat pääosin identtisiksi, jolloin ne tosiasiallisesti rinnastuisivat keskenään. Kysynkin vielä oikeusministeriltä:
Minkälaisen painoarvon te annatte sille, että kaikki kirkot antoivat selkeän kielteisen lausuntonsa tälle
työryhmän ehdotukselle, joka on hyvin pitkälti sisällöltään sama kuin nyt tämä valmisteltava esitys?
Oikeusministeri Johannes Koskinen : Arvoisa puhemies! Kirkon piirissä toimivat liikkeet toimittivat yhteisen lausumansa
kesällä ja siinä kyllä keskityttiin pitkälti juuri näihin kysymyksiin, joihin äsken totesin puututtavan jatkovalmistelussa, ei
niinkään siihen, että luotaisiin tasavertaisemmat oikeusasemat tällaisille pareille. Tätä kirkon viestiä varmasti jatkossakin
seurataan tarkasti ja keskustellaan. Esimerkiksi evankelisluterilaisen kirkon piispat ovat tulossa käymään oikeus-
ministeriössä, ja aion kyllä hyvin rakentavasti keskustella myös heidän kanssaan.
Lauri Oinonen /kesk : Arvoisa rouva puhemies! Toivon, että tämä keskustelu kirkon
piispojen kanssa selkeyttää tätä kysymystä, mutta kysyn asianomaiselta ministeriltä:
Eikö ole hyvin keinotekoista tässä sanoa, että tämä parisuhteen virallistaminen tapahtuu vähemmän juhlavasti? Mikä
määrittää, mikä on vähemmän juhlavaa, mikä juhlavampaa? Eikö olisi näitten ihmisten, jotka asuvat homo- tai lesbosuh-
teessa, asiat voitu hoitaa nykyisen lainsäädännön puitteissa ilman, että siitä tulee harhauttavasti avioliitonomainen
laillistettu suhde?
Oikeusministeri Johannes Koskinen : Rouva puhemies! Tässä siirryttiin varmaan jo juridiikan
puolelta eksegetiikkaan, joten jätän sen enemmänkin ed. Oinosen asiantuntemuksen varaan.
Outi Ojala /vas : Rouva puhemies! Eduskuntahan edellytti, että hallitus ryhtyy toimiin muun muassa oikeudellisen aseman ja
sosiaalisten asioiden osalta samaa sukupuolta olevien aseman kehittämiseksi. Tässä suhteessa tietysti on tärkeää, että ministeri
nyt on luvannut tuoda tämän esityksen parisuhteen virallistamisesta eduskuntaan. Kun nyt näyttää kuitenkin eduskunnassa
olevan edelleen suuri epätietoisuus siitä, mitä on tapahtunut muissa maissa, joissa parisuhde on ollut voimassa jo monta
vuotta, kysyisin ministeriltä:
Minkälaisen lakiesityksen aiotte antaa? Toivottavasti siinä kuvaillaan hyvin seikkaperäisesti myöskin se tilanne, mikä on
muissa Euroopan maissa, joissa ei ole suinkaan tapahtunut sellaista, mitä ed. Räsänen totena väitti tapahtuneen. Ruotsissa ja
muissa Pohjoismaissa sen paremmin kuin Ranskassakaan ei ole tapahtunut mitään dramaattista muutosta
sen jälkeen, kun parisuhdelaki on tullut voimaan.
Oikeusministeri Johannes Koskinen : Arvoisa puhemies! Tuosta esityksestä varmaan neuvotellaan hallitusryhmien välillä ja
valmistellaan sitä mahdollisimman kattavaksi myös perusteluosaltaan. Siinä seurataan, mitä muissa maissa tapahtuu. Erityisen
tärkeää tällä hetkellä on kehitys Saksassa, joka toisi hyvin suuren osan Euroopasta saman tyyppisen sääntelyn piiriin. Siellä
keskeisten eduskuntaryhmien tekemä aloite on paraikaa liittoparlamentin käsiteltävänä. Toivottavasti sen asiaratkaisut tulisivat
selväksi ennen kuin Suomen hallituksen esitystä annetaan.
Ensimmäinen varapuhemies: Kysymys on loppuun käsitelty.
Johannes Koskinen, oikeusministeri:
Kotiosoite:
Harjukatu 2 B
13220 Hämeenlinna
Kotipuhelin:
(03) 617 1771
Käsipuhelin:
050 511 3061
Fax kotiin:
(03) 617 1771
Erkki Kanerva, sosiaalidemokraattien kansanedustaja, entinen rikosylikomisario
Joensuussa, militantti vasemmistoliberaali, rodunpettäjä, näkee rasismia joka
paikassa, syytti jopa työtovereitaan Joensuun poliisissa rasismista ja joutui
virkavapaalle. Vaimon- ja lastenhakkaaja.
Erkki Kanerva tykkäsi Joensuussa miliisinä ollessaan kirjoittaa kaikenlaista roskaa, joka sai kaikki "kunnon ihmiset" tuntemaan
syyllisyyttä siitä kuinka heillä on asiat sentään niin hyvin ja eräillä niin huonosti, ja unohtamaan samalla MIKSI näin on. Tässä
näytteitä Erkki Kanervan nyyhky-teksteistä, jotka vetoavat kyllä surullisen tehokkaasti kumpaakin sukupuolta oleviin naisiin.
Tekstit tuntuvat erityisen irvokkailta kun pitää mielessä, että niiden kirjoittaja on toistuvasti hakannut ex-vaimoansa ja lapsiaan.
"22.12.1992
Pakolaisen joulu
Silloin kun ensimmäiset turvapaikanhakijat tulivat tänne ja kun keskustelun laineet
pakolaisuudesta kävivät korkeina, ajattelin itse pitäytyä syrjässä. Päätin pitää suuni kiinni.
Aina kuitenkaan en ole voinut mieltäni malttaa. Olen muutamassa kannanotossani tälläkin palstalla yrittänyt tasoitella
suurimpia tyrskyjä. Olen ajatellut konnuiltaan lähtenyttä ihmistä. Olen ajatellut niinkin, että kun tehtäväni on ylläpitää
järjestystä ja turvallisuutta, suvaitsevaisuus työskentelee kanssani.
Suhteessa päättäjään olen toiminut niin kuin valan tehneen virkamiehen tulee. Olen parhaan kykyni mukaan
pysytellyt hallituksen linjoilla. Olen pysytellyt, vaikka joskus on ollut vaikea tietää, mikä se linja on.
Nyt kun lähestymme kristikunnan suurinta juhlaa, uskaltaudun sanomaan muutaman sanan siitä linjasta. Se ei tarkoita eikä saa
tarkoittaa, että lojaalisuuteni pikkuvirkamiehenä voitaisiin panna vähääkään kyseenalaiseksi. Virkamies olen ja rintamassa seison.
Seison, vaikka se ei juuri tässä asiassa ole kunniaksi meille kenellekään.
Kun somalit oli kuntasijoitettu, virolaiset, venäläiset ja suuri osa romanialaisia köijätty pois, vastaanottokeskukseemme otettiin toista
sataa Kosovon albaania. Perheitä, isiä, äitejä, lapsia. He tulivat heinäkuun 20 päivänä 1992. Yksi äiti synnytti täällä samalla viikolla.
He eivät lähteneet verolle pantaviksi. He olivat lähteneet pakoon sitä sotaa, jossa ei ole rintamaa eikä vihollista. Sotaa, joka polkee
jalkoihinsa elämisen mahdollisuudet. Sotaa, jossa kaikki ampuvat kaikkia. Sotaa, jossa veljen on noustava veljeä vastaan,
tai paettava. Sotaa, jonka ratkaisu ei tiedä kukaan.
Heille ei ollut osoittaa kotia eikä sijaa majatalossa. Heidät pantiin teollisuushalliin kirpputorisohvalle. Heille luvattiin, että heidän
asiansa hoidettaisiin niin pian kuin mahdollista. Minäkin lupasin. Sovimme pelisäännöistä ja lupasimme tehdä parhaamme, puolin
ja toisin. He ovat yleisesti ottaen pitäneet lupauksensa, me emme.
Muutama ajattelematon nuori heitti tuleen sytytettyjä polttopulloja kohti sitä ikkunaa, jossa albaaniäiti nukkui pienten lastensa
kanssa. Meidän virkamiesten lupaukset asioiden nopeasta hoitamisesta ovat viikko toisensa jälkeen osoittautuneet katteettomik-
si. Välitämme Suomi-kuvaa Balkanille itsenäisyytemme juhlavuonna.
Kun heinäkuun lopulla kukaan päättäjistä ei vastannut, miten tultaisiin järjestämään tämän ryhmän turvapaikkatutkinta, päätimme
tehdä sen. Monista vaikeuksista huolimatta elokuun lopussa yli kolmenkymmenen perheen, noin sadan ihmisen turvapaikka-
edellytykset oli paperilla. Ne oli tutkittu samalla perusteellisuudella, jolla satojen somalien ja romanialaisten kohtalo oli osattu
ratkaista.
Paperit postitettiin syyskuun alussa sinne minne ne on aina postitettu. Pari päivää sen jälkeen oma ministeriö ilmoitti, että työ voitiin
keskeyttää, kun tavoitteena oli säätää nopeasti laki, jolla koko tälle ryhmälle voitaisiin humanitäärisistä syistä muitta mutkitta myöntää
oleskelulupa Suomessa. Keskeytimme työn ja kotiutimme tulkit, vaikka jäljellä olisi ollut enää viikon urakka.
Syyskuun lopulla posti palautti paperit. Lojaalisuuteni estää kirjoittamasta tähän näkyviin kumpaakaan niistä selityksistä, jotka sain.
Sekään, mitä tekisi mieli sanoa, ei kestä painoasua joulupakinassa. Tällä viikolla joku täkäläinen virkamies esitti, että alkaisimme
tehdä pakolaisilla bisnestä. Seuraavaksi varmasti odotetaan siltä bisnekseltä tulosta. Siihen ajatusrakenteeseen tämä lasten
laiduntaminen teollisuushallissa varmasti hyvin sopii.
Kirjoitan tätä joulukuun 18 päivää edeltävänä yönä. Sitä amnestialakia, jonka piti ratkaista näiden sotaa paenneiden äitien ja
lasten asia nopeasti, ei ole vieläkään. Se annettiin eduskunnallekin vasta kolme viikkoa sitten. Olen nähnyt tekstin. Siinä on
kuusi pykälää. Suurin piirtein yhtä monta kuin siinä laissa, jolla Markka pantiin kellumaan lokakuussa ja se tehtiin lailliseksi
joulukuussa. Kosovon albaanit tulivat heinäkuussa ja nyt on joulukuu.
Puolessa vuodessa emme osanneet ratkaista, saavatko he jäädä vai pitääkö heidän palata tai lähteä. Se lentoyhtiö,
joka heidät toi, taitaa tuntea päätöksentekokykymme. Se nimittäin ostatti kaikilla menopaluuliput. Varmuuden vuoksi.
Jouluun on tasan viikko. Joulu on meidän kristittyjen juhla. Monet heistä ovat muslimeja. Joululla ei ole heille samaa
merkitystä kuin meille. Tässä ympäristössä hekin odottavat joulua. Muun odottaminen kun on osoittautunut melko
toivottavaksi.
Jos me olisimme osanneet päättää, saavatko he jäädä, joillekin heistä olisi järjestynyt kuntasijoituspaikka tai ainakin paluu konnuilleen
tai jonkinlainen koti viettää joulua, mitä se kullekin sitten merkitseekin. Pakolaistyöntekijät, jotka hekin uskoivat nopeaan ratkaisuun,
valmistelevat nyt joulu teollisuushalliin. Hekään eivät taida nyt enää jaksaa uskoa mihinkään.
Lähtökodistani peritty usko ihmiseen ja johonkin korkeampaan on ollut monta kertaa koetuksella. Horjunutkin usein.
Hiljentyminen viettämään kristittyjen suurinta juhlaa palauttaa ainakin hetkeksi mieleen vapahtajamme ja pelastuksemme.
Kunpa se palauttaisi myös
Valitettavasti emme löytäneet uudempaa
kuvaa Mikko Huumalaisesta
Työministeriön sivuilla kuvataan vähemmistövaltuutetun tehtäviä näin:
"Vähemmistövaltuutetun tehtäviin kuuluu mm. edistää hyviä etnisiä suhteita, seurata ja parantaa etnisten vähemmistöjen
asemaa ja oikeuksia, raportoida, tehdä aloitteita ja tiedottaa. Lisäksi valtuutettu valvoo etnisestä alkuperästä riippu-
mattoman tasa-arvoisen kohtelun toteutumista yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Vähemmistövaltuutetun avuksi
perustetaan vähemmistöasiain neuvottelukunta."
Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen sanomisia mediassa:
Nelonen 10.3.2002
"Mielestäni uutta lakia tarvitaan, koska yhteiskunta tuomitsee rasismin vastenmielisenä ja vahingollisena ilmiönä.
Lisäksi rasismi on kansainvälisesti varsin huolestuttava ilmiö, vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen painottaa."
"Tyyppiesimerkki tapauksesta, johon uutta lakia voisi soveltaa on Helsingin Kontulan tapahtumat runsaat viisi vuotta
sitten. Kymmenien skinien ryhmä saapui tuolloin hakkaamaan somalien jalkapallojoukkuetta mukanaan pesäpallo-
mailoja."
"Ihonvärin tai rodun takia tehty suunnitelmallinen väkivalta olisi uudessa laissa vielä tuomittavampaa kuin satunnainen
riehuminen nakkijonossa. Enemmän kuin rasisteihin, uudistuksella toivotaan olevan vaikutusta tuomioistuimiin. Rasis-
minimike selventäisi linjaa yhtenäistämällä oikeuskäytäntöä ja rangaistuskäytäntöjä."
Helsingin Sanomat 23.4.2002
Vähemmistövaltuutettu kyseenalaistaa huumenuorten karkotukset
HELSINKI. Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen kyseenalaistaa lapsena Suomeen tulleiden huumerikollisten
karkottamiset. Ulkomaalaislaki mahdollistaa sellaisten ei-toivottujen henkilöiden maasta poistamisen, joilla ei ole
Suomen kansalaisuutta.
Puumalainen otti kantaa ongelmaan Helsingin Diakonissalaitoksella tiistaina järjestetys-
sä, venäjänkielisten nuorten huumeongelmia käsittelevässä seminaarissa.
Suomesta karkotetuilla nuorilla aikuisilla ei useinkaan ole siteitä entiseen kotimaahansa ja sosiaaliset siteet ovat
Suomessa. Karkotetun uudet kontaktit saattavat olla rikollispiireissä, jotka haluavat hyödyntää yhteyksiä
omaavaa, kielitaitoista huumeriippuvaista, Puumalainen sanoo.
Kun tarkoituksena on suojata suomalaista yhteiskuntaa rikollisuudelta, on Puumalaisen mielestä aiheellista pohtia,
edistävätkö nuorien huumerikollisten karkotukset tätä päämäärää. Vaihtoehtona voisi olla hoitoonohjaus Suomessa.
Kaleva 4.8.2002
Poliiseille avarammat asenteet vähemmistöihin
Helsinki Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen on puuhaamassa viranomaisille suunnattua rasismin-
vastaista koulutusta. Suomeen on tulossa brittitiimi kouluttamaan viranomaisia monietnisyyden kohtaa-
misessa. Kutsut rasisminvastaiselle intensiivikurssille on jo lähetetty suomalaisia viranomaisia kouluttaviin
laitoksiin. Mukaan on kutsuttu muun muassa työvoimahallinnon, Kansaneläkelaitoksen ja poliisin edustajia
sekä kaupunkien henkilöstökouluttajia. Puumalainen toivoo, että mahdollisimman moni vastaisi kutsuun.
Britanniassa on jo pitkään paneuduttu etnisen syrjäytymisen torjuntaan.
Vastaavanlaista koulutusta on järjestetty muun muassa Berliinissä.
Euroopan neuvoston rasisminvastainen komitea totesi hiljattain raportissaan, että suomalaisilla esiintyy
yhä syrjiviä asenteita etnisiä vähemmistöjä kohtaan. Myös poliisiviranomaisia syytettiin piilorasistisista
asenteista. Komitea ehdotti koulutuksen lisäämistä viranomaisille.
Puumalainen tarttui koulutukseen, koska on huolissaan arkipäivässä esiintyvästä syrjinnästä.
"Meillä on täydet mahdollisuudet tehdä asialle jotakin. Muun muassa poliisiviranomaiset ovat merkittäviä
mielipidejohtajia. Olisi tärkeää, että heidän kauttaan välittyisi oikea viesti, ja että heitä myös tuettaisiin
näissä kysymyksissä", Puumalainen toteaa.
Rasisminvastainen komitea kiinnitti huomiota myös Suomen turvapaikkamenettelyyn. Puu-
malainen näkee nopeutetun menettelyn ongelmallisena täytäntöönpanon osalta.
"Kun kielteinen päätös on tehty, täytyy aika nopeasti reagoida, jos haluaa keskeyttää käännyttämispro-
sessin. Onko kahdeksan päivää riittävän pitkä aika, sitä pitäisi vähän miettiä, kun ulkomaalaislaki
tulee vuoden alussa eduskuntaan", Puumalainen kritisoi.
Osmo Soininvaara, "vihreiden" kansanedustaja, kommunisti,
"Koijärven veteraani", humalisti, hölmö, uuvatti, urpo, kaaleppi.
"Yhteiskunnalliseen toimintaan aloin osallistua jo teini-iässä, jolloin toimin mm. Biafra-toimikunnassa ja
Enemmistö ry:ssä. Ville Komsin mukana liityin liberaaleihin 1968. Kuitenkin jo 1976 olin kokoamassa
Helsingin kunnallisvaaleihin villiä listaa Helsinki-liikkeen nimissä. Tämä esivihreä lista ei tuolloin saanut
valtuutettuja, mutta seuraavissa vaaleissa 1980 saimme Ville Komsin valtuustoon. Vuosina 1979-80
osallistuin aktiivisesti Koijärvi-liikkeeseen."
Osmo Soininvaaran opiskeluaikojen kuva
Nuori Osmo puhumassa Koijärvi-liikkeen tovereille
"Tarvitsemmeko lisää eriarvoisuutta? Emme todellakaan. Suomessa on tarpeeksi
hauskaa olla hyväosainen ja riittävän kurjaa olla huono-osainen"
Kosmo-Osmo Soininvaara sanoo: "Suomessa on tarpeeksi hauskaa olla hyväosainen",
koska hän tietää; mieshän asuu kuitenkin Helsingin Katajanokalla.
-Fenrir / Huhtikuun Ryhmä
Tasa-arvo ja synnynnäinen erilaisuus
Osmo Soininvaara, Suomen Kuvalehti 20/2001
Yrjö Ahmavaaran ja Tatu Vanhasen kirja ”Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin” on raivostuttava kirja. Kysymys henkisten
ominaisuuksien perinnöllisyydestä saa monella otsasuonet pullottamaan ja niin kävi minullekin kirjaa lukiessani. Silti kirjaa
ei voi sivuuttaa leimakirvestä heiluttamalla. Kysymys älykkyydestä ylipäänsä ja sen periytymisestä erityisesti on pitkään
jakanut tutkijoita pehmoihin ja koviksiin. Kovikset tahtovat uskoa lahjakkuuden periytymiseen ja pehmot eivät tahdo.
Kovikset käyttävät tutkimustuloksia syrjinnän perustelemiseen ja juuri siksi pehmot kieltävät sekä älykkyyden geneettisen
periytymisen että koko älykkyyskäsitteen järkevyyden. Jäljet kieltämättä pelottavat. Henkisten ominaisuuksien periy-
tymistä on käytetty perustana rodunjalostusoppeihin, mielisairaiden steriloimiseen ja kokonaisiin kansoihin kohdistuneisiin
vainoihin. Luen itsenikin pehmoihin. Silti pehmojen edustamaa tieteellistä kantaa on toivoton puolustaa – siis että ihmiset
syntyvät kyvyiltään samanlaisina ja erot ovat vain opittuja. Niin arkiset havainnot kuin huolelliset tutkimuksetkin
osoittavat vakuuttavasti muuta, pidimme siitä tai emme.
Pehmo-Osmo sai taas selkäänsä
koviksilta. Osmo lähtee äidin luo.
Lahjakkuuden periytymistä tutkivilla on halu syventää ennakkoluuloja ryntäämällä tutkimaan älykkyyseroja etnisten
ryhmien välillä. Ihmisyhteisöissä tapahtuu jatkuvasti valikoitumista sekä muuttoliikkeen että syntyvyyden perusteella.
Siksi keskimääräisessä älykkyydessä on varmasti eroja melkein minkä populaatioiden välillä hyvänsä, esimerkiksi eri
paikkakunnilla asuvien tai eri uskontoa tunnustavien kesken. On vaikea kuvitella, että lahjakkuutta säätelevät geenit
olisivat samoja, jotka määräävät ihon pigmentistä. Erityisesti Yhdysvalloissa löytyy varmasti huomattavia keskiarvoeroja
eri maista muuttaneiden välillä, koska muuttajiksi on valikoiduttu eri maissa eri tavalla. Myös elinoloilla on suuri vaikutus
älykkyyteen, vaikka kovikset tätä vähättelevätkin: keskimääräinen älykkyys nousee elintason noustessa. Teollisuusmaissa
keskimääräisen älykäs on nyt yhtä älykäs kuin vain 16% älykkäimmistä 1930-luvulla. Selitystä kannattaa etsiä nuoruuden
virikkeisyydestä, terveydestä ja etenkin ravinnosta. Samasta syystä ainakin osa etnisten ryhmien eroista selittynee
eroilla elinoloissa.
Osmolla on luetun ymmärtämis
-vaikeuksia. Muut pilkkaavat häntä.
Älykkyys noudattaa normaalijakaumaa eli Gaussin kellokäyrää. Jos älykkyys olisi yhdestä geenistä kiinni, jakauma olisi
kaksihuippuinen. Normaalijakauma syntyy, kun suure on usean sattuman summa. Henkisiin ominaisuuksiin vaikuttavia
geenejä löytynee sadoittain. Onko se tasa-arvon tuho, jos osoittautuu, että ihmiset syntyvätkin lähtökohdiltaan erilaisina?
Minun käsitystäni tasa-arvosta se ei murra. Vanhemmat, joilla on monta lasta, antavat yhtäläisen arvon heistä kaikille,
vaikka toisilla olisikin parempi lukupää kuin toisilla. Ihmisarvo on sama, vaikka ihmiset ovat erilaisia. Juuri erilaisuudessa
on populaation vahvuus. Olosuhteiden muuttuessa homogeeninen populaatio voi tuhoutua kokonaan, mutta heterogee-
nisesta populaatiosta löytyvät uudet selviytyjät. Viime vuosikymmenet ovat muuttaneet ihmisten elinoloja valtaisasti.
Kognitiiviset kyvyt ovat syrjäyttäneet muut vahvuudet. Aiemmin tämä olisi johtanut siihen, että suuri osa väestöstä
karsiutuu pois. Yksi tapa selittää syrjäytymistä on se, että vaatimusten yksipuolistuminen suosii joitakin ja syrjii toisia.
Mitä pitäisi huonosti pärjääville tehdä? Jos uskomme, että ihmiset syntyvät lähtökohdiltaan samanlaisina, on vain
koulutettava kaikista pärjääjiä. Tämä on hyvä tie tasa-arvoon, jos oletus samanlaisista lähtökohdista on oikea,
mutta johtaa jyrkkään eriarvoisuuteen, jos oletus kaikkien yhtäläisestä koulutettavuudesta onkin väärä. Jos taas
hyväksymme, että ihmiset syntyvät ominaisuuksiltaan erilaisina ja silti kannatamme tasa-arvoa, oikea tapa on
monipuolistaa elinoloja ja antaa tilaa erilaisille ihmisille – sopeuttaa olosuhteet ihmisten mukaisiksi eikä ihmisiä
olosuhteiden mukaisiksi. On murrettava kognitiivisten taitojen ylivalta. Koulussa on niidenkin voitava kehittää
kykyjään, joilla ei ole taipumusta abstraktiin ajatteluun. Työelämän on tarjottava erilaisia työpaikkoja, ei vain
kognitiiviselle eliitille sopivia.
Wille Riekkinen, Kuopion piispa, homoseksualisti, esitelmöi rotarien
(lue: vapaamuurarien) tilaisuuksissa - kenties itsekin yksi heistä
Piispa Riekkinen valmis siunaamaan homojen liitot
Iltalehti 22.4.2002
Kuopion piispa Ville Riekkinen on valmis siunaamaan homoliitot kirkollisesti. Riekkisen kanta poikkeaa muiden
piispojen omaksumasta linjasta. Kuopion piispa totesi Aamulehden haastattelussa sunnuntaina, että kyse
on siitä, onko meillä sydäntä sallia erilaisuus. Homoseksuaalisuus on hänen mukaansa hyväksyttävä kirkossakin
yhtenä seksuaalisuuden muotona. Kirkolliskokous saa toukokuussa käsiteltäväkseen aloitteet, joissa ehdotetaan
mallia kirkolliselle homojen ja lesbojen parisuhteen siunaamiselle sekä kiellettäisiin tällaisen parisuhteen
rekisteröinti kirkon omilta työntekijöiltä.
Piispa Riekkinen tunnustaa: Olen potenut homokammoa!
Ilta-Sanomat 16.5.2002
Heli Karhumäki
Kuopion piispa Wille Riekkinen myöntää poteneensa homokammoa, jos se tarkoittaa pelkoa, epävarmuutta,
ennakkoluuloja ja vierautta homoja kohtaan. Häntä riemastutti Ilta-Sanomissa viime perjantaina julkaistu
Kotimaa-lehden päätoimittajan, professori Jaakko Eleniuksen haastattelu, jossa tämä puolusti kirkossa työsken-
televien homojen oikeutta rekisteröidä parisuhteensa ja väitti useimpien piispojen olevan homokammoisia. Riek-
kinen on piispoista ainoa, joka on ilmaissut kannattavansa kirkon työntekijöiden oikeutta rekisteröidä homosuhteensa.
- Olin lämpimästi ilahtunut, että arvostamani eetikko, teologi ja herännäisjohtaja tuli julkisuuteen homoseksuaalien
oikeuksia puolustavalla mielipiteellään. Hänen väitteeseensä piispojen homokammosta otan kantaa vain omalta
kohdaltani: olen sitä tuntenut ja parhaani mukaan sitä vastaan kamppaillut. Riekkinen sanoo tulleensa lapsuuden
ympäristössään ja kasvatuksessaan rokotetuksi homoseksuaalista kulttuuria vastaan. Homous nosti hänessä voimakkaan
kielteisiä mielikuvia. - Ehkä se on niin, että jos heteroseksuaalisuutta on reippaanlaisesti, pelko homoja kohtaan voi
olla herkemmässä. Minusta homokammo ei ole synti, vaan yksi ihmisen luonnollisista peloista. Se kannattaa tunnistaa
ja myöntää, ja sen kanssa täytyy opetella tulemaan toimeen. Riekkiselle käännekohdaksi tuli kirkkohallituksen viime
syksynä antama lausunto, jossa kirkko vastusti lakiehdotusta homojen parisuhteiden rekisteröinnistä. Hänelle tuli tunne,
että nyt täytyy ottaa asioista selvää. - Kävin läpi melkoisen ajatus- ja tutkimisprosessin ja keskustelin monien kristittyjen
homojen kanssa. Monet ennakkoluuloni hälvenivät ja tajusin kristillisen uskon olevan riittävä yhteinen nimittäjä, jonka
pohjalta voimme tuntea yhteyttä. Riekkinen kertoi mielipiteensä Ilta-Sanomille Turussa parhaillaan koolla olevassa
kirkolliskokouksessa, jossa on ruodittu kahta aloitetta: virkakieltoa rekisteröidyssä parisuhteessa oleville homoille
sekä homosuhteiden kirkollista siunaamista. Homomyönteiset ja -kielteiset puheenvuorot menivät lähes tasan, mutta
tämä ei todennäköisesti vastaa rintamalinjojen voimasuhteita; homouden torjuvaa raamatuntulkintaa kannattavat
jäsenet ottivat suhteellisesti enemmän puheenvuoroja kuin homouden hyväksyvät. Aloitteet lähtivät
valiokuntakäsittelyyn, josta ne valmistunevat ensi syksynä.
Tiia Aarnipuu, Seta ry:n puheenjohtaja, puolusti äänekkäästi homojen oikeutta
"parisuhteidensa" virallistamiseen ja puhui asiasta käydyn keskustelun aikana
sairauksia televisiossa. Sen lisäksi hänellä on "vaimo" ja heillä on kaksi lasta (!).
Lapsia ei siis ole adoptoitu, koska lakihan ei onneksi sitä vielä hyväksy, vaan
kyseessä on keinohedelmöityksellä alkuun laitetut kaksoset.
Kuvaa tästä ihmisen irvikuvasta meillä ei juuri
nyt ole, mutta hän näyttää suunnilleen tältä:
Mika Salo, kilpa-autoilija, rodunhäpäisijä- ja pettäjä. Meni naimisiin
aasialaisen naisen kanssa joka synnytti hänelle sekarotuisen lapsen.
"Mika Salo viihtyy isän roolissaan
'Poika on kuin päivänsäde'
Iltalehti 5.12.2001
Ola Timonen
- Max on ihana lapsi. Sen aikaa kun Max on hereillä, hän nauraa ja hymyilee aina. Lapsi
on kuin päivänsäde, harmiton ja iloinen, asfalttiratojen huimapää Mika Salo herkisteli.
- Taitaa olla maailman nuorin F1-kuski, silminnähden Max-pojastaan ylpeä nuori isä sanoo.
Toytan ensi kauden F1-kuljettaja Mika Salo osallistui eilen illalla
Toyotan japanilaisiltaan ravintola Eatzissa Helsingin keskustassa.
Mika ja Noriko Salon perhe-elämä näyttää kukoistavan entisestään. Esikoispoika Max on
osoittautunut oikeaksi unelmavauvaksi, jonka kanssa on helppo matkustaa ympäri maailmaa.
Isänsä tavoin myös Max nauttii vauhdin hurmasta. Jo kahden viikon ikäisenä Max Salo nautti veneilystä
Helsingin edustalla. Nyt söpöläinen on siirtynyt F1-auton rattiin. Tosin kolmen kuukauden ikäinen Max-poika
tarvitsee vielä hieman isänsä apua ohjauspyörän pyörittelyssä.
Ei siis ihme, että Toyotan F1-autoa käskevä Salo intoutui eilisessä tilaisuudessa kehumaan poikaansa vuolaasti.
Ensimmäinen julkisuuteen annettu kuva on otettu Toyotan perhepäivän yhteydessä
Fujin moottoriradalla Japanissa marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina.
Kielikylpyyn pienestä pitäen
Vaikka Salojen esikoispoika on syntynyt Suomessa, hänellä on myös Japanin kansalaisuus. Kansainvälisessä
ilmapiirissä sukkuloivan perheen esikoinen joutuu todelliseen kielikylpyyn. Noriko haluaa puhua lapselleen
äidinkieltään japania ja Mika puolestaan suomea.
- Koska molemmat ovat vaikeita kieliä, niitä on hankala opetella myöhemmällä iällä, Noriko kertoi Iltalehdelle heinäkuussa.
Perheen yhteinen kieli on englanti, joten Max tulee taitamaan ainakin kolmea kieltä.
Eilisessä tilaisuudessa Salo kertoi lyhyesti myös Toyotan F1-projektista. Talli aloittaa autourheilun
kuninkuusluokassa ensi kaudella, eikä auton rakentaminen kilpailukykyiseksi ole ollut helppo tehtävä.
- Toyotan F1-projekti etenee suunnitellussa aikataulussa, tallin ykköskuljettaja muistutti.
OLA TIMONEN
[email protected]"
Arja Koriseva, laulaja ja rodunpettäjä.
Hei! Minä olen Arja Koriseva, ja minulla on vekkuli nimi laulajalle. Minut on myös "asennekasvatettu" vihaamaan omaa
rotuani niin paljon, että menin sitten adoptoimaan sekarotuisen lapsen Kolumbiasta, vaikka Suomessakin on surullisen
paljon lapsia, joiden hartain toive on vain saada itselleen adoptiovanhemmat. Näin ollen olen alentanut itseni kauniin
arjalaisen naisen ja äidin asemasta vain pelkäksi saastaiseksi lumpuksi, jolle olisi ihan oikein tulla julkisesti
ajelluksi kaljuksi ja ripustetuksi katulamppuun.
Folke West, tv-toimittaja, rodunpettäjä- ja häpäisijä.
Ilta-Sanomat 31.8.2001
"Folke Westin uusi onni kukoistaa
Tv-toimittaja Folke West ei aikaile: uusi onni kukoistaa, vaikkei ero entisestä rouvasta ole vielä täysin selvä. Uusi kuubalainen
morsian Oslasy Yate Correa, 21, on arvostetun Tropicana-show'n tanssija. -Minulla on hyvä olla kotimaassani, mutta
haluan elää Folken kanssa ja olen valmis viettämään osan vuotta ulkomailla hänen kanssaan, Oslasy kertoo tulkin välityksellä.
- Folke on ensimmäinen ulkomaalainen, johon olen tutustunut ja ihastuin häneen välittömästi."
Pertti Mäki-Hakola, Kokoomuksen kansanedustaja ja kansainvälisen juutalaisuuden
uskollinen lakeija. Kun juutalainen puhuu, Mäki-Hakolan silmät saavat lapsenomaisen
kiillon ja hänen päänsä alkaa välittömästi tehdä nyökyttävää liikettä kuolan samalla
lentäessä suupielestä. Mäki-Hakola on kuin vatsastapuhujan nukke.
IKK, 3.9.2001
"Mäki-Hakola vaatii Tuomiojan eroa
Kansanedustaja Pertti Mäki-Hakola (kok) vaatii ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) eroa hallituksesta. Mäki-Hakola
perustelee vaatimustaan Tuomiojan viimeaikaisilla lausunnoilla, jotka eivät hänen mielestään sovi ulkoministerille.
Mäki-Hakola pitää selvänä, että Tuomioja on vahingoittanut Suomen ulkopolitiikan uskottavuutta.
- Tuomioja on jo pitkään esittänyt kannanottoja, jotka paljastavat hänen jämähtäneen kolmen vuosikymmenen takaisiin
ajatuksiin. Liittyminen väkivaltaa suosivan häirikköjärjestö Attacin jäseneksi oli jo räikeä virhearvio istuvalta ulkoministeriltä,
mutta kaiken huippu oli viikon takainen poikkeuksellisen hölmö lausunto Israelista,
Jalasjärvellä maanantaina puhunut Mäki-Hakola sanoo.
Tuomioja syytti Suomen Kuvalehden haastattelussa Israelia kovin sanoin. Hän väitti
Israelin mm. kohtelevan palestiinalaisia samalla tavalla kuin juutalaisia kohdeltiin 30-luvulla.
- Lausunnon herättämän kohun jälkeen Tuomioja väitti, että hänen sanomisiaan on kirjattu väärin, vaikka hän oli itse
tarkastanut lehteen menevän tekstin. Jos ulkoministeri töppää näin pahasti, on kiemurtelu turhaa. Välitön anteeksipyyntö
ja puheidensa peruminen on ainoa mahdollinen keino edes yrittää jatkaa hallituksessa, Mäki-Hakola katsoo.
Mäki-Hakola ihmettelee myös pääministeri Paavo Lipposen suhtautumista hallituksensa ulkoministerin "omituisiin puheisiin".
Lipponen yritti tasoitella syntynyttä kohua sanomalla, että Tuomioja puhui yksityishenkilönä eikä ulkoasioista vastaavana ministerinä.
- Suomen ulkoministeri ei voi olla niin typerä, että hän kuvittelisi voivansa laukoa löysiä puheita niin, ettei niitä yhdistettäisi
hänen ulkoministerin tehtäviinsä. Ulkoministeri on ulkoministeri kellon ympäri ja hänen on edustettava Suomen virallista
ulkopoliittista linjaa tinkimättä. Ellei hän näin tee, on ainoa oikea ratkaisu jättää ministerin tehtävät, painottaa Mäki-Hakola."
Johannes Koskinen, sosiaalidemokraattien oikeusministeri ja homoseksualisti, toi
eduskunnalle aloitteen samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinnistä,
puolusti sitä hyvin päättäväisesti ja lopulta laki hyväksyttiinkin.
Alla eräs keskustelu Eduskunnasta.
101. TORSTAINA 14. SYYSKUUTA 2000 kello 16.30
N:o 166) Samaa sukupuolta olevien parisuhde
Päivi Räsänen /skl : Arvoisa puhemies! Oikeusministeri on kertonut tuovansa eduskunnalle tänä syksynä aloitteen samaa
sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinnistä. Ministeri on ennakkomarkkinoinut esitystään toteamalla sen olevan avioliitosta
erillinen instituutio, vaikka se oikeusvaikutuksiltaan tulisikin pääosin rinnastumaan avioliittoon. Tätä rinnasteisuutta vähennettäisiin
sillä, että rekisteröintitoimitus tulisi olemaan arkisempi kuin siviilivihkimys. Mielestäni tällainen muotoseikka
on kuitenkin lähes merkityksetön. Kysynkin ministeriltä:
Eikö olisi johdonmukaisempaa luopua hankkeesta kokonaan, jos kerran
pyrkimyksenä on se, että homosuhdetta ei haluta rinnastaa avioliittoon?
Oikeusministeri Johannes Koskinen : Arvoisa puhemies! Ensinnäkin toteaisin, että tästä ennakko-
markkinoinnista ovat pitäneet huolta ed. Räsästä lähellä olevat tahot enemmän kuin oikeusministeri.
Tuossa esityksessä pyritään vähentämään niitä kiistanalaisia kohtia siinä esityksessä. On katsottu, että osan kansasta uskonnollisia
tai moraalisia näkemyksiä tuolla esityksellä loukattaisiin. Niitä törmäyskohtia tässä jatkovalmistelussa vähennetään, elikkä sitä ei
suoraan rinnasteta avioliittoon, ei varsinkaan niihin seremonioihin, niihin tapoihin mitenkään. Avioliitto juuri erityispiirteensä vuoksi
vaatii nämä omat muotomääräyksensä sitä solmittaessa. Tuossa lähdettäisiin enemmän siitä, että se on tällainen rekisteröintitoimi,
joka tuo tällaisille parisuhteille pitkälti samat tasa-arvon edellyttämät oikeudelliset vaikutukset mutta ei johtaisi tällaiseen ylikiris-
tettyyn taisteluun tai asian liioitteluun julkisessa keskustelussa, mistä myöskin jo varoittavia esimerkkejä on ollut liikkeellä.
Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara : Arvoisa puhemies! Haluan huomauttaa siitä, että sosiaalilainsäädännön suhteen tämän
kaltainen rekisteröintilaki on kyllä erittäin tarpeellinen, koska meillä useassa lainsäädännössä on vaikeuksia määrittää, miten
asumistukea tai toimeentulotukea jaettaessa suhtaudutaan samaa sukupuolta oleviin henkilöihin, jotka asuvat samassa osoitteessa.
Tällaista lakia tarvitaan, jotta tämä saataisiin jollekin järkevälle pohjalle, samaten kuin esimerkiksi ne tilanteet, kun henkilön
sairastuessa vakavasti on oikeus antaa tietoja hänen sairaudestaan lähiomaiselle. Jos tälle samassa osoitteessa asuvalle
henkilölle ei kuitenkaan saada tietoja kertoa, on se hieman hankala tilanne. Sen takia meidän puolellamme kyllä odotetaan
tämän kaltaista asian selkeyttämistä nopeasti.
Päivi Räsänen /skl : Arvoisa puhemies! Totean, että kyllähän tälläkin hetkellä esimerkiksi sairaustapauksissa
lähiomaiseksi, jolle tietoja saa antaa, on mahdollista nimetä kuka tahansa. Toisaalta nämä seremoniatkin voi
pari tehdä kuinka juhlallisiksi haluaa näissä vapaamuotoisissa tilaisuuksissa.
Mielestäni suurin ongelma tässä laissa tulisi olemaan ase, että se muuttaisi yhteiskunnan perhenäkemystä, kuten muissa Poh-
joismaissa on tapahtunut, ja esimerkiksi koulujen perhekasvatusta. Viime syksynä, kun evankelisluterilainen kirkko antoi
lausuntonsa saman tapaiseen ehdotukseen, se kohdistui nimenomaan siihen, että nämä oikeusvaikutukset molemmissa suh-
teissa tulisivat pääosin identtisiksi, jolloin ne tosiasiallisesti rinnastuisivat keskenään. Kysynkin vielä oikeusministeriltä:
Minkälaisen painoarvon te annatte sille, että kaikki kirkot antoivat selkeän kielteisen lausuntonsa tälle
työryhmän ehdotukselle, joka on hyvin pitkälti sisällöltään sama kuin nyt tämä valmisteltava esitys?
Oikeusministeri Johannes Koskinen : Arvoisa puhemies! Kirkon piirissä toimivat liikkeet toimittivat yhteisen lausumansa
kesällä ja siinä kyllä keskityttiin pitkälti juuri näihin kysymyksiin, joihin äsken totesin puututtavan jatkovalmistelussa, ei
niinkään siihen, että luotaisiin tasavertaisemmat oikeusasemat tällaisille pareille. Tätä kirkon viestiä varmasti jatkossakin
seurataan tarkasti ja keskustellaan. Esimerkiksi evankelisluterilaisen kirkon piispat ovat tulossa käymään oikeus-
ministeriössä, ja aion kyllä hyvin rakentavasti keskustella myös heidän kanssaan.
Lauri Oinonen /kesk : Arvoisa rouva puhemies! Toivon, että tämä keskustelu kirkon
piispojen kanssa selkeyttää tätä kysymystä, mutta kysyn asianomaiselta ministeriltä:
Eikö ole hyvin keinotekoista tässä sanoa, että tämä parisuhteen virallistaminen tapahtuu vähemmän juhlavasti? Mikä
määrittää, mikä on vähemmän juhlavaa, mikä juhlavampaa? Eikö olisi näitten ihmisten, jotka asuvat homo- tai lesbosuh-
teessa, asiat voitu hoitaa nykyisen lainsäädännön puitteissa ilman, että siitä tulee harhauttavasti avioliitonomainen
laillistettu suhde?
Oikeusministeri Johannes Koskinen : Rouva puhemies! Tässä siirryttiin varmaan jo juridiikan
puolelta eksegetiikkaan, joten jätän sen enemmänkin ed. Oinosen asiantuntemuksen varaan.
Outi Ojala /vas : Rouva puhemies! Eduskuntahan edellytti, että hallitus ryhtyy toimiin muun muassa oikeudellisen aseman ja
sosiaalisten asioiden osalta samaa sukupuolta olevien aseman kehittämiseksi. Tässä suhteessa tietysti on tärkeää, että ministeri
nyt on luvannut tuoda tämän esityksen parisuhteen virallistamisesta eduskuntaan. Kun nyt näyttää kuitenkin eduskunnassa
olevan edelleen suuri epätietoisuus siitä, mitä on tapahtunut muissa maissa, joissa parisuhde on ollut voimassa jo monta
vuotta, kysyisin ministeriltä:
Minkälaisen lakiesityksen aiotte antaa? Toivottavasti siinä kuvaillaan hyvin seikkaperäisesti myöskin se tilanne, mikä on
muissa Euroopan maissa, joissa ei ole suinkaan tapahtunut sellaista, mitä ed. Räsänen totena väitti tapahtuneen. Ruotsissa ja
muissa Pohjoismaissa sen paremmin kuin Ranskassakaan ei ole tapahtunut mitään dramaattista muutosta
sen jälkeen, kun parisuhdelaki on tullut voimaan.
Oikeusministeri Johannes Koskinen : Arvoisa puhemies! Tuosta esityksestä varmaan neuvotellaan hallitusryhmien välillä ja
valmistellaan sitä mahdollisimman kattavaksi myös perusteluosaltaan. Siinä seurataan, mitä muissa maissa tapahtuu. Erityisen
tärkeää tällä hetkellä on kehitys Saksassa, joka toisi hyvin suuren osan Euroopasta saman tyyppisen sääntelyn piiriin. Siellä
keskeisten eduskuntaryhmien tekemä aloite on paraikaa liittoparlamentin käsiteltävänä. Toivottavasti sen asiaratkaisut tulisivat
selväksi ennen kuin Suomen hallituksen esitystä annetaan.
Ensimmäinen varapuhemies: Kysymys on loppuun käsitelty.
Johannes Koskinen, oikeusministeri:
Kotiosoite:
Harjukatu 2 B
13220 Hämeenlinna
Kotipuhelin:
(03) 617 1771
Käsipuhelin:
050 511 3061
Fax kotiin:
(03) 617 1771
Erkki Kanerva, sosiaalidemokraattien kansanedustaja, entinen rikosylikomisario
Joensuussa, militantti vasemmistoliberaali, rodunpettäjä, näkee rasismia joka
paikassa, syytti jopa työtovereitaan Joensuun poliisissa rasismista ja joutui
virkavapaalle. Vaimon- ja lastenhakkaaja.
Erkki Kanerva tykkäsi Joensuussa miliisinä ollessaan kirjoittaa kaikenlaista roskaa, joka sai kaikki "kunnon ihmiset" tuntemaan
syyllisyyttä siitä kuinka heillä on asiat sentään niin hyvin ja eräillä niin huonosti, ja unohtamaan samalla MIKSI näin on. Tässä
näytteitä Erkki Kanervan nyyhky-teksteistä, jotka vetoavat kyllä surullisen tehokkaasti kumpaakin sukupuolta oleviin naisiin.
Tekstit tuntuvat erityisen irvokkailta kun pitää mielessä, että niiden kirjoittaja on toistuvasti hakannut ex-vaimoansa ja lapsiaan.
"22.12.1992
Pakolaisen joulu
Silloin kun ensimmäiset turvapaikanhakijat tulivat tänne ja kun keskustelun laineet
pakolaisuudesta kävivät korkeina, ajattelin itse pitäytyä syrjässä. Päätin pitää suuni kiinni.
Aina kuitenkaan en ole voinut mieltäni malttaa. Olen muutamassa kannanotossani tälläkin palstalla yrittänyt tasoitella
suurimpia tyrskyjä. Olen ajatellut konnuiltaan lähtenyttä ihmistä. Olen ajatellut niinkin, että kun tehtäväni on ylläpitää
järjestystä ja turvallisuutta, suvaitsevaisuus työskentelee kanssani.
Suhteessa päättäjään olen toiminut niin kuin valan tehneen virkamiehen tulee. Olen parhaan kykyni mukaan
pysytellyt hallituksen linjoilla. Olen pysytellyt, vaikka joskus on ollut vaikea tietää, mikä se linja on.
Nyt kun lähestymme kristikunnan suurinta juhlaa, uskaltaudun sanomaan muutaman sanan siitä linjasta. Se ei tarkoita eikä saa
tarkoittaa, että lojaalisuuteni pikkuvirkamiehenä voitaisiin panna vähääkään kyseenalaiseksi. Virkamies olen ja rintamassa seison.
Seison, vaikka se ei juuri tässä asiassa ole kunniaksi meille kenellekään.
Kun somalit oli kuntasijoitettu, virolaiset, venäläiset ja suuri osa romanialaisia köijätty pois, vastaanottokeskukseemme otettiin toista
sataa Kosovon albaania. Perheitä, isiä, äitejä, lapsia. He tulivat heinäkuun 20 päivänä 1992. Yksi äiti synnytti täällä samalla viikolla.
He eivät lähteneet verolle pantaviksi. He olivat lähteneet pakoon sitä sotaa, jossa ei ole rintamaa eikä vihollista. Sotaa, joka polkee
jalkoihinsa elämisen mahdollisuudet. Sotaa, jossa kaikki ampuvat kaikkia. Sotaa, jossa veljen on noustava veljeä vastaan,
tai paettava. Sotaa, jonka ratkaisu ei tiedä kukaan.
Heille ei ollut osoittaa kotia eikä sijaa majatalossa. Heidät pantiin teollisuushalliin kirpputorisohvalle. Heille luvattiin, että heidän
asiansa hoidettaisiin niin pian kuin mahdollista. Minäkin lupasin. Sovimme pelisäännöistä ja lupasimme tehdä parhaamme, puolin
ja toisin. He ovat yleisesti ottaen pitäneet lupauksensa, me emme.
Muutama ajattelematon nuori heitti tuleen sytytettyjä polttopulloja kohti sitä ikkunaa, jossa albaaniäiti nukkui pienten lastensa
kanssa. Meidän virkamiesten lupaukset asioiden nopeasta hoitamisesta ovat viikko toisensa jälkeen osoittautuneet katteettomik-
si. Välitämme Suomi-kuvaa Balkanille itsenäisyytemme juhlavuonna.
Kun heinäkuun lopulla kukaan päättäjistä ei vastannut, miten tultaisiin järjestämään tämän ryhmän turvapaikkatutkinta, päätimme
tehdä sen. Monista vaikeuksista huolimatta elokuun lopussa yli kolmenkymmenen perheen, noin sadan ihmisen turvapaikka-
edellytykset oli paperilla. Ne oli tutkittu samalla perusteellisuudella, jolla satojen somalien ja romanialaisten kohtalo oli osattu
ratkaista.
Paperit postitettiin syyskuun alussa sinne minne ne on aina postitettu. Pari päivää sen jälkeen oma ministeriö ilmoitti, että työ voitiin
keskeyttää, kun tavoitteena oli säätää nopeasti laki, jolla koko tälle ryhmälle voitaisiin humanitäärisistä syistä muitta mutkitta myöntää
oleskelulupa Suomessa. Keskeytimme työn ja kotiutimme tulkit, vaikka jäljellä olisi ollut enää viikon urakka.
Syyskuun lopulla posti palautti paperit. Lojaalisuuteni estää kirjoittamasta tähän näkyviin kumpaakaan niistä selityksistä, jotka sain.
Sekään, mitä tekisi mieli sanoa, ei kestä painoasua joulupakinassa. Tällä viikolla joku täkäläinen virkamies esitti, että alkaisimme
tehdä pakolaisilla bisnestä. Seuraavaksi varmasti odotetaan siltä bisnekseltä tulosta. Siihen ajatusrakenteeseen tämä lasten
laiduntaminen teollisuushallissa varmasti hyvin sopii.
Kirjoitan tätä joulukuun 18 päivää edeltävänä yönä. Sitä amnestialakia, jonka piti ratkaista näiden sotaa paenneiden äitien ja
lasten asia nopeasti, ei ole vieläkään. Se annettiin eduskunnallekin vasta kolme viikkoa sitten. Olen nähnyt tekstin. Siinä on
kuusi pykälää. Suurin piirtein yhtä monta kuin siinä laissa, jolla Markka pantiin kellumaan lokakuussa ja se tehtiin lailliseksi
joulukuussa. Kosovon albaanit tulivat heinäkuussa ja nyt on joulukuu.
Puolessa vuodessa emme osanneet ratkaista, saavatko he jäädä vai pitääkö heidän palata tai lähteä. Se lentoyhtiö,
joka heidät toi, taitaa tuntea päätöksentekokykymme. Se nimittäin ostatti kaikilla menopaluuliput. Varmuuden vuoksi.
Jouluun on tasan viikko. Joulu on meidän kristittyjen juhla. Monet heistä ovat muslimeja. Joululla ei ole heille samaa
merkitystä kuin meille. Tässä ympäristössä hekin odottavat joulua. Muun odottaminen kun on osoittautunut melko
toivottavaksi.
Jos me olisimme osanneet päättää, saavatko he jäädä, joillekin heistä olisi järjestynyt kuntasijoituspaikka tai ainakin paluu konnuilleen
tai jonkinlainen koti viettää joulua, mitä se kullekin sitten merkitseekin. Pakolaistyöntekijät, jotka hekin uskoivat nopeaan ratkaisuun,
valmistelevat nyt joulu teollisuushalliin. Hekään eivät taida nyt enää jaksaa uskoa mihinkään.
Lähtökodistani peritty usko ihmiseen ja johonkin korkeampaan on ollut monta kertaa koetuksella. Horjunutkin usein.
Hiljentyminen viettämään kristittyjen suurinta juhlaa palauttaa ainakin hetkeksi mieleen vapahtajamme ja pelastuksemme.
Kunpa se palauttaisi myös
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://www.huhtikuunryhma.org
Muistathan ottaa lääkkeesi veikan pikku vellipöksy.