Tämän päivän (5.4.2006) Turun sanomat puhukoon artikkelillaan puolestaan.
----------------------------------------
Tyksissä hoidetaan niin kauan kuin jaksetaan
JAMIE NIEMINEN
- Kuinka on mahdollista, että sairaaloissa annetaan ihmisten tehdä työtä niin kehnolla palkalla? Ja että poliitikkojen annetaan kiillottaa kilpeään hoitotakuilla ilman, että annetaan todelliset mahdollisuudet hoitotakuun läpiviemiseen, puuskahtaa vihainen omainen Turun yliopistollisen keskussairaalan käytävällä.
Hänen puolisonsa on saanut parhaan mahdollisen hoidon ja häntä suututtaa, että yhteiskunta ja kansan valitsemat poliitikot eivät riittävästi arvosta raskasta ja vastuullista työtä.
Kun hoitotakuun toteutumista kysyy asianomaisilta eli henkilökunnalta Tyksin eri osastoilla, kirurgian vuodeosaston osastonhoitaja Ritva Karhuvaaran, kirurgian klinikan ylihoitaja Ritva Kosklinin, leikkaussalin osastonhoitaja Brita Pasilan ja apulaisosastonhoitaja Jyrki Karhuvaaran vastaukset tulevat kuin yhdestä suusta.
- Kaikki leikataan. Kaikki hoidetaan.
Entä kun henkilökunta sairastuu, pitää vapaapäiviä, on ehkä lomalla tai kun pätkävuorolaisten komennus päättyy? Mitä silloin tapahtuu?
- Vakituinen henkilökunta joustaa.
- Silloin venytään.
- Akuuttia leikkaushoitoa tarvitsevat potilaat pystytään sekä leikkaamaan että hoitamaan. Oli sitten hoitotakuu tai ei.
Vapaaehtoisesti vapaa-aikana
Hoitotakuun puitteissa leikkausjonoja lyhennetään Tyksissä tekemällä pitkää päivää: leikkaussaliin tullaan töihin omalla vapaa-ajalla erikseen maksettavaa korvausta vastaan.
Ei ole harvinaista, että kahdeksan tunnin työpäivää jatketaan vapaaehtoisesti, jolloin leikkaussalityötä saattaa tulla työpäivän päälle 5-7 tuntia lisää.
Leikkaussalihenkilökunnasta on jatkuva pula. Mitä tehdään, kun poliklinikalle tuodaan yhden liukkaan talvivuorokauden aikana sata potilasta?
- Kaikki hoidetaan. Henkilökunta venyy tarvittaessa, ellei saa lisävoimia. Kaikkein vaikeinta on saada apuvoimia pätkätöihin.
Vakavaksi ongelma kehittyy siinä vaiheessa kun vakituinen henkilökunta ei enää veny eikä jousta ja ammattitaitoista apuväkeä ei ole tarjolla.
Valmiiksi koulutetultakin vie kaksi vuotta ennenkuin hän voi katsoa osaavansa hommansa.
- Ellei ratkaisevia parannuksia tehdä, ajaudutaan takaisin entiselle tasolle. Aikaan ennen hoitotakuun voimaantuloa.
Hoidon taso yhä korkea
Hoidon tasosta Tyksissä ei ole suostuttu tinkimään. Yksi ratkaisu on, että ellei käytettävissä ole harjaantunutta henkilökuntaa suorittamassa ammattitaitoa vaativaa hoito- tai tutkimustoimenpidettä, sitä ei tehdä ollenkaan. Silloin potilas joutuu odottamaan. Jokainen osaa kuvitella, miten paljon vaativampaa ja kalliimpaa hoito on sairauden pitkittyessä.
Hoitotakuu toteutuu Tyksissä osastoista riippuen joko hyvin tai huonommin. Yksityistä apua ei juuri voida käyttää. Hankalimman pullonkaulan muodostaa osaksi kaupungin kontolle jäävä jatkohoito, joka on riittämätön. Hoitoketju ei yksinkertaisesti toimi.
- On potilaita, joita ei kertakaikkiaan voi jättää. Nytkin 11:sta vaativaa erikoishoitoa tarvitsevasta potilaasta vain puolet on saanut jatkohoitopaikan. Nämä jatkohoitoa odottavat ovat tulppana, koska uusia potilaita tulee jatkuvasti. Pahimmassa tapauksessa potilaat kuormittavat käytäviä, mikä on jo paloturvallisuudenkin kannalta aivan mahdotonta.
Yhtenä esimerkkinä heikoista resursseista mainitaan erikoispatja, jota tietyt hyvin vaikeassa tilassa olevat potilaat tarvitsevat.
- Kun ne kaksi ovat käytössä, pitää lisäpatjoja vuokrata, haastateltavat kuittaavat.
----------------------------------------
Tyksissä hoidetaan niin kauan kuin jaksetaan
JAMIE NIEMINEN
- Kuinka on mahdollista, että sairaaloissa annetaan ihmisten tehdä työtä niin kehnolla palkalla? Ja että poliitikkojen annetaan kiillottaa kilpeään hoitotakuilla ilman, että annetaan todelliset mahdollisuudet hoitotakuun läpiviemiseen, puuskahtaa vihainen omainen Turun yliopistollisen keskussairaalan käytävällä.
Hänen puolisonsa on saanut parhaan mahdollisen hoidon ja häntä suututtaa, että yhteiskunta ja kansan valitsemat poliitikot eivät riittävästi arvosta raskasta ja vastuullista työtä.
Kun hoitotakuun toteutumista kysyy asianomaisilta eli henkilökunnalta Tyksin eri osastoilla, kirurgian vuodeosaston osastonhoitaja Ritva Karhuvaaran, kirurgian klinikan ylihoitaja Ritva Kosklinin, leikkaussalin osastonhoitaja Brita Pasilan ja apulaisosastonhoitaja Jyrki Karhuvaaran vastaukset tulevat kuin yhdestä suusta.
- Kaikki leikataan. Kaikki hoidetaan.
Entä kun henkilökunta sairastuu, pitää vapaapäiviä, on ehkä lomalla tai kun pätkävuorolaisten komennus päättyy? Mitä silloin tapahtuu?
- Vakituinen henkilökunta joustaa.
- Silloin venytään.
- Akuuttia leikkaushoitoa tarvitsevat potilaat pystytään sekä leikkaamaan että hoitamaan. Oli sitten hoitotakuu tai ei.
Vapaaehtoisesti vapaa-aikana
Hoitotakuun puitteissa leikkausjonoja lyhennetään Tyksissä tekemällä pitkää päivää: leikkaussaliin tullaan töihin omalla vapaa-ajalla erikseen maksettavaa korvausta vastaan.
Ei ole harvinaista, että kahdeksan tunnin työpäivää jatketaan vapaaehtoisesti, jolloin leikkaussalityötä saattaa tulla työpäivän päälle 5-7 tuntia lisää.
Leikkaussalihenkilökunnasta on jatkuva pula. Mitä tehdään, kun poliklinikalle tuodaan yhden liukkaan talvivuorokauden aikana sata potilasta?
- Kaikki hoidetaan. Henkilökunta venyy tarvittaessa, ellei saa lisävoimia. Kaikkein vaikeinta on saada apuvoimia pätkätöihin.
Vakavaksi ongelma kehittyy siinä vaiheessa kun vakituinen henkilökunta ei enää veny eikä jousta ja ammattitaitoista apuväkeä ei ole tarjolla.
Valmiiksi koulutetultakin vie kaksi vuotta ennenkuin hän voi katsoa osaavansa hommansa.
- Ellei ratkaisevia parannuksia tehdä, ajaudutaan takaisin entiselle tasolle. Aikaan ennen hoitotakuun voimaantuloa.
Hoidon taso yhä korkea
Hoidon tasosta Tyksissä ei ole suostuttu tinkimään. Yksi ratkaisu on, että ellei käytettävissä ole harjaantunutta henkilökuntaa suorittamassa ammattitaitoa vaativaa hoito- tai tutkimustoimenpidettä, sitä ei tehdä ollenkaan. Silloin potilas joutuu odottamaan. Jokainen osaa kuvitella, miten paljon vaativampaa ja kalliimpaa hoito on sairauden pitkittyessä.
Hoitotakuu toteutuu Tyksissä osastoista riippuen joko hyvin tai huonommin. Yksityistä apua ei juuri voida käyttää. Hankalimman pullonkaulan muodostaa osaksi kaupungin kontolle jäävä jatkohoito, joka on riittämätön. Hoitoketju ei yksinkertaisesti toimi.
- On potilaita, joita ei kertakaikkiaan voi jättää. Nytkin 11:sta vaativaa erikoishoitoa tarvitsevasta potilaasta vain puolet on saanut jatkohoitopaikan. Nämä jatkohoitoa odottavat ovat tulppana, koska uusia potilaita tulee jatkuvasti. Pahimmassa tapauksessa potilaat kuormittavat käytäviä, mikä on jo paloturvallisuudenkin kannalta aivan mahdotonta.
Yhtenä esimerkkinä heikoista resursseista mainitaan erikoispatja, jota tietyt hyvin vaikeassa tilassa olevat potilaat tarvitsevat.
- Kun ne kaksi ovat käytössä, pitää lisäpatjoja vuokrata, haastateltavat kuittaavat.
Vastaukset 14
Vanhimmat
...toisin sanoen jos porukalla olisi yhtään munaa pistäisi sakki tuossa vaihteessa täyden ylityölakon pystyyn. Olisi tehdas nopiasti polvillaan ja palkoistakin saataisiin ehkä jonkin sortin neuvotteluja- ilman lakkoa.
Ei leikkurissa ainakaan voi ottaa ylityölakkoa käyttöön, sillä meillä leikkaukset jatkuvat usein ylitöiksi virka-ajan jälkeen. Ei potilasta voi jättää oman onnensa nojaan ilman anestesiahoitajaa!!! Potilasturvallisuus ennen kaikkea!!!!! Palkkaus on huono, eikä parannusta ole näkyvissä.
Onnistui se lääkäreiltäkin, eikä käsittääkseni kuoleisuus asiakaskunnassa sen kummemin kasvanut. Totta on, että hoitaja ei voi taistella palkastaan ilman, että johonkin sattuu, mutta juuri sen varaan työnantaja laskee, ja sillä niitä palkkoja pidetään alhaalla.
Venymisen aika on ohi.
Suomessa on yli 200 000 työtöntä. Jos venyt, viet todennäköisesti työpaikan joiltakin heistä.
Miksi ihmeessä jonkin ryhmän palkoja tulisi nostaa, höpö höpö..valitse ala, jolla maksetaan paremmin, äläkä itke kun paskat on jo housussa!
Loppuun saakka. Hulluhan se on, joka nyt lähtee alaa vaihtamaan. Nyt on myyjän markkinat. Ei mene enää kauan, kuin me vähäiset jäljellä olevat sairaanhoitajat saamme valita paikkamme ja määrätä itse palkkamme. Nimittäin nyt alkaa jo tulla taustajoukkoja muualtakin, ei tarvitse enää kahvihuoneessa keskenämme ruikuttaa! Nimittäin koulutettavienkin sh:n määrät vähenevät koko ajan (kiinnostusta ei riitä, kas kummaa) ja näin vaativaa työtä tekeviä ei niin vain balttialaisilla korvata.
Ja minä saan nyt jo ihan kelpoa palkkaa, mutta toivon että muidenkin arvo huomataan.
... on varmaan yhtä vanha kuin maailma. Olen valmistunut hoitoalalle vuonna -99. Siitä lähtien olen ollut mukana taivastelemassa työstämme saatavaa surkeaa rahallista korvausta. Ja toki tiesin palkkatason jo ennen ammattiin valmistumistakin. Nyt en jaksa enää. Eihän ne asiat ruikuttamalla muutu. Ja näiden vuosien aikana on uhottu barrikaadeille nousua, lakkoja, joukkopakoa maasta jne jne....loputtomiin. MITÄÄN EI OLE TAPAHTUNUT. Minä en ainakaan jaksa enää ruikuttaa. Keskityn työntekoon.Suosittelen samaa muillekin.
Hyvä jos olet tyytyväinen. Itse en ole. Meillä molemmilla on yhtenäinen oikeus näkemyksemme ja sillä pihvi.
Se, että ala on paskasti palkattu tuskin velvoittaa ketään tyytymään siihen, eli jokaisella lienee oikeus vaatia parannusta omaan palkkatasoonsa. Tällä hetkellä suurin ongelma on juuri hoitajien oma munattomuus tilanteeseen, jossa uhrimiellä hommat tehdään ja toimenpiteet jäävät nitinään kahvihuoneessa.
Ahvenanmaa näytti hyvää mallia ja pienellä paikallistason kikkailulla pistivät palkkojaan paremmiksi. Samaa mallia näkisi mielellään laajemminkin.
En vaan tiedä itse kuinka kauan noita parempia palkkoja jaksaa odottaa. Tehykin aina vaan puhuu että palkkoja on nostettava ja puheenjohtaja jaksaa paasata samasta asiasta mutta mitään käytännön toimia asian eteen ei tehdä. Viimeksi kysyttiin oikein jäsenistöltä halutaanko lakkoa ja sitten ei kuitenkaan jäsenistön mielipiteestä välitetty pätkääkään. Ei ihan kärkipäästä ammattiliittoja taida tämä meitin tehy olla.
Sairaanhoitajat lopettakaa ruikutus, tai tehkää asioillenne jotain!! Aivan kuin olisitte ainut ryhmä, joka on NIIN huonosti palkattua. Miettikää vaikka lastenhoitajia ja lastentarhanopettajia. Ovatko he koko ajan narisemassa palkoistaan? Lastentarhanopettaja on korkeammin koulutettu kuin sairaanhoitaja, mutta saa huonompaa palkkaa. Eivät hekään ole täällä koko ajan valittamassa ja hoitotyötä tekevät hekin.
Samaa valitusta se on päiväkodeissakin. Aina naristaan palkoista ja työoloista (ihan aiheellisesti kylläkin), mutta mitään ei vaan ikinä tapahdu!
Eikä taida ikinä mitään tulla tapahtumaankaan, kun emme osaa pitää puoliamme. Narisemme vain keskenämme kahvihuoneissa ja tälläisillä palstoilla eikä mitään muutosta tapahdu....
käy vituttamaan kun seisoo leikkaussalissa 8h ilman ruoka- ja kahvitaukoja... tänään oli meinaan semmoinen päivä ja ylitöissä tottakai!kukaan ei päässyt päästämään syömään.tehdäänkö asioille jotain?
jumakauta, minä ainakin olen maisteri ja korkeammin koulutettu kuin lastentarhanopettaja....hmm, niin ja suuri osa hoitajista on AMK.n käyneitä ja siten heidänkin tutkintonsa on rinnasteinen kandiin (joka siis lastentarhan opettaja on titteliltään)
Siis lastentarhanopettajilla on mielestäni aikamoinen vastuu omassa työssään, että se siitä....