Ymmärrän mikä tuska on katsoa kun läheinen sairasta alkoholi nimistä sairautta,itse ole käynyt läpi saman taistelun mutta voitin sen.Rakkaus ei voita viina pirua,pakko on luovuttaa kun ei pysty auttamaan,voimaton olo tuska seuraa kun katsoo vierestä.Sitten kun luovutta tulee paha olo kun ei voinut auttaa,risti riita tilanne!Tyyneys rukous..
Nyt
mirk*
1209
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
On tuskallista katsoa vierestä, kun alkoholismisairaus tuhoaa läheistä ja rakasta ihmistä. Harva siihen pystyy ilman muiden läheisen alkoholismin kokeneiden tukea (Al-Anon). Aina joutuu myös miettimään, onko parempi jäädä siihen vierelle vai lähteä pois. Jokaisella on kai vain yksi elämä, tosin suositussa Bondbiisissä sanotaan että You live only twice, mutta se tarkoittaa että elämme yhden kerran todellisuudessa ja toisen elämän sen rinnalla kuvitelmissamme siitä, miten hienoa voisi olla, jos...
Joskus se 'jos' toteutuu, kun jättää alkoholistin rauhaan, ei enää manipuloi, suostuttele, itke, ruikuta, vaadi, uhkaile, hemmottele, siivoa oksennuksia, vie ilokaassuhoitoon, uhkaile avioerolla, juo kostoksi myös itseään umpijuovuksiin... vaan jättää alkoholistin tyynesti viihtymään sen kaikkein rakkaimpansa, alkoholin, kanssa niin kauan kuin rakkautta kestää. Hän voi kohdata kuoleman rakastettunsa kanssa hyvinkin nopeasti, tai kenties, Jumalan armosta, hän löytää sen kohdan jota alemmas ei halua enää mennä. Silloinkaan läheinen ei ole se paras apu, vaan toinen alkoholisti, raitis alkoholisti. Läheinen auttaa ja tukee parhaiten olemalla tavallinen hyvä oma itsensä ja olemalla hoitamatta alkoholistin asioita.