Millainen sijaisperhe olette? Koti, bioperhekoko, oletko työssä/kotona, jne..
Miksi lähditte hommaan" mukaan? Mikä oli se loppusilaus josta lähti ajatus tämä juttu voisi olla meidän juttu?
Miksi lähditte hommaan" mukaan? Mikä oli se loppusilaus josta lähti ajatus tämä juttu voisi olla meidän juttu?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Koti 190 neliötä, kaikilla ei omaa huonetta. Lisänä verstas tilat erirakennuksessa, sekä oleskelutila.
8 lasta, 4 bioa.
Toinen kotona, alan koulutus.
Halu tehdä töitä lasten kanssa ja auttaa heitä oli meidän syy lähteä tähän.
koti parisataa neliötä kellaritilat päälle. perusperhe 2 aikuista ja 2 biolasta, toinen kotona yrittäjänä, toinen virkamiehenä kodin ulkopuolella.
mukaan sijaisvanhemmuuteen koska meistä on väärin pitää hoitoa tarvitsevia lapsia laitoksissa tai kykenemättömien vanhempien laiminlyötävinä.
pride-kurssi selkeytti ajatukset ja antoi rohkeutta tarttua hommaan.
asutaan n.250neliön talossa,jokaisella lapsella on oma soppi.Sijoitettuja tällä hetkellä 8,ikä haarukka 5-17vuotta,biolapset pois jo kotipesästä lentäneet ja osa sijoituksista palannut biolle,osa omille jaloilleen maailmalle.Molemmat olemme kotona,siis äitisijainen ja isäsijainen,koulutusta on kokemus kohta 15vuotta.Lähdimme aikoinaan mukaan lapsi rakkaudesta ja ystävien kannustamina,ensin aloitettiin lomalapsilla,sitten tukilapsilla jotka tulivatkin biovanhempien pyynnöstä sijaislapseksemme.Ja ovemme ovat vielä vähän aikaa auki uusille sijoituksille,jotka ovat varmasti nykyiset tukilapsemme,heidän biovanhempansa ovat siihen suuntaan toiveita esitelleet.
Koti meillä n.200 neliötä,maalla.Perheseemme kuuluu,3 biol.lasta 3sij.lasta ja me vanhemmat.Minä,äiti kotona ja mieheni rassaa työkseen autoja.
Aloite lähteä mukaan sij.vanhemmuuteen tuli minulta,ajatus että voi auttaa lapsia jotka ovat vailla tavallista mutta turvallista,tasapainoista kotia.Mutta myös halusin että saamme rikkautta,eli erillaisuutta elämäämme ja lastemme elämään.Lapsiamme onkin aina kehuttu sosiaalisuudestaan,suvaitsevaisuudestaan jonka uskon kehittyneen sij.vanhemuuden/perheenä olemisen myötä.
Tämä on elämäntapa,täyttä elämää ja nautin suuresti siitä!(vaikka joskus raskasta,mutta niin oli välillä silloinkin,enne sij.lapsia,eli "elämä on"?)
Olemme työssäkäyvä ns. tavallinen perhe, asumme kaupunkialueella 130m2 omakotitalossa, 4h k. Sijoituksen alussa olin 2v lasten kanssa kotona. Meillä on ala-asteikäiset 1 biologinen ja 1 sijoitettu lapsi. Molemmilla lapsilla on omat huoneet.
Sijaisperheeksi ryhdyimme ihan puhtaasti halusta tarjota lapselle koti laitoksen sijasta. Laitos ei ole koti.Aluksi toimimme tukiperheenä ja tunsimme, että homma sopi meille.
Halusin ottaa äitien rakkaat lapset ja pahoittaa tosi monen ihmisen mielen. Halusin särkeä sydämiä, nähdä lohduttomasti itkeviä äitejä ja lapsia, jotka hokevat "mennään oikeeseen kottiin". Halusin niin suuret summat rahaa, että on vara ulkomaanmatkoihin, kylpylöihin ym. kivaan. Kallis konjakki on parempaa, kuin kalja?
SIIS OTIN LAPSIA SAADAKSENI RAHAA!
Kyllä, meillä on sijaislapsia, koska katsoimme pystyvämme kasvattamaan omien biologisten lastemme lisäksi vielä joitakin omien biologisten vanhempiensa lastenkotiin hylkäämiäkin lapsia.
Useammassakin lastenkodissa työskennelleenä ja opiskelijana harjoittelujaksoja suorittaneena pidän tavallista kotia jokaisen lapsen ensisijaisena kasvuympäristönä ja sellaisen olemme voineet tarjota näille meille sijoitetuille lapsille.
Koska lapsista maksetaan kulukorvaukset ja hoitopalkkiot olemme voineet perheen menoista tinkimällä valita elämäntavan, jossa äiti on kotona. Lomiakin pääsemme viettämään omakustannushintaan sisaren kesämökille ja joka toinen vuosi olemme saaneet RAY:n tukeman perheloman jossain kotimaan kohteessa. Omaa asuntoa ei ole tarvinnut ostaa, mutta autoon on ollut näinä vuosina sentään varaa, että voin kuljettaa lapsia harrastuksissa ja tapaamassa biologisia sukulaisiaan, silloin kun näille sattuu muistumaan lasten olemassaolo mieleen.