RUNOKOKOELMA: "Värit" (yht. 8 runoa)

runoilijapoika kirjoitti:

Runoilijapoika: Runokokoelma ”Värit”(sisältää yhden ennen julkaisemattoman runon)


Isku

Kylmä tuuli puhaltaa,
vartalo tuntuu pettävän,
lasken ruusun jalkojesi juureen,
katson kohti ikuisuuteen.

Tummat pilvet taivaalla,
sade heikko vasten asfalttia,
matkaan kohti puutarhaani,
pelkään omaa aistiharhaani.

Rauniot savusta tummuvat,
aika voittaa haavat suurimmat,
pelkään omaa tekoani eniten,
tunnen tarvetta liikkua, se auttaa.

Katsotaan eteenpäin,
viedään pyhä henkemme sinne,
rukoillaan ja itketään,
tunnemme niin paljon samaan aikaan.

Katsotaan eteenpäin,
voitetaan ne vaikeudet,
kiivetään yhä korkeammalle,
ja toivotaan yhä parempaa huomista.

Nyt varaudumme kaikkeen ja luulemme pystyvämme itsemme pelastamaan,
toivon ettemme toista samanlaista joudu koskaan kokemaan,
sillä yhtä paljon se aina vaikuttaa, emmekä voi mitenkään siihen valmistautua,
katse taakse hetkeksi, mutta liike eteenpäin on tärkein.

***

Häiriö

Sanat suuret meitä rajoittaa,
jonkun lausumat meitä ohjastaa,
vieläkö saamme itsemme,
ylemmäs ja nopeammin.

Puut harvat harvenee,
metsä metsäksi muutu ei,
talot siellä missä pitää,
ja ihmiset kehittyvät.

Viisaus asuu meissä kaikissa ja meidän takana,
siellä missä emme ole käyneet moneen vuoteen,
antanut sen kehittyä tai kuolla rauhassa,
hedelmät aina korjataan kuitenkin,
ihminen, yksilö jota ei saa tukehduttaa,
kaikille mahdollisuus yrittää ja voittaa.

***

Ikuinen on sanattomuus

Juoksee poika juoksee,
läpi niittyjen ja mantujen,
juoksee poika juoksee,
ei näe eteensä.

Ilta jää,
talvi kumoaa kesän,
puut kuolevat,
aikakin tekee niin.

Kaatuu poika kaatuu,
ei tiennyt mihin tai miksi,
kaatuu poika kaatuu,
haavan sai reiteensä syvän.

Aamu ei jaksa enää,
eikä jaksa poika,
välittäminen loppuu,
kun ei itse omista mitään.

Vaeltavat toiveet,
vaeltavat uskomukset,
vaeltavat kauniit muistot,
vaeltavat ikuisesti,
vaeltavat maa ja meret,
vaeltavat suuret tunteet,
vaeltavat tuntemattomat.

Vaeltavat ikuisesti,
vaeltavat ikuisesti niin.

***

Outo maailma

Kuin matriisit se valoa suodattaa,
kadut täyttyvät askelista,
vaikuttaa oloni yhtä herkältä,
kateus toiseen on pysynyt.

Miehet saapuvat kuitenkin,
ja ottavat sen säkin,
jossa aina on yhtä paljon,
joka aina häviää.

Samaa vanhaa tarinaa,
jatketaan ja jatketaan,
kunnes kuollaan ja kadotaan,
ja päättyy pala vanhaa tarinaa.

Luodaan jostain,
keksitään uusi,
ideat sadat,
tuhannet ja miljoonat.

Ei väisty tieltä eläin,
pakenee alta sinun renkaan,
etsii uuden paikan,
jotta pako jatkua voisi.

***

Parempi olla kuin olla olematta

Jätetään roskapuheet,
lopetetaan merkityksettömät lauseet,
pelataan loppuun niin hyvin,
ettei muilla ole mitään sanottavaa.

Vaistot herkille,
käännetään tehot täysille,
kiihdytetään järjettömän kovaa,
näytetään muille merkityksemme.

Unohdetaan vaikerointi,
eteen, ylös, kovaa, yritetään,
ei kannata kuihduttaa,
omaa paremmuuttaan.

Voimat, jotka saimme,
eivät määrää mitään,
voimat, jotka saimme,
eivät määrää mitään.

Olen paras, olen ainoa,
olen järkevä, olen kokematon,
opin uutta, opin uutta,
hyväksyn todeksi sen,
jota en saavuttaa voi,
enkä kurkota liian korkealle,
tavoittelen kuitenkin parasta.

Sanon sanan, toisen, kolmas tulee jo itsestään,
enkä kadu, aina käy kuitenkin,
samat mielet, samat tarinat,
jo niin kauan aikaisemmin,
eikä mikään kuitenkaan muuttunut,
ihminen on aina sama.

On parasta jättää roskapuheet,
jättää merkityksettömät lauseet,
on parasta pelata niin hyvin,
ettei muilla ole mitään valitettavaa,
sillä näin olen kuullut.

***

Näytelmä 1

Joo, en muka jaksa,
en jaksa rakastaa,
en jaksa muka mitään,
esitän niin paljon,
en tiedä mikä on totta.

On niin rankkaa,
muut sanovat,
en itse tiedä,
tai tiedän,
he ovat väärässä kai,
sen tiedän.

En muka jaksa rakastaa,
enkö jaksa siis mitään,
kukaan ei muka rakasta minua,
eikö rakastetakaan ketään.

Rooli on päällä ja katson kuinka he nauttivat,
eivät he kärsi, he näyttelevät,
eivät he kärsi,
eivät he oikeasti kärsi,
he ovat näyttelijöitä,
ei heille oikeasti tee kipeää.

Olen muka niin väsynyt ja kuollut,
haluan muka kuolla,
voi ei,
kukaan ei voi olla haluamatta elää,
näyttelijät ovat siihen tehtävään valittu,
näyttelijät, jotka näyttelevät,
kuoleman sivuroolissa,
ei minua satu,
tahdon elää,
kaikki tahtovat elää,
kaikki haluavat elämää.

***

Älkää sanoko minulle

Älkää sanoko että kärsitte,
älkää väittäkö että itkette,
teidän surunne on roskaa,
teidän ongelmanne ovat kuviteltuja.

Elätte haaveessa,
ihannemaailmassa,
elätte turhuuksien kammioissa,
sielunne kaipaavat vain lisää,
älkää sanoko mitä minun pitäisi rakastaa,
älkää osoittako ketä minun kuuluisi kunnioittaa.

Huijaus on pahinta,
näytellä hyvää,
hyvä on pahaa,
jos siinä ei ole pohjaa.

Joskus on sanottu,
"rakkaus on ruma sana",
rakkaus on huono neuvo,
ei voi sanoa,
kuinka pitäisi rakastaa,
älkää tulko sanomaan,
jos muka vähän sattuu,
en kuuntele, en vastaa.

***

Herkkä kosketus (uusi)

Kaunis valo huoneeseen,
katson ulospäin,
ja näen siellä pienen linnun,
lintu lentää pois.

Otan käteeni nallen,
lapsena saamani,
katson sitä silmiin,
kun se hymyilee.

Verhot liehuvat,
pieni tuuli niitä liikuttaa,
vain hetken jaksan niitä ihailla,
siirryn seuraavaan.

Ilkeät pahat menkää pois,
menkää kauas pois,
ilkeät pahat menkää pois,
menkää kauas pois.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä