Olen 17-vuotias tyttö. Aina olen tykännyt juhlimisesta. Ihmiset ovat olleet tottuneita siihen että juon, mutta tämä oli ennen vain ehkä pari kertaa kuukaudessa. Nyt olen viime vuoden lopusta juonut melkein jokaikisenä viikonloppuna, tuurilla kaksi raitista viikonloppua.. Enkä juo pieniä määriä. Jos muistaisin puoletkaan niistä kaikista illiosta.. Voin aloittaa juomisen perjantaina, juoda koko yön, herätä kännissä, aamuryyppy ja jatkan juomista lauantaina, ja räkäkännit taas.. Ja sama asia seuraavana yönä.. Nukun vähän sunnuntaina ja ehdin juuri selvitä ja illalla minulle tarjotaan lasillinen viiniä, ja yö loppuu siihen että olen tyhjentänyt pari viinapulloa ja häirinnyt joka ikistä henkilöä talossa sinä yönä enkä mennyt kouluun seuraavana päivänä.. Ja kaduttaa niin paljon niitä kaikkia kertoja!
En sitten tiedä mitä minua vaivaa.. Ihmiset näkevät jo minut juoppona, minä kun olen aina valittanut siitä että isäni on alkoholisti ja että en ymmärrä miksi pitää juoda niin paljon! Nyt minä siiten en osaa kontrolloida itseäni. Opiskelunikin ovat menneet metsään koska en ole koulussa vaan krapulassa sängyssä. Niitä maanantaita löytyy liian monta.. Ja kun olen koulussa tämä asia pyörii mielessä kouluasioiden sijaan joten ei tule mitään tehtyä. Mitä tekisin että voisin sanoa ei viinalle!?! Saahan sitä vähän juoda aina silloin tällöin mutta ei niin suuria määriä ja joka ikinen perjantai,lauantai ja SUNNUNTAI. Mielessäni ei pyöri muu kun että nyt juodaan ja paljon. Joka päivä.. Onko kenelläkään täällä neuvoja tai vastaavanlaisia kokemuksia..? Mitä tekisin etten kävelisi isäni jalanjäljissä.. Ja miten voin pyytää anteeksi niiltä joita sunnuntaijuomiseni ovat koskeneet. Kyseessä on tuttavaperhe joiden kanssa olen viettänyt melkein jokaisen viikonlopun. Olen jo pyytänyt anteeksi ja luvannut etten tee sitä uudestaan, mutta kun minulle tarjotaan lasillinen, niin minun on vaikea sanoa ei, ja siinä meni lupaukset.. Ja taas otetaan räkäkännit. :( Nytkin on vaikea olla menemättä viinakaapille. Mutta jos yrittäisn olla kunnossa koulua varten tällä kertaa. Haluaisin niin paljon tuttavani saavan minusta sen oikean kuvan itsestäni takaisin. Ne ovat jo huolestuneita ja ovat puhuneet keskenäänkin asiasta mutta sehän saa minut vain huonolle tuulelle josta taas seuraa viinanjuonti. Mitä teen??
En sitten tiedä mitä minua vaivaa.. Ihmiset näkevät jo minut juoppona, minä kun olen aina valittanut siitä että isäni on alkoholisti ja että en ymmärrä miksi pitää juoda niin paljon! Nyt minä siiten en osaa kontrolloida itseäni. Opiskelunikin ovat menneet metsään koska en ole koulussa vaan krapulassa sängyssä. Niitä maanantaita löytyy liian monta.. Ja kun olen koulussa tämä asia pyörii mielessä kouluasioiden sijaan joten ei tule mitään tehtyä. Mitä tekisin että voisin sanoa ei viinalle!?! Saahan sitä vähän juoda aina silloin tällöin mutta ei niin suuria määriä ja joka ikinen perjantai,lauantai ja SUNNUNTAI. Mielessäni ei pyöri muu kun että nyt juodaan ja paljon. Joka päivä.. Onko kenelläkään täällä neuvoja tai vastaavanlaisia kokemuksia..? Mitä tekisin etten kävelisi isäni jalanjäljissä.. Ja miten voin pyytää anteeksi niiltä joita sunnuntaijuomiseni ovat koskeneet. Kyseessä on tuttavaperhe joiden kanssa olen viettänyt melkein jokaisen viikonlopun. Olen jo pyytänyt anteeksi ja luvannut etten tee sitä uudestaan, mutta kun minulle tarjotaan lasillinen, niin minun on vaikea sanoa ei, ja siinä meni lupaukset.. Ja taas otetaan räkäkännit. :( Nytkin on vaikea olla menemättä viinakaapille. Mutta jos yrittäisn olla kunnossa koulua varten tällä kertaa. Haluaisin niin paljon tuttavani saavan minusta sen oikean kuvan itsestäni takaisin. Ne ovat jo huolestuneita ja ovat puhuneet keskenäänkin asiasta mutta sehän saa minut vain huonolle tuulelle josta taas seuraa viinanjuonti. Mitä teen??
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ensiksi sano tutuillesi ettei tarjoa sinulle enää viinaa.
Pistä itelles tavoite että nyt en juo esim. kuukauteen, en vaikka kuinka mieli tekisi. Ystävä vierelle tätä tukemaan ja vaikkapa mukaankin.
Tässä linkki josta toivottavasti apua http://www.paihdelinkki.fi/
Itsehillintää ja vaikka suklaata tilalle;)
http://www.a-klinikka.fi/
http://www.aal.fi/index.html
http://www.eyhdistys.fi/cgi-bin/linnea/linnea.pl?customer=myllyhoito&document=etusivu
ja kuullut monien muidenkin eläneen. Vaikuttaa siltä, että olet perinyt isältäsi taipumuksen alkoholismiin ja nuorena juomisen aloittaneena olet nopeasti alkoholisoitunut varsin pitkälle. En halua peloitella Turmiolan Tommilla, mutta edessäsi on syvenevien vaikeuksien tie mikäli et luovu alkoholin käytöstä.
On olemassa kertaratkaisu: ei ekaa huikkaa. Itse olen saanut pitää korkin kiinni liittymällä AA:n jäseneksi, jolloin alkoholin himo on häipynyt. Sinulla on sama mahdollisuus, kysy lisää tietoja kirjastosta, terveyskeskuksesta, A-klinikalta tai suoraan AA:sta. Puh. 09-750200.
Raittiutta sinulle!
Kunhan juopottelet 10-15 vuotta,on rapulat jo sitä luokkaa,että rukoilet apua mistä tahansa, että pääset viinasta eroon. Kannattaa miettiä sitä, aina kun siltä tuntuu.
No toi nyt on vaan sitä murrosikää. Kyllä se siitä ohi menee... usko pois!!!
juoda itseään sammuksiin monia kertoja.
Alkoholin välittäminen alle 18-vuotiaille on terveydelle vahingollisena kielletty lailla. Hakeudu koulun terveydenhoitajan juttusille.
Sen verran voisin antaa vinkkiä, että ei kannata edes opetella ottamaan aamuryyppyä, ei ikinä. Pahankin kertajuomisen aiheuttaman kohmelon pitäisi antaa haihtua ilman viinaa. Omalla kohdallani "loiventamisen" opettelu on ollut tie siihen, että juominen venyy helposti yhdestä illasta useampaan päivään.
No tulihan sitä otettua taas viikonloppuna, ja paljon.. Ja ystävältä tuli pieni puhe juomisestani, miten huolissaan hän on, vertasi minua jo isääni ja riita syntyi.. Eikä se minua saanut hyvälle tuulelle joten viinaa meni taas. Mutta kun tässä alan itsekin huolestua niin kai sitä pitäisi nyt laittaa stoppi juomiselle. Tavalla tai toisella. Eilen tämän päätin ja olin otamatta konjakkia kun toiset sitä joivat. Olihan sunnuntai ja silloin ei juoda. Jos on koulua seuraavana aamuna. Vaikeatahan se oli mutta pidin näppini erossa pullosta. Ja tuntuu niin kauhealta kun nämä jotka ovat seuranneet ryyppäämistäni miettivät että miten hän ei juo? Katsoo ihan silmiin että onko hän täysin selvinpäin? Nehän ovat tottuneita siihen että en koskaan ole juomatta. Raahaavat minut kohta A-klinikalle vaikka väkisin.
Kiitos teille vastuksistanne, linkeistä oli apua. Vaikka ei kaikki ole niin kaunista luettavaa. Kyllähän siinä huomasin että minulla selvästi on ongelma.. Mutta lisää vastuksia odottelen. Jos löytyy muilla samantapaisia kokemuksia haluaisin kuulla miten selvisitte siitä.
Täällä meidän suunnalla on AA:n nuorimmat jäsenet kahdenkymmenen molemmin puolin. Alkoholismi on sairaus, johon voi olla perinnöllinen alttius, ainakin rottakokeiden perusteella.
Ystäväsi ovat huolissaan sinusta. Mitä itse ajattelet? Haluatko jatkaa samalla lailla, vai haluatko muutosta. Alkoholi ei maailmasta lopu, joten jatkaminen onnistuu. Toisaalta ei vesi, mehu ja maitokaan ole maailmasta loppuneet.
tuskin enää saat. Noissa muutamissa vastauksissa on jo niin monta osoitetta ja puhelinnumeroa, että on itsepetosta, jos et huomenna ota niistä mihinkään yhteytttä. Alkoholin liikakäyttösi on ilmiselvää ja pahenevaa. Tee jotakin itsesi hyväksi, siitä iloitsevat läheisesikin.