Jääkenttien sankarit osa7

harmaalokki kirjoitti:

JUHO käveli kohti puistoa Johannes vierellään. Oli lokakuun loppu ja suurin osa lehdistä oli jo pudonnut puista. Sää oli kostea ja syksyisen viileä. Juhoa värisytti kuitenkin koleaa ilmaa enemmän ajatus siitä mitä Johannes aikoi sanoa hänelle. Olisiko se anteeksipyyntö? Juho ei vielä tiennyt miten vastata. Toisaalta hän oli avoimen loukkaantunut Johanneksen käytöksestä suihkuepisodin jälkeen, toisaalta outo kiihko täytti Juhon ruumiin jo kun hän vain vilkaisi sivusilmällä vierellään kävelevää vaaleatukkaista poikaa. Juho arveli edelleen olevansa rakastunut Johannekseen, mutta voisiko hän luottaa enää Johannekseen?

Kumpikaan ei ollut sanonut sanaakaan koulun pihalta lähdön jälkeen. Johannes rikkoi hiljaisuuden ”mennään ton luokse”, hän sanoi ja viittasi kädellään kohti ruskeata luistelukoppia, joka nökötti hylätyn näköisenä hiekkakentän laidassa. Pojat pysähtyivät kopin eteen. Juho kääntyi Johannekseen päin odottavan näköisenä. Toinen poika antoi katseensa hetken vaeltaa Juhon kasvoilla, kunnes hän kiinnitti vihreät silmänsä suoraan Juhon silmiin ja sanoi, ”Juho voitko sä mitenkään antaa mulle anteeksi…mä en tarkottanut sitä mitä mä sanoin sen…sen jälkeen..”. Johanneksen ääni sortui lauseen lopussa eikä hän enää pystynyt katsomaan Juhoon päin vaan loi katseensa maanhan. Juho ei saanut sanaa suustaan, Johannes kuulosti olevan tosissaan, mutta…

Johannes tulkitsi Juhon hiljaisuuden kielloksi ja mutisi toivottomana ”mä ymmärrän…no mä en enää ikinä häiritse sua” ja käännähti lähteäkseen. Silloin Juho tarrasi jo pari askelta poispäin ottaneen Johanneksen hartiaan ja sai tämän kääntymään uudelleen Juhoon päin. Juho näki kyyneleet Johanneksen mantelimaisissa silmissä eikä voinut enää estää omien silmiensä kostumista. Juho sanoi käheällä äänellä, ”älä mene”. Nyt Johanneksen kyynelten tahrimille kasvoille tuli kysyvä ilme. Kyyneleet valuivat Juhon poskilla, kun hän siirsi kämmenensä Johanneksen hartioille ja katsoi syvälle tämän silmiin sanoen, ”mä annan sulle kaiken anteeksi,…Johannes mä rakastan sua”. Johanneksen kasvoilta kuvastui yllätys ja riemu, ”rakastatko sä todella mua?”, hän varmisti vielä. ”Rakastin heti kun mä näin sut siellä jäällä ekan kerran”, Juho vastasi totuudenmukaisesti ja silitti etusormellaan kyyneliä pois Johanneksen poskelta. Johannes kiersi käsivartensa Juhon ympärille ja veti pojan kiinni itseensä. ”Mä rakastan myös sua, Juho”, hän kuiskasi Juhon korvaan ja pörrötti Juhon kiharoita. Juho tunsi vaatteidenkin läpi Johanneksen vartalosta huokuvan lämmön. He seisoivat aivan kiinni toisissaan. Vielä yksi kyynel vierähti Juhon poskelle, mutta se oli jo onnen kyynel.

Nyt Johannes liikautti päätään niin, että pojat olivat taas kasvotusten. Johannes kallisti hieman päätään ja kosketti varovaisesti huulillaan Juhon huulia. Väristys kulki läpi Juhon ruumiin. Juho vastasi suudelmaan yhtä hellästi. Nyt tuntui vielä ihanammalta suudella Johannesta kuin siellä suihkuhuoneessa. Juho vei toisen kätensä Johanneksen niskan taakse ja painoi hellästi Johannesta vielä lähemmäksi itseään. Juho ei edes ajatellut, että näkikö joku heitä, hän oli aivan omistautunut Johannekselle. Suudelma kehittyi yhä intohimoisemmaksi. He suorastaan imivät toistensa huulia. Ja sitten varovaisesti kuin lupaa kysyen Johannes kosketti kielellään Juhon hampaita. Juho raotti suutaan ja Johanneksen kieli löysi tiensä Juhon suuhun. Tämä oli jo niin kiihottavaa, että Juho havaitsi elimensä jäykistyneen ja uskoi tuntevansa myös Johanneksen jäykkyyden kupeitaan vasten. Kielisuudelma kesti pitkään ja oli Juhon mielestä taivaallisen ihana. Juho tunsi olevansa onnellisempi kuin koskaan elämässään.

-- --

MIKA katseli pensasaidan takaa edessään tapahtuvaa näytelmää. Hän oli huomannut Johanneksen norkoilevan koulun pihalla. Ensiksi Mika oli luullut, että Johannes kyttäsi häntä, mutta sitten Johannes oli rynnännyt Juhon luo. Kyllä, Mika tunsi Juhon. Eivät he olleet mitään kavereita, mutta aina silloin tällöin juttelivat pääasiassa lätkästä koulun käytävillä törmätessään. Mikasta Juho oli ihan mukava heppu. Mutta mitä Johannes halusi Juhosta?

Mika oli edelleen vihainen Johannekselle nenänsä murjomisesta. Hän karisti heti päästään pienen syyttävän äänen, joka yritti väittää, että Mika oli itse aiheuttanut nyrkiniskun kiusaamisellaan. ”Ja paskat”, Mika puhisi itsekseen. Johannes oli käynyt ahdistelemaan häntä, pettänyt oman kaverinsa ja sanonut rakastuneensa häneen. Mika oli ollut kerta kaikkiaan raivoissaan. Hänen paras kaverinsa oli paljastunut ”säälittäväksi hinttariksi” ja kaiken lisäksi suunnannut mielenkiintonsa häneen, Mikaan! Mikan ruskeat silmät salamoivat jo pelkästä ajatuksesta. Mika kyllä hyväksyi homot, mutta ei todellakaan parhaiksi ystävikseen. Oikeastaan Mikaa suretti, että heidän ystävyytensä Johanneksen kanssa oli päättynyt, Johannes oli ollut niin mahtava tyyppi ja he olivat olleet ystävykset niin monta vuotta ja aina yhdessä. No, se oli kerta kaikkiaan ohi, viimeistään Johanneksen nyrkinisku oli sinetöinyt asian. Mikalla oli kana kynittävänä Johanneksen kanssa. Hän ei vain ollut vielä keksinyt oikeaa tapaa kostaa entiselle bestikselleen.

Mika oli siis jo pelkästä uteliaisuudesta lähtenyt varjostamaan Johannesta ja Juhoa. Mika aisti kitkan poikien välillä. Nämä eivät puhuneet lainkaan toisilleen vaikka kävelivät vierekkäin. Mika oli seurannut heitä puistoon ja jäänyt väijymään pensasaidan taakse lähelle luistelukoppia. Kumpikaan ei katsellut ympärilleen ja Mikan oli helppo pysytellä huomaamattomana. Aluksi pojat olivat sanoneet jotakin toisilleen. Mika ei kuullut sanoja, mutta näki selvästi miten Johannes oli pettyneen näköinen. ”Johanneshan itki kuin pikkukakara”, Mika huomasi. ”Tyypillistä neitihintin meininkiä”, hän ajatteli. Pian Juho oli tarrannut Johannekseen kiinni ja ”mitä helvettiä, halasi Johannesta”. Ja nyt Mika saattoi nähdä miten pojat ryhtyivät suutelemaan toisiaan. Juhokin oli siis homo! ”Voi vittu mitä jätkiä”, Mika kirosi mielessään.

Nyt suutelukohtaus viimeinkin päättyi. Juho vinkkasi kädellään kohti luistelukoppia ja Johannes nyökkäsi. He menivät käsi kädessä koppiin. Mika saattoi arvata mitä tekemään. Hän oli joka tapauksessa nähnyt tarpeeksi ja lähti kävelemään pois. Mitenköhän tätä voisi hyödyntää Johannesta vastaan, Mika pohti kävellessään.

---

JOHANNES oli pakahtua kiihkosta. Hän halusi Juhoa, joka oli Johanneksen mielestä kiihottavinta mitä maailma päällänsä kantoi. Johanneksen kalu oli farkkujen sisällä täydessä mitassaan ja halusi vapauteen ja Juhon käsittelyyn. Ja yhtä paljon Johannes halusi päästä koskettelemaan Juhoa nyt heti luistelukopin sisällä. ”Ei kai tänne tuu kukaan?”, Johannes kyseli suudellessaan samalla Juhon kaulaa. Huokausten välissä Juho kuiskasi, että ei välitä siitä. Eikä kyllä välittänyt Johanneskaan. Johannes tiesi, että tästä tulisi paljon ihanampaa kuin se hätäinen runkkaus suihkuhuoneessa, jo pelkkä Juhon vartalon ajatteleminen kiihotti häntä lähes laukeamispisteeseen. Juho oli niin ihana ja jotenkin Johannes uskoi, että Juho piti myös häntä ihanana.

He riisuivat takit yltään. Johanneksen kädet vaelsivat Juhon paidan sisällä tunnustellen lämmintä selkää ja löytäen vatsan kiinteät lihaksen. Mikä upea karvaton vatsa Juholla olikaan, hyvin samanlainen kuin Johanneksella itsellään. Nyt Juho imi Johanneksen kaulaa. ”Tästä jäisi fritsuja”, Johannes ajatteli ja hymyili ajatukselle. Johannes avasi tärisevin käsin Juhon vyötä. Noin, hän laski Juhon housut nilkkoihin. Tiukat bokserit ja niiden valtavaksi paisunut etumus olivat mahtava näky Johanneksesta. Johannes kumartui välittömästi ja alkoi hyväillä huulillaan Juhon kalua boksereiden läpi. Juho voihki ääneen. Johannes jatkoi tätä pari minuuttia, mutta arveli sitten että Juho saattaisi laueta pian ja päätti lopettaa. Hän nousi ylös ja suuteli Juhoa suulle intohimoisesti.

Juho heitti hupparinsa kopin lattialle ja riisui sitten Johannekselta molemmat paidat. ”Ooh”, Juholta pääsi, kun hän näki Johanneksen kiinteän yläkropan. Juho hymyili kiihottuneena ja ryhtyi sitten imemään Johanneksen nännejä. Nyt oli Johanneksen vuoro voihkia. Johanneksen kalu paisui paisumistaan housujen sisällä, hänen oli pakko avata housut. Juho huomasi mitä Johannes oli tekemässä ja kuiskasi, että haluaa itse riisua tämän. Juho avasi varmoin ottein farkkujen napit ja kiskaisi housut nopeasti nilkkoihin. Hän kumartui Johanneksen haarojen tasolle ja rupesi hyväilemään käsillään ensin Johanneksen pakaroita ja sitten kalua alushousujen päältä. Johanneksella oli valkoiset pikkuhousut, jotka nyt olivat kuin ratkeamispisteessä elimen sykkiessä niiden sisällä. Juho ei kestänyt enää, vaan riisui hellästi Johanneksen alushousut. Kalu pongahti heti ylös. Hetken verran Juho katseli edessään avautuvaa näkyä ja sitten muitta mutkitta kosketti kielellään Johanneksen penistä. Johannes huokaisi taas. Juho jatkoi suutyöskentelyään ja otti mulkun kokonaan suuhunsa. Hän liikutti esinahkaa elimen juuresta kiinni pitäen ja imi samalla terskaa. Johannes äännähteli silmät himosta sumeina. Hän silitti Juhon kiharaista tukkaa. Sitten Johannes ei enää kestänyt. Puistatus kulki läpi hänen kehonsa ja penis alkoi sykkiä syösten Juhon suuhun monta ruiskausta nestettä. Johannes puristi ehkä hieman liian kovaa Juhon hiuksia sormiensa ympärille, mutta Juho ei sanonut mitään, vaan keskittyi nielemään sperman, siinä kuitenkaan täysin onnistumatta; molemmista suupielistä valui vana valkoista.

Sitten Juho nousi ja suuteli taas Johannesta. Johannes maistoi suolaisen siemennesteen ja piti sen ja Juhon suun mausta. He suutelivat pitkään ja hyväilivät samalla käsillään toistensa vartaloita. Sitten Juho lopetti ja katsoi Johannesta silmiin. Johannes tiesi, että oli hänen vuoronsa. Hetken verran hän hyväili Juhon yläkroppaa riisuttuaan ensin paidan tämän yltä. Juhon vartalo oli Johanneksesta tavattoman kaunis. Kiitokseksi siitä hän antoi suukon Juhon navalle. Ja sitten oli aika raottaa boksereiden kätkemään salaisuutta. Turhaa aikailematta Johannes kiskaisi bokserit Juhon nilkkoihin ja komea jäykistynyt kalu tuli esiin. Johannes halusi runkata hetken tuota ihanaa seivästä. Hän hieroi toisella kädellään kivespusseja, jotka nekin olivat kireät ja paisuneet. Toinen käsi taas liikutti esinahkaa edes takaisin. Juho hengitti kiivaasti suun kautta ja kuiskasi pari kertaa hellästi Johanneksen nimen. Se kiihotti Johannesta ja hänellä oli taas jäykkänä. Juho oli selvästi purkautumispisteessä ja siksi Johannes laskeutui polvilleen (se kävi vähän hakalasti, kun farkut olivat myttynä nilkoissa) ja ahmaisi Juhon kalun suuhunsa. Maku oli vallan mahtava ja Johannes imi pelkästä imemisen riemusta. Hän olisi halunnut nuolla ja imeä elintä loputtomiin, mutta Juho ei kestänyt pidempään vaan kuiskasi, että häneltä tulee. Johannes valmistautui ja Juhon henkäisi kovaa ja sitten Johanneksen suuhun ryöppysi spermaa. Hän antoi suunsa täyttyä ennen kuin alkoi niellä. Johannes nieli ja nieli ja sai melkein kaiken kurkusta alas. Hän säästi vähäsen spermaa, jonka maun hän pian lahjoitti myös Juholle, kun nousi suutelemaan tätä. Johanneksen oli pakko vielä runkata itsensä laukeamaan kertaalleen ja siinä heidän suudellessaan hän purkautui Juhon vatsalle. Johannes kumartui taas ja nuoli omat nesteensä toisen pojan iholta. Sitten he suutelivat vielä kerran ja nyt useamman minuutin ajan. Kielet kävivät taas toisensa suissa.

Raukeina pojat pukeutuivat, halasivat pitkään toisiaan ja kuiskailivat rakkaudentunnustuksia. He vaihtoivat numeroita ja lähtivät kotvan kuluttua kävelemään hämärtyvässä illassa pois puistosta. Molempien hartain toive oli toteutunut. Se oli ollut muutakin kuin seksiä, se oli ollut rakkautta!

....
Tarina ei siis päättynyt tähän, vaan vielä on juonenkäänteitä tulossa. Mikallakin on vielä sanansa sanottavana.

Kommentteja kiitos! Mitä piditte seksikohtauksesta, kirjoitin sen yhdeltä istumalta juurikaan mitään korjailematta?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä