Täytyy tunnustaa että asuessani kaupungissa susi tuntui mahtavalta ja uljaalta eläimeltä. Rotweilerin omistajien ja Dopperin omistajien kanssa vertailtiin mielessä suden ja joidenkin muiden koiraeläinten puruvoimaa ja haaveiltiin sudesta lemmikkinä. Susi olisi narun päässä ollut kuin iso kyrpä, miehisyyden ja voiman symboli. Nykyään susialueella asuessa se on enemmänkin tyhjänpäiväinen haaskaeläin ja riesa. Se on kumma että ei se eläin täällä susialueella olekkaan niin hieno ja uljas kuin kaupungista katsoessa. Suden merkitys ekosysteemille on samaa luokkaa kuin homoseksuaalin merkitys lajin säilymiselle. kaksi aivan eri asiaa mutta ehkä joku luonnonsuojelija kaupunkilainenkin saattaisi tajuta jotain.
Tunnustan
susien ystävä
11750
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ihmisen ja suden yhdessäolo ei vaan onnistu. Se on nähty aikaisemmin. Ihme, että sama pitää taas kokea uudelleen. Sata suht hajallaan olevaa sutta suurimmille eräalueille riittää. Päälle säännöllistä metsästystä niin pysyvät arkoina!
Yritäkkö ärsyttääkin jutullas jotain piipertäjää?
Huono juttu,ei oikein toimi.
Hyvässä provossa ei saa olla liikaa typeryyksiä,muista seuraavalla kertaa.
"Suden merkitys ekosysteemille on samaa luokkaa kuin homoseksuaalin merkitys lajin säilymiselle."
Jos sudella ei ole merkitystä ekosysteemille, niin silloinhan siitä ei myöskään ole haittaa, jos ei hyötyäkään. Miksi kantaa pitäisi silloin harventaa? Ihan vaan tappamisen ilosta?
Metsästäjät usein kertoilevat tekevänsä luonnonsuojelutyötä metsästäessään l. harventavat liiaksi kasvaneita jänis/hirvi jne. kantoja. Miksi ihmisen tulee suorittaa tätä harvennusta, jos se suden tekemänä (elääkseen) on tuhoamista?
Vaikka ethän kyllä aluksikaan arvostanut sutta sutena, vaan olisit halunnut sen statussymboliksi, joten lienee turhaa tämäkin vuodatukseni;)
että niiden kehäkolmosen sisäpuolella asuvien suurisuiden taju on aika vähäistä - siihen ei kannata paljon toivoaan sijoittaa
Millä kaavalla olet tullut tulokseen, että asuinpaikka korreloi älyn/tajunnan tason kanssa? Mitä menetelmää käytit otannassa, analyyseissä? Onko aineisto jossakin nähtävänä?
Kuinka paljon älykkyyteni muuttu, jos muutan 10 km etelään? Vaihtoehtoisesti 25 km koiliseen?
Kyllä asuinpaikka vaikuttaa,koska täältä maaseudulta on muuttanut se täällä pärjäämätön,heikompi kansanosa Helsinkiin,on selvää että heidän jälkeläisiäänkään ei voi ottaa ihan täydestä.
asia ole niinpäin että juuri nysseröt toistaitoiset reppanat jäävät peräkyliin peruspäivärahan varaan keskikaljaa imemään.
Fiksummat ja rohkeammat lähtevät koulutuksen ja työn perässä maailmalle uusia maisemia ja mahdollisuuksia metsästämään.
Viimeinen niitti on naisten häviäminen, peräkammarin pojat ei pahemmin keskenään lisäänny...
niin miksi työttömyysprosentti on suurempi ja tulotaso pienempi kuin Helsingissä?
Miksi ne älykkäät maalaiset tekevät enemmän itsemurhia ja ovat väkivaltaisempia (suhteutettuna asukaslukuun) kuin kaupunkilaiset?
Miksi maaseudun miehillä ei ole emäntiä? Naisiin vetoaa kuitenkin ulkonäön lisäksi älykkyys. Älykkyyden mukana usein seuraa bonuksena varallisuus ja korkea yhteiskunnallinen asema, ominaisuuksia, joita emme karsasta;)
Työttömyys on pientä Helsingissä koska valtion virastot ja suurfirmojen konttorit on viety sinne,tämä on suoraa sosiaaliapua.Helsingissähän ei ole juurikaan tuottavaa teollisuutta,tai muuta elinkeinotoimintaa.(minun helsingissäni on myös Espoo Vantaa Graankyllä ja Kyrkslätti)
En ole väittänyt maalaisia älykkäämmiksi,vain paremmin pärjääviksi.
Toisten naisasioita en ole seuraillut,itselläni ei ole ollut ongelmia.
Vertauksesi oli osuva, luonnonsuojelijoissa on enemmän homoja kuin väestössä keskimääriin. Joten siltäkin alalta tietämystä riittää. Niin kuin tuossa moottorikelkka ajelun kieltämisasiassakin.
tutkimukseen, joka osoittaa tämän. Haluaisin tutustua siihen.
Vai onko tämä punaniskojen salainen fantasia, jota he hellivät mielessään käpertyessään kammarin nurkkaan?