Meikäläisellä on AD41P vm:2000. sillä tulee ajeltua paljon myös "reippaalla tyhjäkäynnillä" noin kuutta solmua, eli kruisailtua hiljakseen joskus pitempäänkin 2-3 tuntiakin. Elikkä onko tästä koneelle jotain haittaa?
Volvon turbodieseleistä
vieläkin
197660
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Volvo 41:ssä on aika suurireikäiset suuttimet. Sen huomaat mm. savutuksesta. Osittain siitä johtuen pienillä kierroksilla kone saa liikaa ja se tekee nokea turboon. Ilmiö tulee harvoin vasaan moottoriveneissä, mutta esim. 2003 T (43 hv.) on purjeveneissä kärsinyt tästä vaivasta.
muutettu. Moottorityyppi A B jne kertoo jotakin suuttimista.
Minun AQAD 41 oli vm 1989 eli varsinainen savunkehitin etenkin käynnistettäessä. Silläkin saattoi ajaa hiljaa sen tukkeentumatta.
eikä moottori ole hajonnut. Kuitenkin olen "puhaltanut" moottorin auki pitemmän hidasajojakson jälkeen. Tavallisesti tulee moottori puhallettua auki normaaliin ajoon siirryttäessä.
Käsitykseni mukaan jatkuva tai ainakin toistuva pitkäaikainen tyhjäkäynnillä ajo voi karstata Turbon ja aiheuttaa sylinteriseinämien ja männänhelmojen kiillottumista (lakkaa tai hartsia muodostuu).
Lisäksi vaikuttaa varmasti ilman ja veden lämpötila siihen kuinka haitallista tuon tyyppinen ajo on. mitä kylmempi, sen haitallisempaa.
Joskus 2-3 tuntiakin keskikesällä kruisailua on tullut harrastettua aivan kuten sinäkin, eikä vehkeet ole siitä hajonneet.
Ainoan tapauksen jossa tiedän VOLVOn tukkeentuneen niin että Turbo ei lähtenyt pyörimään oli kun kaveri meni purjeveneiden kanssa kimpassa Ahvenanmeren yli ja ajoi päivän (10 - 12 h) samaa vauhtia purjeveneiden kanssa.
Vene ei noussut liukuun ja hänelle neuvottiin irrottamaan ilmanpuhdistin ja pyörittämään Turboa akselin päästä sormin. Näin se lähti liikkeelle ja vene saatiin liukuun. Tuliko ko. episoodista muita pysyviä vaurioita, sitä en tiedä. tuskinpa.
Joo, jatkan touhua hyvillä mielin.Koneeni on sen verran uusi (versio P), että se ei mainittavasti savuta kylmänäkään. A/B mallit varsinkin A olen nähnyt aikamoisia savuja, mutta tuskin noissakaan mitään haittaa hitaasta ajosta on. Olen kylläkin kuullut että mekaaniset ahtimet (ei turbot vaan esim: komprex ahdin) voivat karstoittua ja siten joutua epätasapainoon ja vaurioitua.
Mekaaninen ahdin sisältää osia vain imusarjassa eikä juuri voi karstoittua. Turbostakin karstoittuu ainoastaan pakovirtauksessa majaileva turbiini.
olen kuullut samaa että, esim valmetti käytti 1203 mallissaan komprex ahdinta suokäyttöön tarkoitettu kone ei sitten tykännyt maajussien tiruutuksista.
Väite karstoittumisesta komprex:in kohdalla voi hyvinkin pitää paikkansa. En vain oikein oivalla tuota "mekaanin" sanaa tässä tapauksessa. Kyseessä on pakokaasuahdin jossa ahtaus tapahtuu putkitetun sylnterin sisällä jota pyöritetään sopivasti siten, että paineistettu ilma tuodaan kierroksen sopivassa vaiheessa imupuolelle. Koneen toimiessa kylmänä ja mahdollisesti polttaessa huonosti voi sylinterin putket tukkeutua karstasta.
Varsinainen mekaaninen ahdin kuten Roots, G-ahdin ja sukulaisensa eivät ole missään tekemisissä pakokaasujen kanssa ja eivät näin ollen myöskään pode sieltä peräisin olevia haittoja.
toimii hihnavedolla mitä ohjaa rele kierrosten mukaan ja ei ole missään tekimisissä pakokaasun kanssa(kad 42 ym).volvon 41 koneessahan ei ole kompressori ahdinta vaan tavallinen turbo. Jos haluaa ajaa "puoli liussa" hiljaa kad koneella niin kannattaa laittaa katkaisia kompuraa ohjaavaan releen piuhaan että saa kytkettyä sen pois ettei turhaa ahda kun liruttelet esim:2000 rpm. Pitää vaan muistaa ettei laita kompuraa päälle katkaisiasta jos on kierroksia koneessa yli tyhjäkäynnin.
Miksi kompressori ei saisi ahtaa? Keskustelin kerran Volvon asiantuntijan kanssa ja hän sanoi kompressorin suunnitellun käyttöiän olevan kymmeniä tuhansia tunteja. Älytön ajatus, että moottorissa olisi komponentti, jonka käyttöä tulisi välttää. Kaikki karstajutut kompressorin kohdalla ovat täysin tuulesta temmattuja, sehän ei ole missään tekemisissä pakokaaasujen kanssa. Kompressorim tarkoituksena on tuottaa lisäilmaa sylintereihin sellaisilla kierroslukualueilla, joissa turboahtimen teho ei vielä riitä. Kompressoria ei puolestaan kannata käyttää enään ahtamiseen niillä kierroslukualueilla, joissa pakokaasujen hukkaenergiaa on riittävästi käytettävissä ahtamiseen. Aiemmin puheena ollut suositeltu kierroslukualue 200 alle maksimin on myöskin suositeltu ehdoton maksimi jatkuvaan ajoon, ei kuitenkaan mikään optimikierrosluku. Olisi aivan hullua, että konella olisi vain yksi ainoa suositeltu kierroslukualue, eli kaikki muut alueet olisivat vältettäviä. Miten kuvittelette dieselien toimivan esim. jakeluautoissa, paljon tyhjäkäyntiä, matalia kierroksia, välillä vedätystä jne. ja silti niiden turbot kestävät karstottumatta. Se on totta, että pitkien matelujen jälkeen on ns. nokiajo paikallaan aina silloin tällöin.
kompuraa voi käyttää pitkiä aikoja, en.
Siksi on katkaisia kiva lisuke ettei tarvitse kuunnella sitä ujellusta kun sopiva rajoitus/ liruttelu kierros alue löytyy minun veneessä juuri tuosta 2000 rpm kohdalta jolloin kompura on käynnistynyt 1800 rpm kohdalla, mielestäni on turhaa huudattaa kompuraa ja pitää kovia ahtopaineita koneessa kun ajelee muutaman tunnin hiljaa.
Lisäksi tuon Volvon kompuran heikko kohta on hihna, se on kulutusta
Kompressorin hihnan nopea kuluminen on seurausta joko väärään kireyteen säädetystä hihnasta tai sitten hihnapyörien väärästä asennosta toisiinsa nähden. Kuluminen aiheutuu juuri tuosta nykäisystä (vastaa muistaakseni useita hevosvoimia) eikä niinkään hihnan pyörimisestä. Vaihto ja kiristys on sangen helppo ja nopea toimenpide itse tehtynä (15 min), mutta edellyttää momenttiavainta. Säätö tehdään koneen ollessa käyntilämpöinen. Kireys on syytä tarkistaa aina silloin tällöin. Itselläni on kaikki varahihnat mukana veneessä. On totta, että kompressori on melutasoa nostattava Volvossa.
kun olen hihnan säätänyt ja on kyllä kestänyt, mutta miten homma pitäisi tehdä virallisesti ja mihin momentiin.
On syytä tarkastaa käsikirjasta konekohtainen ohje, sillä eri variaatioissa saattaa olla eroja. Pääsääntö virallisesti on kaikkien hihnojen uusiminen samanaikaisesti. Käytännössä tilanne voi kuitenkin olla toinen. Jokatapauksessa hihnat kiristetään tietyssä järjestyksessä: 1. Kiertopumpun hihna 2. Laturin hihna 3. Kompressorin hihna 4. Tehostinpumpun hihna (perävetokoneissa), ohjeet löytyvät moottorin käyttöohjekirjasta. Omassa koneessani (300EDC) kompressorin hihnan kiristysmomentti on 35-40 Nm. Sama momentti on myös kiertovesipumpun hihnassa . Koneen on oltava käyntilämpöinen. Hihnasta irtoaa muuten aika paljon mustaa jauhoa käytön aikana, se on aivan normaali ilmiö. Kompressorin hihnan vaihtoväli on käsikirjan mukaan 600 tuntia/viisi vuotta.
siihen epäkesko kiristimeen jotenkin vai onko momentti arvo lukituspultin momentti. Eipä noita hihnoja taida saada kiristeltyäkään kovin helposti erijärjästyksessä kun ovat toistensa alla. Minulla ei ole ohjekirjaa joten täytyy kysellä.
säätämällä sitä "epäkeskoa", eli ylempi mutteri on lukitusta varten alempi eli sisempi on se jota kiristetään.
Työjärjestys KAD-moottoreiden hihnoja kiristettäessä on tärkeä, sillä väärä järjestys muuttaa mahdollisesti aiemmin kiristettyjen hihnojen kireyttä.
Kompressorin hihna "viknaisee" aina kompressorin käynnistyessä. Tämän voi todeta katsomalla konehuoneeseen kompressorin lähtiessä käyntiin. Hihnasta pöllähtää kumisavu. Kompressorin käydessä jatkuvasti hihnaan kohdistuva rasitus on huomattavasti pienempi.
Kun moottoritila on äänieristetty kunnolla ei kompressorin ääntä oikein kuule, ainakaan KAD 43 mallissa joka minulla on.
En siis vältä kompressorin "käyttämistä" äänen vuoksi, mutta tottahan on että mikäli ei ole pakko, turhahan sitä on pyärittää.
Merellä usein joutuu passaamaan kaasulla pahassa kelissä joka tarkoittaa sitä että kompressori toistuvasti starttaa ja pysähtyy. Tämän vuoksi pidän tapana säännöllisesti tarkkailla hihnan kuntoa ja sen kireyttä, samoin kuin öljyn määrää.
Pitkä matka pahassa kelissä kompressorin käydessä paljon voi öljyä joutua lisäämään useammankin kerran kauden aiknana.
Muuten todella hinnoissan tuo kompressoriöljy !
Mitä jos tulostaisit ohjekirjan tuolta? http://www.volvo.com/volvopenta/finland/fi-fi/marineengines/operators_manual/
Juu kad 43 :ssa on se ännenvaimennus jota ei 42:ssa ole ja maksaa jälkiasennus sarjana yli 700e joten pitänee ehkä kuunnella ulinaa. Tuo ohjekirjan tulostus sivu on hyvä juttu, kiitokset siitä.
Miten olette irroittaneet Volvoista ruiskutus suuttimet? Ulosvetäjällä? Tuntuvat olevan pahuksen kovin kiinni. Koneena aqad31.