Juuri.. Mitäs. En niin sanotusti ole akuutisti sairastanut anoreksiaa enää vuosiin.. seei koskaan kai ollut enempää kuin teinitytö itseinhoa ja kiihkokuntoilua, mutta.. Vääristymä omasta kehosta e i koskaan ns.parantunut. Nyt kun olen fyysisesti sirastunut krooniseen suolistotautiin,alkaa tämä ko.vääristymä ottaa pannuun. kärsin kroonisesta ripuli-ja verihelvetistä,jnka vuoksi painoei nouse vaikka yritän.Imeytyminen,anemia, puutostaudit ja kouristelut tuntuvat vievän hengen. Ja takaisin ongelmaan; olen 172/46,tuumaa 25/34 siis..ja peilistä silti välillä tuijottelee"turvonnut palleromasuli"...Itseinho siis pysyttelee pääkopassa sikeästi kaikkien vuosen jälk. Laihduta en, tai en voisi/hauisikaan, kunto ei kestä. Joten se ei ole vaarana, pikemmin ripuli hoitaa sen;mitä enem.syön->kovempi ripuli,verenvuoto->paino laskee.. Mieltäni en kuitenkaan ole onnistunut "valistamaan" ns.lihava lehmä vaanii peilikuvassa yhä.. :(
Alan jo todella väsyä tähän mieleen..
Still Lost..
0459
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.