onko kellään samaa ongelmaa että porukat on kauheen tiukkoja??
meillä on mulla on aina tarkat kotiintulo ajat ja joskus jos ruinaan kauan niin saan mennä discoon(jossa on nolla-raja)
ja poikakamu ei saa tulla yöksi ja sitä saa nähdä vain rajallisen määrän viikossa.siitäkin on käyty niin monta taistelua!!
en voi paljon koskaan edes harkita tekeväni mitään luvatonta kun porukat heti soittamassa missä oot ketä siellä on mitä teette tuu jo kotiin yms...
mitä tehdä??neuvoja vastaanotetaan!!!
meillä on mulla on aina tarkat kotiintulo ajat ja joskus jos ruinaan kauan niin saan mennä discoon(jossa on nolla-raja)
ja poikakamu ei saa tulla yöksi ja sitä saa nähdä vain rajallisen määrän viikossa.siitäkin on käyty niin monta taistelua!!
en voi paljon koskaan edes harkita tekeväni mitään luvatonta kun porukat heti soittamassa missä oot ketä siellä on mitä teette tuu jo kotiin yms...
mitä tehdä??neuvoja vastaanotetaan!!!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olisin joskus kaivannu tollasta huolenpitoo. Oon poika ja ku olin 14 niin olisin halunnu vanhempien asettavan mulle enemmän rajoja. Enhän mää sitä tietenkään niille sanonu ja ehkä hyvä etten sanonu. Muuten en varmaan olis tässä missä ny seison. Ja ku olin 15 niin mulle tuli uus "harrastus" jossa on parempi ettei vanhemmat oo liian kiinnostuneita. Mut se mitä koitan sanoo, on se että oo onnellinen siitä että vanhempias kiinnostaa missä meet. Oon nähny tapauksia, joiden vanhempia ei oo koskaan kiinnostanu niitten menot ja voin kertoo, että niitten kohdalla ei voi puhua tulevaisuuden suunnitelmista, koska niillä ei oo tulevaisuutta.
veit sanat suustani...olkaa tyytyväisiä että vanhemmat välittää..
Eiköhän se aikalailla kaikilla ole alkuunsa niin että porukat ovat melko ylihuolehtivaisia. Mutta ole kiitollinen siitä, juuri se on sitä välitämistä.
Minulla oli myös aivan sama homma muutamia vuosia sitten. Totta kai kapinoin aluksi paljonkin rajoituksia vastaan sillä perusteella kun "kaikki muutkin saavat tehdä sitä&tätä". Mutta myöhemmin tajusin itsekin että enemmän siitä haittaa on kuin hyötyä. Aloin noudattamaan sovittuja kotiintuloaikoja ja osoitin vastuullisuutta. Ja vähitellen porukat alkoivatkin luottamaan minuun.
Nykyään (olen muuten 16v.) minulla ei ole kotiintuloaikoja eikä rajoitteita etteikö saisi mennä jonnekkin tiettyyn paikkaan tai olla kavereiden (sekä tyttöjen että poikien) luona yötä. Kunhan vaan muistan aina välillä ilmoitella missä olen, minne menen ja milloin tulen, yms.
En osaa antaa sinulle muuta neuvoa kuin että koita olla kärsivällinen vanhempiasi kohtaan. Ainahan nuoren aikuistuminen heille kova pala on. Ja osoita että olet heidän luottamuksesi arvoinen. Kyllä hekin sitten hoksaavat että voivat antaa sinun tulla, mennä ja olla hieman vapaammin.