Olen sairastanut pitäkään erilaisia syömishäiriöitä. Välillä olen ollu anoreksian puolella, mutta enemmän ehkä bulimian. Nyt olen ollut kolme kuukautta "kuivilla" noin puolentoistavuoden yhtäjaksoisen oksentamisen jälkeen (1-7/viikko) Yritin kyllä aikaisemminkin jo moneen otteeseen, mutta aina jotenkin repsahdin, ajattelin kai, ettei yksi kerta ole pahasta. En kertonut asiasta kellekkään ennen kuin vasta joulun jälkeen poikaystävälleni. Se oli jotenkin käännekohta, kun pääsi purkamaan asian jollekkin ja pikku hiljaa olo meni helpommaksi. Eilen juuri erosin tästä poikaystävästä ja tänään olenkin itkenyt silmät turvoksiin. Hieman taas pelottaa, palaako syömismörkö taas takaisin, mutta toisaalta olen näinkin pitkään jo pystynyt eikä syöminen varmasti paranna tämänhetkistä pahaa oloa. Onnea teille kaikille, jotka yritätte eroon syömishäriöstä. Minä opettelin tavallaan syömään uudestaan. Viikolla yritin syödä terveellisesti ja viikonloppuna olen antanut itseni herkutella irtokarkeilla! Se on toiminut, en ole lihonnut, vaikka se oli varmaan suurin pelkoni kun söin herkkuja oksentamatta. Tiedän että minulla on pitkä taival vielä edessä, mutta kohti aurinkoa ja kesää ollaan menossa:)
Syömismöröstä selvinnyt
tyttö -82
2579
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kiva, että olet parantunut. Jatka samaan malliin!
:)
Ihanaa kuulla että parantuminen on mahdollista!
Kolme kuukautta tuntuu uskomattomalta minulle...
Jatkan yrittämistä ja sinun juttusi auttaa!
Kerrankin joku joka on tyytyväinen itseensä täällä ja onnistunut!!!!!!
Oikein ihanaa ja lämmintä kevättä ja kesää sinulle!
:)