Eduskunnan juhlakirjaa painetaan suomeksi 7 000 kappaletta ja RUOTSIKSI 4 000.
Näin ruotsinkieliset saavat joka kotiin oman kirjansa.
Suomalaisille riittää, että 0,14 % suomenkielisistä saa omansa.
Hejaa Hejaa...
http://www.iltalehti.fi/2006/04/06/200604064352210_uu.shtml
Näin ruotsinkieliset saavat joka kotiin oman kirjansa.
Suomalaisille riittää, että 0,14 % suomenkielisistä saa omansa.
Hejaa Hejaa...
http://www.iltalehti.fi/2006/04/06/200604064352210_uu.shtml
Vastaukset 5
Vanhimmat
Miten viestisi liittyy yleisesti nuukailuun?
Toki rutsinkielisen painoksen määrää olisi voinut
huomattavastikkin kaventaa, mutta "tavallinen nuukailija" saattaisi hyvin tyytyä kirjasto kappaleeseen. Tai odottaa kirjan tuloa kirja -aleen, jos sen painos olisi ollut isompi.
Tuskin nimittäin kirjassa on mitään salaista ja tärkeää tietoa, joka pitäisi saada heti kaikkien käsiin. Hyvä kysymys on tietysti se onko kyseinen teos yleisesti ottaen sellainen että kuuluisi jokisen ihmisen kirjahyllyyn... Ja miksi? Tai, mikä ylipäätään olisi tällainen teos? Isot "perinteiset lakikirjatkin" ovat, sitä luokkaa ettei niitä juuri viitsi ostaa omaan hyllyyn pölyttymään. Perustuslakikirjasella on sentään vahva symboolinen arvo.
*Miten viestisi liittyy yleisesti nuukailuun?*
Sinulla on hyvä kysymys, mitä se vaikuttaa, että Suomea pidetään "tekokaksikielisenä" sillä, että Mannersuomessa on tasan 5 % ruotsinkielisiä, jotka ovat sijoittuneet kahdelle tarkasti rajatulle rannikkokaistaleelle.
Jos Suomi luopuisi tästä "tekokaksikielisyydestä" niin valtion ja kuntien säästöt olisivat yli 2 miljardia euroa vuodessa, siis yli 2.000 miljoonaa euroa vuodessa.
ruotsinkielinen tuleva akateeminen sivistyneistö jolle on perinteisesti taattu kaksikielisyyden vaatimat byrokratian ylemmän portaan korkeapalkkaiset virat???
* Mutta hei, hei,Mitenkäs sijoittuisi ruotsinkielinen tuleva akateeminen sivistyneistö jolle on perinteisesti taattu kaksikielisyyden vaatimat byrokratian ylemmän portaan korkeapalkkaiset virat???*
Tässä on kieltämättä ongelma, mutta siihenkin on jo esimerkkiratkaisu löydetty eli näin me sijoitamme "ylimääräiset" ruotsalaiset(, ja tämä on ihan aikuisten totta):
Kolme vuotta sitten Uuden kielilain säätämisen yhteydessä sovittiin, että uuden kielilain valvontaan perustetaan kaksi uutta virkaa Oikeusministeriöön, joista johtava, kielilainsäädäntöosaston hallitusneuvoksen virka tulee suomenkieliselle viranhaltijalle ja ylitarkastajan virka tulee ruotsinkieliselle viranhaltijalle.
Sekä RKP että folktinget eivät pitäneet tätä riittävän tasa-arvoisena ratkaisuna, että virat menisivät tasan 50% - 50% kieliryhmien välillä.
RKP vaati, että virkoja täytyykin perustaa kolme, jotta kielellinen tasa-arvo voisi toteutua kielilain hengessä.
Valtioneuvosto hyväksyi lopulta pitkien neuvottelujen jälkeen, että tasa-arvon vuoksi perustetaan kolme korkeaa virkaa valvomaan kielilain toteutumista.
Tässä ei ole vielä mitään yllättävää, että virkoja perustettiinkin kolme.
YLLÄTYKSENÄ TULI, että kaikkiin kolmeen virkaan valittiin ”tasa-arvon” nimissä ruotsinkielinen henkilö:
Oikeusministeriön kielilainsäädäntöosaston hallitusneuvokseksi valittiin Paulina Tallroth ja ylitarkastajaksi Maj Krogell-Haimi. Lisäksi valtio palkkasi nimellisesti Folktingetin nimiin Tirsa Forssell’in valvomaan kielilain täytäntöönpanoa ja soveltamista.
Lienee täysin sattumaa, mutta samat kolme nimitettyä henkilöä toimivat kieliasiain neuvottelukunnan sihteereinä!
Suomenkielisillä ei valitsijoiden mukaan ollut riittävää kielellistä osaamista näin vaativiin virkoihin, vaikka esim. YK:n Ihmisoikeuksien julistuksen 21. artiklan 2. pykälä toteaa yksiselitteisesti:
Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin (paitsi Suomessa).
No jos Suomessa on n. 300 000 suomenruotsalaista, niin ei ne 4000 kotitalouteen mahdu... Ellei jokaisessa kodissa asu 75 henkilöä.