* Toivotteko perheeseenne uutta perheenjäsentä?
* Harmitteletteko, kun ette voi syystä tai toisesta aloittaa kotimaista adoptioprosessia?
ÄLKÄÄ ENÄÄ HARMITTELE, VAAN LUE KOKO VIESTI JA MIETI ASIAA.
Kotimaisia vauvoja tai pikkulapsia tulee vuosittain adoptioon vain vähän, mutta joka vuosi etsitään muutamille kymmenille suomalaisille lapsille adoptiokotia.
Tällä hetkellä kotimaiseen adoptioneuvontaan ja odotukseen on aika tiukat kriteerit:
- taustalla täytyy olla biologista lapsettomuutta
- ei saa olla ennestään biologisia lapsia (ei myöskään toisella puolisolla)
- ei saa olla ennestään ulkomailta adoptoituja lapsia
- kaikki sosiaalityöntekijät eivät hyväksy kotimaiseen adoptioneuvontaan myöskään perheitä, joissa on sijoitettuja lapsia
- yleensä lapsia ei anneta myöskään perheisiin, joissa on jo yksi kotimainen adoptiolapsi
- molempien puolisoiden terveys täytyy olla tietenkin riittävän hyvä
- kummallakaan ei saa olla rikosrekisteriä
- taloudellisen tilanteen täytyy olla hallinnassa sekä perheellä täytyy olla mahdollisuus elättää uusi perheenjäsen
Monet kriteereistä ovat ihan hyviä mm. terveys, ikä (väh. 25v), rikoksettoman taustan vaatimus ja riittävän hyvä taloudellinen tilanne.
Osa vaatimuksista on kuitenkin kohtuuttomia. Miksi perheessä ei saisi olla ennestään biologisia, adoptoituja tai sijoitettuja lapsia? Miksi pariskunnalla pitäisi olla taustallaan biologinen lapsettomuus?
Adoptio on lastensuojelua ja adoption yhteydessä puhutaan aina lapsen edusta. Me voimme yhdessä kyseenalaistaa tämän käsityksen ja vaatia kotimaista adoptiota hoitavilta tahoilta perusteluita ym. kriteereilleen.
Jos juuri te ajattelette, että voisitte adoptoida suomalaisen vauvan tai pikkulapsen, niin soittakaan kotikuntanne sosiaalivirastoon ja Pelastakaa Lapset ry:lle ja ilmoittakaa haluavanne kotimaiseen adoptioneuvontaan. Mikäli he tyrmäävät adoptioaikeenne tai ohjaavat teitä sijaisperheeksi tai ulkomaiseen adoptioon, niin vaatikaa heiltä selityksiä. Pysykää sitkeästi pyrkimyksessä aloittaa kotimainen adoptioprosessi.
Mitä enemmän kuntien ja PeLa:n sosiaalityöntekijät saavat tiedusteluja tästä aiheesta, sitä todennäköisemmin heidän täytyy pohtia periaatteitaan. Vaatikaa kunnon perustelut, jos he kieltäytyvät ottamasta teitä kotimaiseen adoptioprosessiin.
Kannustan kaikkia sijaisperheitä, adoptioperheitä ja biolapsellisia perheitä kotimaiseen adoptioon, mikäli haluatte kasvattaa perhettänne adoption kautta. Ei taivuta nykyisiin kotimaista adoptiota koskeviin kriteereihin, sillä niille ei ole esitetty järkeviä perusteita.
Jos me ajattelemme kotimaisten adoptioperhettä tarvitsevien lasten etua, niin tavalliset perheet ovat sopivimpia adoptioperheitä. Tavallisiin perheisiin kuuluvat myös perheet, joissa ei ole kokemusta biologisesta lapsettomuudesta tai joissa on jo ennestään lapsia riippumatta siitä, miten nämä lapset ovat perheeseen tulleet.
VAADITAAN MUUTOSTA KOTIMAISEEN ADOPTIOON. SIIHEN TARVITAAN USEIDEN IHMISTEN YHTEYDENOTTOJA!
* Harmitteletteko, kun ette voi syystä tai toisesta aloittaa kotimaista adoptioprosessia?
ÄLKÄÄ ENÄÄ HARMITTELE, VAAN LUE KOKO VIESTI JA MIETI ASIAA.
Kotimaisia vauvoja tai pikkulapsia tulee vuosittain adoptioon vain vähän, mutta joka vuosi etsitään muutamille kymmenille suomalaisille lapsille adoptiokotia.
Tällä hetkellä kotimaiseen adoptioneuvontaan ja odotukseen on aika tiukat kriteerit:
- taustalla täytyy olla biologista lapsettomuutta
- ei saa olla ennestään biologisia lapsia (ei myöskään toisella puolisolla)
- ei saa olla ennestään ulkomailta adoptoituja lapsia
- kaikki sosiaalityöntekijät eivät hyväksy kotimaiseen adoptioneuvontaan myöskään perheitä, joissa on sijoitettuja lapsia
- yleensä lapsia ei anneta myöskään perheisiin, joissa on jo yksi kotimainen adoptiolapsi
- molempien puolisoiden terveys täytyy olla tietenkin riittävän hyvä
- kummallakaan ei saa olla rikosrekisteriä
- taloudellisen tilanteen täytyy olla hallinnassa sekä perheellä täytyy olla mahdollisuus elättää uusi perheenjäsen
Monet kriteereistä ovat ihan hyviä mm. terveys, ikä (väh. 25v), rikoksettoman taustan vaatimus ja riittävän hyvä taloudellinen tilanne.
Osa vaatimuksista on kuitenkin kohtuuttomia. Miksi perheessä ei saisi olla ennestään biologisia, adoptoituja tai sijoitettuja lapsia? Miksi pariskunnalla pitäisi olla taustallaan biologinen lapsettomuus?
Adoptio on lastensuojelua ja adoption yhteydessä puhutaan aina lapsen edusta. Me voimme yhdessä kyseenalaistaa tämän käsityksen ja vaatia kotimaista adoptiota hoitavilta tahoilta perusteluita ym. kriteereilleen.
Jos juuri te ajattelette, että voisitte adoptoida suomalaisen vauvan tai pikkulapsen, niin soittakaan kotikuntanne sosiaalivirastoon ja Pelastakaa Lapset ry:lle ja ilmoittakaa haluavanne kotimaiseen adoptioneuvontaan. Mikäli he tyrmäävät adoptioaikeenne tai ohjaavat teitä sijaisperheeksi tai ulkomaiseen adoptioon, niin vaatikaa heiltä selityksiä. Pysykää sitkeästi pyrkimyksessä aloittaa kotimainen adoptioprosessi.
Mitä enemmän kuntien ja PeLa:n sosiaalityöntekijät saavat tiedusteluja tästä aiheesta, sitä todennäköisemmin heidän täytyy pohtia periaatteitaan. Vaatikaa kunnon perustelut, jos he kieltäytyvät ottamasta teitä kotimaiseen adoptioprosessiin.
Kannustan kaikkia sijaisperheitä, adoptioperheitä ja biolapsellisia perheitä kotimaiseen adoptioon, mikäli haluatte kasvattaa perhettänne adoption kautta. Ei taivuta nykyisiin kotimaista adoptiota koskeviin kriteereihin, sillä niille ei ole esitetty järkeviä perusteita.
Jos me ajattelemme kotimaisten adoptioperhettä tarvitsevien lasten etua, niin tavalliset perheet ovat sopivimpia adoptioperheitä. Tavallisiin perheisiin kuuluvat myös perheet, joissa ei ole kokemusta biologisesta lapsettomuudesta tai joissa on jo ennestään lapsia riippumatta siitä, miten nämä lapset ovat perheeseen tulleet.
VAADITAAN MUUTOSTA KOTIMAISEEN ADOPTIOON. SIIHEN TARVITAAN USEIDEN IHMISTEN YHTEYDENOTTOJA!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Samaa minäkin olen ihmetellyt. Adoptiossa etsitään kotia orvoksi jäänelle tai muuten kodittomalle lapselle. Hänen etunsa on saada mahdollisimman tavallinen perhe, jossa hänellä voisi olla vanhempien lisäksi myös sisaruksia.
Lapsettomuus ei mielestäini ole mikään sellainen asia, jonka tulisi taata etusija adoptiojonossa. Lapsellehan siinä kotia etsitään eikä vanhemmille lasta. Ulkomaisessa adoptiossa on terveemmät periaatteet kuin kotimaisessa adoptiosssa. Adoptioviranomaiset miettikää asenteitanne!
Haittaako toisen puolison epilepsia?
Epilepsiaa sairastavat ovat adoptoineet Suomessa. Sairauden tilanne on aika merkittävä asia. Jos adoptiohakijoilla on pitkäaikaissairauksia tai esim. sairastettu syöpä menneisyydessä, niin näistä täytyy aina hankkia erillinen todistus erikoislääkäriltä. Tarkempia tietoja voit kysyä palvelunantajilta (Interpedia, Pelastakaa Lapset ry ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto) tai kotimaisen adoption yhteydessä oman kunnan sosiaalivirastosta ja/tai Pelastakaa Lapset ry:stä.
Periaate on se, että sairaus ei saa aiheuttaa ylitsepääsemättömiä ongelmia lapsen hoidossa pitkälläkään tähtäimellä (esim. joissain sairauksissa arvioitu elinikä). Epilepsian kohdalla tiedän yhden tapauksen, missä pariskunnalle annettiin vaimon vaikean epilepsian takia adoptiolupa yli 3-vuotiaalle lapselle. Vauvan hoidossa nähtiin olevan liikaa riskejä tässä tapauksessa. Tähän vaikuttaa kuitenkin todella paljon yksilöllinen sairaushistoria eli kohtausten esiintyvyys ja lääkitys yms. Lasten hoidon osalta voi päätyä myös erikoisjärjestelyihin (esim. terve vanhempi jää lapsen kanssa kotiin yms).
Kotimaassa adoptioon tulevat lapset ovat pääsääntöisesti parin kuukauden ikäisiä. Joskus tulee esim. 1-vuotias adoptioon. Jos saatte luvan adoptioon, niin kotimainen adoptio käynee ihan hyvin, mutta silloin täytyy erityisesti pohtia tuo vauvan hoito.
Valitettavasti adoptiossa usein tuijotetaan vähän enemmän äidin terveyttä kuin isän. Toisaalta etenkin adoptioisissä on paljon aktiivisia miehiä, jotka ovat olleet pitkilläkin vanhempainlomilla lastensa kanssa. Eli vaihtoehtoja on monenlaisia. Rohkeasti vaan selvittämään asioita.
..annettu sellaisille vanhemmilla jotka on kahdeksan lapsen vanhempia?
Meille mahtuisi vielä ainakin yksi tai vaikka kaksi lasta. Emme tupakoi, emme juo alkoholia ja lapsi saisi hyvää huolenpitoa. Muutama lapsistamme pystyy huolehtimaan uudesta vauvasta jos minulle tulee joku meno, joten turva on taattu koko ajan. Eikä meillä oo kenelläkään rikosrekisteriä tai mitään sairauksia. Minullekin olisi helpotus jos saisimme lapsen, voisin olla töissä ja silloin tulemme olisivat varmasti riittävät kriteerienkin mukaan.
Soitanko kuntamme sosiaalitoimistoon vai lähellämme olevan kaupungin sosiaalitoimistoon?
Kuinka pian lapsen saa?
Kiitos kirjoittajalle hyvästä neuvosta, en osannut itse tätä vaihtoehtoa miettiäkään ja nyt se alkaa koko ajan tuntumaan enemmän meidän vaihtoehdolta.
Lukekaa erään sijaisäidin kirjoitus kotimaisesta adoptiosta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4000000000000041&posting=22000000015669764
On olemassa perheitä joissa ei ole lapsia ennestään ja he voivat saada adoptiolapsen.
Mutta nämä adoptoijat eivät välttämättä ole sellaisia jotka eivät voisi saada biologista lasta.
Silloin adoptiolapsi on valinta, me haluamme juuri adoptiolapsen emmekä halua biologista lasta.
Jos ihan välttämättä haluaa biologisen lapsen niin moni voi sen saada: lääkkeillä, lievillä hoidoilla, monimutkaisilla hoidoilla, luovutetuilla sukusoluilla, jne.
Kun perhe päätyy adoptioon niin silloin heillä on suurempi halu saada adoptiolapsi kuin bilologinen.
Ehkä bilogisen lapsen saamiseen voi mennä vuosikausia, mutta niin voi mennä adoptiolapsenkin saamiseen.
Ja kummassakin on mukana epävarmuus tekijä, mutta mahdollisuus on olemassa ja mitä kauemmin biologista lasta yrittää niin eikö sen voi sitä paremmin saada?
Me emme päässeet kotimaiseen adoptioon (Pela), koska meidän ei ole tahatonta lapsettomuustaustaa. Näin sanoi Pelan kotimaan adoptiosta vastaava työntekijä.
Kotimaan adoptio (ainakin Pelalla) on varattu tahattomasti biolapsettomia aviopareja varten. Jonoon voi kuulemma periaatteessa liittyä yksinhakijat ja muusta motiivista adoptioon ryhtyneet, mutta heille lapsen saaminen on kuulemma erittäin epätodennäköistä. Kieltoa ei ole, mutta ei oteta jonoonkaan mielellään.
Meillä ei ole biolapsia. Emme tietääksemme kärsi biologisesta lapsettomuudesta. Adoptio on meille ensisijainen lasten saamiskeino. Odotamme saavamme lapsiesityksen ulkomailta vielä tänä keväänä tai kesällä.
Mutta hienostihan teillä on asiat jos piakkoin saatte lapsitiedon!
Menemme naimisiin pian ja tarkoitus oli että alkaisimme pian yrittämään lasta, mutta voisimmeko saada adoptiolapsen?Meillä kummallakaan ei ole lapsia edellisistä liitoista ja pidämme lapsista. Minun ei ole pakko synnyttää lasta, ehkä synnytän seuraavan lapsemme, mutta esikoinen voisi olla adoptoitu. Sitten voisin samalla käydä opiskelut loppuun ja mies voisi hoitaa lasta. Mitä nyt?