Ex-vaimo kuuluu aina

Itse en kokenut kuuluvani miehen sukuun liitossa ollessanikaan...eikä minuu kyllä kutsuta niihin kemuihin vieläkään..vaikka muksuja on 5.
Lapsiakaan ei hyväksytä,olipa sitten kyseessä "isän uuden vauvan ristiäiset"tai "isomummon hautajaiset"!
Ja suhteesta lähti todellakin se mies,toisen naisen matkaan..mutta kun on kyseessä se"ainoa poika",niin se taitaakin selittää paljon...

Ei exä minun perheeseeni enää kuulu, hänellä on ihan oma perhe. Tietenkin hän silti kuuluu omaan sukuunsa. En ymmärrä miten asia on eri sen mukaan kumpi lähtee. Toki minäkin olen hyvissä väleissä exän sukulaisiin, mutta ei se silti tee exästä minun perheeni jäsentä. Jos tekisi, niin kuuluisiko exän nykyinen perhekin minun perheeseeni? Ja exän nykyisen miehen lapset tietenkin? Ja tottakai näiden lasten äitikin (vaikken ole koskaan edes tavannut enkä tiedä edes nimeä). Ja jos tällä exän exän exällä on uusi mies niin kai hänkin (ja hänen mahdolliset lapsensakin ja exätkin) kuuluu perheesiini
Aika hurja ajatus etten edes tiedä ketkä kaikki kuuluu perheeseeni.

Yksinkertaisesti: ex-puolisot eivät kuulu samaan perheeseen mutta molempien suku on lasten sukua.

Hoh hoijaa. Mutta hauskaa vkl kuitenkin.

jos suhteet säilyvät ennallaan eron jälkeen ex-miehen sukuun. Minäkin tiedän ja tunnen sellaisia, joissa ex-miniä on hyvissä väleissä entisiin appivanhempiin ja muihin sen puolen ihmisiin.

Ja kuuluuhan ex-vaimo miehenkin elämään ( ja toisin päin) niin kauan kun yhteiset lapset ovat pieniä. Lasten asioita hoidettaessa on joka tapauksessa oltava yhteydenpitoa vanhempien kesken. Lapsetkin vaistoavat ja ovat tyytyväisiä jos äiti ja isä tulevat hyvin "juttuun".

Itse olin häissä, jossa hääparin vanhemmat ovat eronneet noin kymmenen vuotta sitten. Sulhasen äidillä (jättäjällä siinä erossa) ei ollut/ole uutta kumppania, mutta muilla oli. Kaikki istuivat sulassa sovussa ja keskustellen samassa pöydässä. Uskon, että kaikille vieraille tuli mieleen; siinäpä on oikeasti aikuisia "kypsiä ihmisiä." Niin ainakin itse tunsin. Sama ei onnistu kaikilta.

Toki nainen voi kuulua miehen sukuun eron jälkeen jos on yhteisiä lapsia, mutta perheeseen hän ei kuulu.
Haluan ajatella että suku on lähinnä biologinen side ihmisten välillä, ja seikka joka hiukka rajoittaa seurustelua (kihloissa olevat serkukset on siis aikuisten oikeasti vakavasti kipeä asia). Lähiomaiset on taas se suvun osa, joka oikeasti kantaa huolta toisten lähiomaisten hyvinvoinnista. Perhe on isi-äiti-lapset-veljet-siskot.
Nainen siis menettää miehen perheenjäsenen ja yleensä lähiomaisen statuksen kun pariskunta eroaa, riippumatta eron syystä.
Omasta puolestani voin vaan sanoa että maailmassa on vain kaksi ihmistä, joiden puolesta voisin ottaa laakin. Isä ja äiti. Siinä minun varsinainen perhe ja lähiomaiset.

juttu ja siitä päättää ex-puoliso. Jos ei halua entistään, oman sukunsa juhliin, niin tämä pysyy (fiksuna) poissa. Ihan sama kumpi on jättänyt liiton. Ja kuka sitä edes haluaisi mennä juhliin tms. joihin ei ole kutsuttu. Eli jos teillä on tuollainen sopimus, niin se on teidän asianne. Asioita ei voi yleistää.

Minuun eivät tohdi pitää miehen suvun puolelta yhteyttä koska ex lähti toisen naisen matkaan jättäen kaikki yhteiset laskumme/velkamme minun hoidettavakseni ja jouduin yksin jäätyäni luopumaan matkatyöstäni, joten olin ruokajonoissa hakemassa EU-tuettuja ruokatarvikkeita kun kaikki, aivan kaikki rahat menivät laskuihin.
Minun äitini oli taannut lainamme joten olihan se selvä että minä maksan ettei äitini jää pulaan.
Miehen suku ei auttanut yhtään.
Nyt kun toinen nainen heivasi miehen tiehensä, on mies yksin ja suku sieltä puolelta vain häpeää. Ex-anoppi sanoi vain, että "raskastahan se tuon pojan kanssa on aina ollut. Kun oppis jo jotain kun kerran lähenee jo 50 vuotta..."

Kun erosin, niin ex-mieheni suku ei ole ollut tekemisissä millään lailla lastemme kanssa. Eivät pidä minusta, joten eivät sitten lapsistakaan ilmeisesti.

ainakaan kuulu ex-mieheni sukuun tai perheeseen. Kuulun vain omaan sukuuni ja perheeni on minä ja lapseni. Mä en sukujuhlista niin perusta, että oman sukuni juhlat riittävät minulle hyvin. Lapset käyvät sitten isänsä kanssa isän puoleisen suvun juhlissa.