Ihmetyttää tuo suojeluinnostuksen keskittyminen lajeihin, mitkä ovat ihmiselle mieleen suurine silmineen (esim. liito-orava) tai sitten lajeihin , mitkä ovat tuttuja kansanperinteestä, hyvässä tai pahassa (susi, karhu). Minusta suojelun tulisi kohdistua lajeihin, mitkä ovat todella häviämässä Suomen faunasta. Esimerkiksi vaatetäi ja ihmisen kirppu ovat lajeja joiden suojeluun tulisi erityisesti keskittyä, sillä ne ovat hävinneet Suomesta lähes kokonaan. Itsekään paljon luontoa harrastaneena en ole tavannut mainittujen lajien yksilöitä muualla kuin yliopiston kokoelmissa. Kuolleina.
Uhanalaiset
Puolanirlantilainen
11834
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Satiaisistakin ei ole kuin muistot vain, niistä pääsi kyllä helposti eroon, ei muuta kuin housut kinttuihin ja peilin päälle kyykkyyn, ne vaihto heti persettä. Ja ongelma oli pois.
oli sirotella hiekkaa sekaan; riitaisina otuksina satiaiset alkoivat heitellä näillä kivillä toisiaan ja kuolivat pois.
Luonnonsuojelu on tämän päivän uskonto ja inkvisaattori joka terrorisoi .
nyky-Suomessakin ihan omenaisesti. Tämän tietävät mm. lastentarhatädit, joiden havaintomateriaaliksi tuodaan kullannuppuja kodista jos yhdestäkin!
Et sitten osaa mieltää luonnosuojelun ja lajin suojelun eroja? Suomessa liito-orava ja susi ovat erottamaton osa sitä luontoa, mikä Suomen Luonnoksi mielletään. Niiden suojelu on koko Suomen biosfäärin suojelua. Luonnosta ei voi ottaa siihen kuuluvia lajeja ja sanoa, että tämä kuuluu luontoon ja tämä ei - ihminen poikkeuksena! Senvuoksi, että ihminen muuttaa luontoa (lähinnä huonompaan suuntaan), kun taas muut lajit elävät luonnosta.
Kirppuja ja täitä Suomessa riittää ja ne tulevat aina pärjäämään täällä suuren lisääntymiskykynsä ansiosta. Herkemmät lajit sensijaan vaativat suojelua senvuoksi, että niiden olemassaolo riippuu vain tietystä elinympäristöstä, jossa ne pystyvät elämään, esim. riittävän suuria vanhoja metsiä. Tai sitten ne vaativat suojelua ihmiseltä senvuoksi, että jotkut haluavat kokea ne pelottavina satujen ja tarinoiden perusteella.
Siinä on ero!
Huomauttaisin kirjoittajaa, että kirpulla tarkoitin nimenomaan ihmisen kirppua (Pulex irritans) ja vaatetäillä en taas tarkoittanut esim. päätäitä, joita kyllä lastentarhioissakin on toisinaan vaivaksi asti. En myöskään satiaisia. Pitäisi kyetä ymmärtämään lajierot. Suojeltaessa valkoselkätikkaa ei asiaan sekoiteta Suomessa asustelevien käpytikkojen määrää, vaikka kumpainenkin tikkoja ovatkin ja kohtalaisen samannäköisiäkin. Hieman tarkkuutta toivoisin, vaikka näin lauantain ollessa jo iltapäivässä kirjoittaja taitaa olla sen verran "juhlatuulella", että alussa selkeätkin ajatukset puuroutuvat päässä sekavaksi sananhelinäksi.
Todella mahtavaa.
Ihmettelen onko tässä jonkinmoinen ironisten koomikkojen kerho kokoontunut vai mikä tämä satiais ja kutiais suojelu juttu on?
Mikäli nyt kuitenkin olisi niin että joku olisi ihan aikuisten oikeasti tosissaan; niin huh, huh.
Toisaalta satiaisten ja susien suojelu painii samassa sarjassa. Kumpiakin on, voisivat olla muualla. Tai olla olematta täällä.
Vaikka sitten niissä lastenkirjoissa: Miksi sinulla on noin likainen turkki?..Että satiaiset viihtyisivät siinä..Ja niin PunaHilkka ja susi sekä monta pientä satiaista menivät iloisena mäkkärille syömään. Sen pituinen se.
Kyllä sivistyksen ja teknologian kehityksen näkee siinä että yksilöt jotka ovat kokeneet tai nähneet asioita vaan televisiossa ja muussa mediassa melskaavat niiden suojelemiseksi, tajuamatta yhtään mitään.
toi höpinä tikoista oli?
Kirjoitan usein käyttäen vertauksia, että sinunlaisesi tyhmemmätkin ihmiset ymmärtäisivät.
ei siitä nimittäin ymmärtänyt erkkikään, mikä sai sut vaikuttamaan vielä tyhmemmältä kuin ilmeisesti olet?
Jotkut eivät ymmärrä selväkielistä tekstiä, ei vertauksin kirjoitettua, eikä edes rautalangasta vääntämällä tehtyä mallia. Kuulut selvästi siihen joukkoon, jotka tarvitsevat kirurgisen toimenpiteen saadakseen tajuntaansa yksinkertaisimmankin asian.
tekstisi kertovat hengenlahjoistasi...