Lapsesta asti minulla on ollut haaveena lääkärin tai opettajan työ, nyt on kuitenkin tullut jo
aika tehdä valinta niiden väliltä.Lukupäätä löytyy ja tiedän hyvin että pääsen vaikka lääkikseen tai oikikseen. Epävarmuus vaivaa silti minua, en tiedä kumpi ois mulle se oikee ammatti.
En pidä itseäni hirveän sosiaalisena tyyppinä , mutta estääkö se lääkikseen pääsyn? Pitäisikö siltikin hakeutua aineenopettaja koulutukseen?
Kumpi ammatti on rankempi? Nuita kysymyksiä olen pohtinut viime aikoina . Kertokaa mulle mielipiteitä nuista aloista.
aika tehdä valinta niiden väliltä.Lukupäätä löytyy ja tiedän hyvin että pääsen vaikka lääkikseen tai oikikseen. Epävarmuus vaivaa silti minua, en tiedä kumpi ois mulle se oikee ammatti.
En pidä itseäni hirveän sosiaalisena tyyppinä , mutta estääkö se lääkikseen pääsyn? Pitäisikö siltikin hakeutua aineenopettaja koulutukseen?
Kumpi ammatti on rankempi? Nuita kysymyksiä olen pohtinut viime aikoina . Kertokaa mulle mielipiteitä nuista aloista.
Vastaukset 10
Vanhimmat
no, jos rahaa on jo ennestään, seuraa sydäntäsi, muutoin järkeäsi.
Pitäskö ruveta opeksi seuraamalla sydäntä ja lääkäriksi ajatellen järkevästi ? Ei mulla sitä rahaa ole niin älyttömästi jos kiinnostaa, mutta
emmä rahan takia lääkikseen haluu.
Kannattaiskohan sun hakeutua ammatinvalintatesteihin, jos sellaisia paikkakunnallasi järjestetään? Siitä voisi saada jonkinlaista varmuutta. Tiedän kyllä siinä mielessä tunteen, koska itsellänikin on ollut useita opiskeluvaihtoehtoja. Onneksi niin läheltä toisiaan, että olen opiskeluaikana pystynyt vaihtamaan hiukan lähemmäs "sitä oikeaa"...
En pysty puhumaan kuin opetusalasta, koska lääkiksestä minulla ei ole tietoa. Luultavasti molemmissa ammateissa on rankat, mutta myös antoisat puolensa. Lääkärin koulutus on pidempi, varsinkin jos aikoo erikoistua. Ammattina se on ehkä hiukan arvostetumpi. Tahdotko olla tekemisissä kaikenikäisten vai esim. vain nuorten kanssa? Sosiaalisuus ei vaikuta lääkikseen pääsyyn, koska siellä ei tietääkseni järjestetä psykologisia testejä. Sekä lääkärin että opettajan työssä tarvitaan kuitenkin yhteistyökykyä, molemmat ovat ihmissuhdeammatteja. Keskeinen kysymys on, että haluatko mieluummin auttaa ihmisiä vaiko toimia kasvattajana ja tietyn aineen asioiden välittäjänä oppilaille. Mitä ainetta muuten ajattelisit opettaa? Tässäpä monia kysymyksiä pohdittavaksi, tai vastattavaksi. Toivottavasti löydät omimman alasi!
Tein avo-ammatinvalinta testin ja opettajan ammatti oli ykkösenä. Olen ajatellut äidinkielen ja kirjallisuuden open ammattia lähinnä tai sitten biologiaa ja maantietoa . Kiitos sulle neuvoista
luulen että minua kiinnostaa enemmän kasvattajan rooli kuin auttaminen . Lapset on minulle muutenkin rakkaita ja tulën hyvin toimeen heidän kanssaan, joten työ heidän kanssaan on varmaan minulle se oikea!
Mullakin on alana äidinkieli ja kirjallisuus. Suosittelen! Se on ainakin monipuolista hommaa, on lukemista, kirjoittamista, näytelmien tekoa, teatterikäyntejä, kielioppiakin, mediaa...
Opiskelet siis äidinkielen aineenopettaja koulutuksessa, hienoa . Oliko sinne vaikea päästä ? Millanen yo-todistus sinulla oli ?
Onko opiskelu rankkaa? Kauanko opiskelu kestää?
Kuin monetta vuotta opiskelet?
Kiitos jo etukäteen , toivottavasti huomaat mun viestin!
No pääsin sisään kirjallisuuden opiskelijaksi, sinne pääsi sinä vuonna noin 25 prosenttia hakijoista, sisään otettiin siis 20 opiskelijaa. Toinen vaihtoehto on hakea lukemaan suomea (nämä tietysti voivat vaihdella yliopistoittain, joissakin on jo ensimmäisestä vuodesta lähtien äikän opelinja). Sinne pääsee yleensä vähän enemmän ihmisiä ja ehkä helpommin, jos hallitsee kieliopin hyvin. Sisäänpääsy vaihtelee joka vuosi, tietty määrä otetaan aina sisään mutta ei voi tietää paljonko hakijoita milloinkin tulee ja minkätasoisia. Mulla oli kyllä hyvä yo-todistus, kolme ällää (esim. äikkä). Nyt opiskelen jo viidettä vuotta.
Opiskelu ei tähän mennessä ole ollut mitään älyttömän rankkaa. Tietysti aina ennen joulua on paljon tenttejä ja sama keväällä, silloin on vähän kiire lukea. Yliopistossa opiskelu toimii omalla vastuulla, joten on itsestä kiinni, minkä verran kursseja ottaa ja näin ollen monessako vuodessa valmistuu. Ekoina vuosina mulla saatto olla vaan 15-20 tuntia viikossa, mutta lisäksi piti lukea kirjoja tentteihin. Opetusharjoitteluvuosi on rankempi, silloin menee aikaa siihen, kun suunnittelee äikän tunteja, joita pitää.
Valmistumisajasta vielä sen verran, että meilläpäin on aika yleistä valmistua viidessä tai kuudessa vuodessa (riippuu pääaineesta). Itse yritän valmistua tämän vuoden aikana tai ensi syksynä, jolloin olisi mennyt 5,5 vuotta.
Kysy vielä jos jokin askarruttaa!
Kiitti hirveesti kun oot jaksanut vastata mun kysymyksiin! Opiskelusi vaikuttaa todella mielenkiintoiselta, ja olet varmaan itse kiinnostunut alasta kun lähdit sitä kerran opiske-
lemaan. Itse en ole vielä varma lähdenkö lukemaan äikänopeksi, sen näkee sitten kun yo-kirjotukset
on ohi. Äidinkielen opettajan työhän on hyvin monipuolista ja antoisaa , eli eihän sitä tiedä, vaikka meistä tulisi kollegoita : ).No toivotan sulle onnea ja menestystä opena ja toivottavasti viihdyt työssäsi ´hyvin!
...ja sulle onnea kirjoituksiin!
Lääkärinä kyllä voi hakeutua epäsosiaalisemmille erikoisaloille, esim patologin potilaat ei liikoja haastele :), eli voit vielä aikuistuttuasi (kun tutustuu itseensä ja alaan ja tietää mitä tahtoo) hakeutua alan sisällä erilaisiin töihin. Erikoistuminenhan on käytännössä työntekoa (palkallista).
Varmaan molemmissa ammateissa on puolensa´. Työstähän on kyse, eikä se missään kai aina ole herkkua.