Olen seurannut ihmetellen erästä sukulaisteni kehittämää omaisuusriitelyä.
Kyse on vanhasta toimimattomasta rakennusyhtiöstä ,jonka sijoitukset(70-luku)kohdistuvat ainoastaan erääseen tonttiin arvostetulla paikalla.
Yhtiö on jaettu 4.osakkeeseen ja sillä on 3 omistajaa.
Tarkoitus alunperin oli rakentaa tontille kahden vähemmistoinvestoijan toimesta ja heidän työpanostaan käyttäen.Rakentaminen ei toteutunut.
Alkuperäinen investointi oli se,että pääomistaja sijoitti rahojaan 75% osakkeiden yhteenlasketusta arvosta.Vähemmistöinvestoijien oli tarkoitus työllään maksaa puuttuva investointiosuus.Työtä ei kuitenkaan tehty.
80-luvulla tehtiin jonkinlainen voitonjakosuunnitelma ,jossa kaikki omistajat allekirjoittivat paperin,jossa määriteltiin ,että ULKOPUOLISILLE TAHOLLE MYYTÄESSÄ,rahat jaettaisiin siinä suhteessa,jossa alkuperäinen investointi tehtiin:75%,12.5%,12.5%
Oletetaan ,että tontin nykyarvo olisin.400 000 e.(käypä hinta)eli jokaisen osakkeen arvo olisi n.100 000e.(4 osaketta).
Nyt riidellään siitä jaetaanko tontti osakkaiden kesken ja kuka omistaa osakkeet? ja missä suhteessa?.
Enemmistöinvestoijan perillinen(alkuperäinen kuollut)väittää omistavansa myös toisten osakkaiden osakkeet ja käytti niitä pantteina.
Perillinen on myös ilmoittanut verotoimistolle omistavansa toisten osakkeista puolet.???
Enemmistöinvestoijan perillinen halusi ostaa myös muut osakkeet pilkkahinnalla(20 000 e,).
Panttaus(laiton?) purettiin lakimiehen avustuksella.
Sama lakimies väitti ,että mahdollinen velka(?)
,joka olisi syntynyt 70-luvulla investointien määrän epäsuhdan myötä olisi jo vanhentunut ja mitään velkaa ei itseasiassa olisikaan.
Alunperin "velka" oli n,20 000 markkaa(1972).
Velan korkoja laskettaessa päädyttiin lukuun 13,000 euroa.
Kuka on kenelle velkaa vai onko?
Onko velka toteutumaton työpanos?
Onko tuo työpanoksen toteutumattomuus vain pääinvestoijan riski?
Kumoutuuko tuo 80-luvun voitonjakosuunnitelma sillä ,että osakkeet lahjoitetaan perillisille ,niinkuin pääomistaja oli jo tehnyt?
Kuka omistaa osakkeiden valtavan arvonnousun?
Kyse on vanhasta toimimattomasta rakennusyhtiöstä ,jonka sijoitukset(70-luku)kohdistuvat ainoastaan erääseen tonttiin arvostetulla paikalla.
Yhtiö on jaettu 4.osakkeeseen ja sillä on 3 omistajaa.
Tarkoitus alunperin oli rakentaa tontille kahden vähemmistoinvestoijan toimesta ja heidän työpanostaan käyttäen.Rakentaminen ei toteutunut.
Alkuperäinen investointi oli se,että pääomistaja sijoitti rahojaan 75% osakkeiden yhteenlasketusta arvosta.Vähemmistöinvestoijien oli tarkoitus työllään maksaa puuttuva investointiosuus.Työtä ei kuitenkaan tehty.
80-luvulla tehtiin jonkinlainen voitonjakosuunnitelma ,jossa kaikki omistajat allekirjoittivat paperin,jossa määriteltiin ,että ULKOPUOLISILLE TAHOLLE MYYTÄESSÄ,rahat jaettaisiin siinä suhteessa,jossa alkuperäinen investointi tehtiin:75%,12.5%,12.5%
Oletetaan ,että tontin nykyarvo olisin.400 000 e.(käypä hinta)eli jokaisen osakkeen arvo olisi n.100 000e.(4 osaketta).
Nyt riidellään siitä jaetaanko tontti osakkaiden kesken ja kuka omistaa osakkeet? ja missä suhteessa?.
Enemmistöinvestoijan perillinen(alkuperäinen kuollut)väittää omistavansa myös toisten osakkaiden osakkeet ja käytti niitä pantteina.
Perillinen on myös ilmoittanut verotoimistolle omistavansa toisten osakkeista puolet.???
Enemmistöinvestoijan perillinen halusi ostaa myös muut osakkeet pilkkahinnalla(20 000 e,).
Panttaus(laiton?) purettiin lakimiehen avustuksella.
Sama lakimies väitti ,että mahdollinen velka(?)
,joka olisi syntynyt 70-luvulla investointien määrän epäsuhdan myötä olisi jo vanhentunut ja mitään velkaa ei itseasiassa olisikaan.
Alunperin "velka" oli n,20 000 markkaa(1972).
Velan korkoja laskettaessa päädyttiin lukuun 13,000 euroa.
Kuka on kenelle velkaa vai onko?
Onko velka toteutumaton työpanos?
Onko tuo työpanoksen toteutumattomuus vain pääinvestoijan riski?
Kumoutuuko tuo 80-luvun voitonjakosuunnitelma sillä ,että osakkeet lahjoitetaan perillisille ,niinkuin pääomistaja oli jo tehnyt?
Kuka omistaa osakkeiden valtavan arvonnousun?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lakimies on oikeassa. Velkaa ei enää ole, se on vanhentunut. On samantekevää, onko velan maksutavaksi sovittu työ.
Näin ollen osakkeet omistaa se, joka pystyy osoittamaan omistusoikeuden. Todennäköisesti tässä ei ole epäselvyyttä, kun panttauskin on purettu ja silloin oikeat omistajat on selvitetty.
Tontin omistaa yhtiö. Yhtiö päättää kenelle tontti myydään. Yhtiö päättää, miten tontista saatavat rahat käytetään.
Voitonjako suunnitelma on voimassa, mutta nyt se lähinnä vaikeuttaa osakkeiden myyntiä ulkopuolisille ja vaikeuttaa pienomistajien neuvotteluasemaa.
Tässä ei ole kyse juridisesta riidasta vaan kauppaneuvotteluista. Jos ostaja ja myyjä eivät pääse sopuun kauppahinnasta, kauppoja ei synny.
Mitäs mieltä olet tontin jaosta ja yhtiön purkamisesta? Onko mahdollista vaikkei pääomistaja siihen suostuisikaan?
Onko voitonjakosuunnitelma edelleen voimassa yhtiön purkamisen jälkeenkin, vai muuttuuko se alkuperäiseksi velaksi(20 000mk) sen jälkeen.
Pienomistajien kannnalta se vaikuttaisi parhaalta tilanteelta.
Ottakaa vain rohkeasti kantaa.
,vai onko tuo jatko jotenkin turha ?