Tarkoitus on rakentaa osittain 2-kerroksinen 180m2-alainen rakennus siposta tai valuharkosta.
Lämpöä tekisi mieli tuottaa seuraavasti: PILP (IVT 490 tai vast.) ilmanvaihtolämmitys lattialämmitys sähkökaapelein.
Toinen mielessä ollut ratkaisu olisi TWIN-tyyppinen lämpöpumppu (kuten IVT 495) vesikiertoisella lattialämmityksellä.
Tuo ensimmäinen tosin vaikuttaisi nerokkaan yksinkertaiselta. Hoituisi ilmanvaihto ja lämmin käyttövesi yhdellä kärpäseniskulla keväästä syksyyn ulottuvalla lämmitysjaksolla. Pakkasilla saisivat lattian lämpövastuksetkin toimia. Lattiakaapeleiden mitoituskin voisi olla alakanttiin ilmanvaihtolämmityksen ansiosta.
Millaisia mielipiteitä arvoisalla lukijakunnalla on asiasta?
t. lämmittäjä
Lämpöä tekisi mieli tuottaa seuraavasti: PILP (IVT 490 tai vast.) ilmanvaihtolämmitys lattialämmitys sähkökaapelein.
Toinen mielessä ollut ratkaisu olisi TWIN-tyyppinen lämpöpumppu (kuten IVT 495) vesikiertoisella lattialämmityksellä.
Tuo ensimmäinen tosin vaikuttaisi nerokkaan yksinkertaiselta. Hoituisi ilmanvaihto ja lämmin käyttövesi yhdellä kärpäseniskulla keväästä syksyyn ulottuvalla lämmitysjaksolla. Pakkasilla saisivat lattian lämpövastuksetkin toimia. Lattiakaapeleiden mitoituskin voisi olla alakanttiin ilmanvaihtolämmityksen ansiosta.
Millaisia mielipiteitä arvoisalla lukijakunnalla on asiasta?
t. lämmittäjä
Vastaukset 26
Vanhimmat
Itsekkin mietiskelin ivt:n pumppua mutta ainut mikaä minusta siinä on huonoa joutuisi ikkunoista ottamaan "raakana" sisäilman sisälle ei olisi koneellista ilman tuloa
Miettikääs nyt ittekkin!
Raakana ilmaa ikkunoitten yläpuolelta, tosi nykyaikaista vai mitä!
Kyllä nykypäivää on, että ilama otetaan koneellisesti myös sisälle, eikä seiniin tarvitse tehdä reikiä!
Nibe ja Nilan näyttävät lämmittävän tuloilman. Onko kokemuksia näistä PILP-laitteista sähkökaapelein toteutetusta lattialämmityksestä uuden talon lämmitysjärjestelmänä?
asutaan tällä hetkellä rivarissa jossa ei ole koneellista tuloilmaa, vaan on vain venttiilit ikkunoiden yläpuolella josta tulee ilma sisälle...so what...eipä ole minua ainekaan pätkääkään häirinnyt!
Sitten jos ajatellaan esilämmitettyä tuloilmaa, niin alkaakin tulla niitä ongelmia...esim. venttiilit on jatkuvasti jäässä kovilla pakkasilla...
Mikä venttiili jäätyy?
Rivarissa on varmaankin patterilämmitys? pattereiden kanssa ei synny suurempia ongelmia vaikka tuloilma tulee "raakana". Lattialämmityksellä syntyy helpommin ongelmia kun kylmä ilma valahtaa ventiilistä lattialle. Patteri on lämpimämpi ja venttiilin eteen syntyy sopiva virtaus joka lämmittää tuloilman
rakentamaan pienehköä Sipotaloa ja olen päätynyt Niben 410P PILPiin. Ellei lattialämmitys sattuisi toteutumaan Legalett lämpöperustuksessa olevalla ilmalämmityksellä (jonka Niben vesikierto lämmittää), niin laitan tavanomaisen vesikiertoisen lattialämmityksen.
Olen päissäni tullut siihen tulokseen että PILPin tehoista jää ison osan vuotta tehoja hyödyntämättä, ellei ota mukaan tuota veden lämmitystä myös talon lämmitykseen. Tietysti kuvioissa on mukana myös keskeisesti sijoitettu ja hyvin lämmittävä takka/leivinuuni-systeemi.
Toistaiseksi uskon että PILP ja sähkökaapelit ei ole resurssien tehokasta käyttöä. Toivon että joku insinööri (diploomien kanssa, tai ilman, tai muuten vain asiaa tunteva henkilö) osoittaa laskelmin jos olen hakoteillä! Vielä ehtii juuri ja juuri tehdä muutoksia.
Pakkasilla pilp hoitaa hädin tuskin edes ilmanvaihdon korausilman lämmittämisen. Muutenkin lämmityskauden aikana tehot riittää parhaimmillaankin suunnilleen siihen tuloilman ja käyttöveden lämmitykseen. Kesällä potkua voisi jäädä muuhunkin lämmittämiseen, mutta silloin siihen ei ole tarvetta kuin korkeintaan pesutiloissa.
Jos haluaa pelata varman päälle ja optimoida systeemin, niin ehkä kannattaisi tehdä vesikiertoisena pesutilojen lämmitys.
Jos pilpissä on vakiona enemmän kuin yksi lämmityspiiri, niin sitten lämmitys kannattaa tehdä varmaan kokonaan vesikiertoisena. Kokonaan vesikiertoisuutta voi puolustaa myös sillä että voi joskus vaihtaa lämmönlähteen.
Miksi alimitottaisit kaapelit? Tuossa pelleilyssä et säästä ehkä edes sataa euroa, eikä kukaan suunnittelija siihen varmaan suostukkaan.
Noin isoon taloon ilman muuta joku muu kuin PILP. Kai sinä sen tiesit ettei PILP:n hyötysuhde voita edes parhaita IV-koneita...miksi ihmeessä ihmiset ostaa tuommoisia tehottomia, vikaherkkiä paskakasoja uuteen taloon. Se mikä toimii etelä-ruotsissa eu todellakaan toimi täällä.
Jusa
P.S Sitten niille kusetetuille PILP:n omistajille ja myyjille: ei tarvitse kommentoida
täällä kuin siellä mainitsemassasi etelä-ruotsissa. Johtuu ihan siitä kun molemmissa maissa poistetaan samanlämpöistä ilmaa.
Muuten, niillä parhailla IV-koneillasi et kuitenkaan lämmitä käyttövettäsi paljoakaan...
Siksi sitä myydään yksinkertaisille ihmisille, kun ihmiset luulee että se että pilp lämmittää vettä tekee siitä jotenkin energiatehokkaamman kuin pyöriväkennoisesta IV-koneesta.
PILP:n hyötysuhde on niin heikko talvella, ettei sitä saada kannattavaksi, vaikka sillä saataisiinkin tuotettua kesällä lämmintä käyttövettä hyvällä hyötysuhteella. Siksi se toimii etelä ruotsissa, jossa ei ole kovaa talvea.
PILP:n omistajat maksavat sen kesän käyttöveden korkojen kera kun ulkolämpötila menee pakkasen puolelle. Noh, kukin tyylillään...höynäytettäviä löytyy aina.
yhtä hyvä kesällä ja talvella, ota huomioon svedujen älykkyys osamäärä.
Kiroileva ystävämme yrittää mahdollisimman ystävällisesti kertoa että kun pilpissä on sellainen kompressorilla toimiva kylmäkone. Kun tämän kylmäkoneen lämpökerroin on parhaimmillaan noin 3 ja kompressorin teho 600W niin se pystyy antamaan noin 2kW tehon josta on otettu talteen poistoilmast noin 1,2kW. Tämä kun sitten ei riitä pakkasella edes tuloilman lämmitykseen joten kovasti pitää lämmittää sähkövastuksella. Tavallinen lto:kin pystyy pakkasella siirtämään 1-2kW tehoa poistoilmasta tuloilmaan.
Sitten kun tuo 2kW riittäisi niin silloin paistelee aurinko, kärpäset pörrää ja linnut laulaa ja on sen verran lämmintä että tuota tehoa ei tarvita kuin kylpyvesien lämmitykseen. Siihen se riittääkin hyvin ja kompressoria ei hyödynnettä täysin vaan se lepäilee puoli kesää että jaksaa taas koko alven jurnuttaa.
vai pitääkö kaiken täällä olla mutua?
Meinaan mulla on tulopuolen kanavassa lämpömittari ja vieläpä tallentava sellainen. Sen mukaan tuloilma ei talvella (joka tässä tapuksessa tarkoittaa Tammi-Maaliskuu aikaa) ole ollut koskaan kuin reilun asteen verran maksimissaan kylmempi kuin koneelle menevä poistoilma. Samalla ajan hetekllä oli ulkona -26 astetta. 95% ajasta tuloilma on 2-6 astetta lämpimämpää kuin koneelle menevä poistoilma.
Tämän perusteella voidaan laskea kyseisen ajanjakson hyötysuhde, joka on ilmamääristä riippuen 80% ympärillä. Lakuissa on huomitoitu kompuran ja puhaltimien tehontarve.
Kulunut talvi oli muuten hyvin kylmä täälä etelässä. Keksilämpötila oli melkein neljäastetta pitkäaikaisen alapuolella.
Kiitos.
Mittaustulokset on aina tervetulleita. niin ja kyllähän se lämmintä tuottaa sehän ei ole epäselvää olleskaan. Lämpö syntyy osin poistoilmasta ja loput sähköstä. Laskelma pitäisi tehdä poistoilman lämpötiloista kun tuohon tuloilman lämpötilaan summaantuu kaikki sähkökulutus(vastus kompura puhallin). Poistoilman lämpötilan ja ulkolämpötilan erotus on se joka menee harakoille.
Onko muuten kyseessä nilan?
Ymmärsinkö oikein että olet mitannut pilpin hyötysyhteeksi 80%? Eikö sen pitänyt olla 300%?
Jos kone ottaa 500W ja palauttaa tuloilmaan poistoilman energian + itse käyttämänsä energian = 2000W niin siinähän se.
Vuosihyötysuhde poistoilma / tuloilma lämpötilasta on 150% ja kolmena talvi kuukautena 80%. Se on eriasia.
Pitäisi osata erottaa mikä on lämpökerroin ja mikä hyötysuhde. Hyötysuhdetta hieman vaikea määritellä pilpille ja lämpökerroinkaan ei anna oikeaa kuvaa asiasta. Nuo hyötysuhdeluvut ovat ilmeiseti vertailua lto-koneeseen.
Jos tarkkoja ollaan niin pilpin hyötysuhde on aika huono kun lasketaan mukaan kaikki sähkövempeleet jotka siinä kuluttavat sähköä. Tällä ei kuitenkaan merkitystä jos talo lämpenee muutenkin sähköllä. Asialla on merkitystä jos talo lämpenee kaukolämmöllä, puilla tai pelletillä koska pilp käyttää jonkin verran sähköä "säästämiseen".
500W:lla tuotetaan 2000W eli lämpökerroin on 4 kuulostaa kyllä utopialta. Noihin lukemiin voi päästä edullisissa olosuhteissa, en usko että reaalielämässä. Saisiko jonkin linkin tai muun missä tuollaisia lukemia esitetään
Väännä vastukset pois päältä ja katso notta tarkeneeko. Varo ettei tule kylmä...
kivipintaisten lattioiden mukavuuslämmitys. Se on miellyttävä kesälläkin.
ettei parilla kW:llä talvipakkasilla pärjätä! Mutta jos se masiina lykkää lämmintä vuoden ympäri yhdestä puoleentoista kW hankintahinnalla, niin kaipa tuo joskus kuoletetuksi tulee - vai osoittavatko laskelmasi jotain muuta?
"Jos tarkkoja ollaan niin pilpin hyötysuhde on aika huono kun lasketaan mukaan kaikki sähkövempeleet jotka siinä kuluttavat sähköä."
näiden kaikkien sähkövempeleiden laita vaihtoehtoisessa ratkaisussa? Taitaa sähköä kulua pelkissä puhaltimissakin!
Seuraavaa en ymmärrä:
"Asialla on merkitystä jos talo lämpenee kaukolämmöllä, puilla tai pelletillä koska pilp käyttää jonkin verran sähköä "säästämiseen"."
Voisitko "taivutella rautalangasta"?
Minä kuvittelen että PILPpi ei mene hyödyttömäksi vaikka polttaisin niitä legendaarisia ilmaisia klapeja varaavassa tulisijassa talviaikana päivittäin. Energian kokonaislasku vain pienenisi. Vai olenko väärässä?
Kalpeja polttamalla energian kulutus yleensä nousee, mutta kun ne klapit on "ilmaisia", niin energiaan käytetty raha pienenee.
Kun sekä ulkona että sisällä on 28 lämmintä, niin mikään lämmittäminen ei lisää mukavuutta. Itse väännän lämmityksen nollaan toukokuussa.
Puhaltimet on pakollinen paha joka on samanlainen pilpissä ja ltossa joten sitä ei tervitse mietiskellä.
Oletetaan että tämä vaihtoehtoinen energia maksaa puolet sähköstä ja sitä kuluu vuodessa 20000kWh Tästä pilp voisi tuottaa 5000kWh mutta käyttää tähän energian tuottamiseen puolet sähköä. Säästö olisi tällöin tasan 0euroa.
Jos pilp käyttäisi vain kolmasosan sähköä verrattuna antotehoon niin silloin säästettäisiin saataisiin 15000kWh puoleen sähkönhintaan ja 5000kWh kolmasosasähkönhintaan. Säästöä olisi siis vain 5000kWh:sta kuudesosa eli hyvin vähän.
Kun verrataan normaali lto vekottimeen joka ei kuluta talteenottoon yhtään energiaa(pl. puhaltimet) niin silloin säästö on puhdasta säästöä. Säästöllä ei ole muutenkaan niin suurta merkitystä kuin energia on halpaa.
että pankkitilini on oikeassa ja se säilyy pulskempana. Se on se tärkein pointti - minulle.