lapsuuden uskon 4. säkeistö???

lapsuuden usko kappaleen suomenkielinen teksti on merkitty Matti Nybergin tekemäksi.

Totuus on se että kyseinen henkilö on kirjoittanut ainoastaan tuon neljännen säkeistön.

Hellarit olivat tuota laulua veivanneet ja itse siihen aikain saatossa sanoja rustailleet ja kun sitten Matti tuon neljänne teki jossain tilanteessa niin koko laulu merkittiin Matin sanoittamaksi.

Lieneekö syynä jotkut mitkä lie tekijänoikeus pykälät tai jotain että se puuttuu uudemmista ja tarkemmin sanottuna virallisista ja laillisista laulukirjoista.

ihan sama kirjoitti:

lapsuuden usko kappaleen suomenkielinen teksti on merkitty Matti Nybergin tekemäksi.

Totuus on se että kyseinen henkilö on kirjoittanut ainoastaan tuon neljännen säkeistön.

Hellarit olivat tuota laulua veivanneet ja itse siihen aikain saatossa sanoja rustailleet ja kun sitten Matti tuon neljänne teki jossain tilanteessa niin koko laulu merkittiin Matin sanoittamaksi.

Lieneekö syynä jotkut mitkä lie tekijänoikeus pykälät tai jotain että se puuttuu uudemmista ja tarkemmin sanottuna virallisista ja laillisista laulukirjoista.

Lue lisää

Näyttää siltä, että Matti Nyberg on sanoittanut koko laulun. Laulua laulettiin ennen paljon myös luterilaisissa piireissä.

Tarkistin säkeistöt noin tusinasta vanhasta veisu- ym. laulukirjasta 70 - 90-luvuilta. Laulu löytyi joka toisesta ja neljäs säkeistö puuttui vain vuoden -97 Rippikoululaisen veisukirjasta. Uusin julkaistu oli vuodelta -87. Kaikissa oli merkitty koko laulun tekijäksi trad./M.Nyberg.

Lapsuuden usko soi levytettynä ainakin Dominiconesin LP:llä Ihminen vuodelta 1973. Myös neljäs säkeistö on mukana, edelleen trad./M.Nyberg. Kustantaja on Nuorten keskus, joka ei ole hellaritaustainen.

ihan sama kirjoitti:

lapsuuden usko kappaleen suomenkielinen teksti on merkitty Matti Nybergin tekemäksi.

Totuus on se että kyseinen henkilö on kirjoittanut ainoastaan tuon neljännen säkeistön.

Hellarit olivat tuota laulua veivanneet ja itse siihen aikain saatossa sanoja rustailleet ja kun sitten Matti tuon neljänne teki jossain tilanteessa niin koko laulu merkittiin Matin sanoittamaksi.

Lieneekö syynä jotkut mitkä lie tekijänoikeus pykälät tai jotain että se puuttuu uudemmista ja tarkemmin sanottuna virallisista ja laillisista laulukirjoista.

Lue lisää

Neljäs säkeistö on poistettu niinkin tyhmästä syystä että siinä lauletaan lapsuudenuskosta näi: "..jos vain nöyrin sydämin rukoilet saat takaisin lapsen uskon aarteen kalliin ihanan.." ja teologit (tai joku ylempi kirkollinnen taho)ovat sellaista mieltä, että lapsuuden usko on meillä ollut lapsena ja sitä ei enäävoi saada takaisin. Siksi poistattivat tämän säkeistön.

Itse olen pohtinut,että Raamatussahan Jeesus,kun hän kertoo rakkaudesta, puhuu jotenkin näin: "Kun minä olin lapsi minä ajattelin kuin lapsi, mutta kun kasvoin aikuiseksi minä jätin sen mitä olin lapsena."
Juurtaisiko teologien päätös tähän Raamatun kohtaan(ja/tai joihinkin muihin kohtiin). Tiedä sitä.

olen minä kirjoitti:

Neljäs säkeistö on poistettu niinkin tyhmästä syystä että siinä lauletaan lapsuudenuskosta näi: "..jos vain nöyrin sydämin rukoilet saat takaisin lapsen uskon aarteen kalliin ihanan.." ja teologit (tai joku ylempi kirkollinnen taho)ovat sellaista mieltä, että lapsuuden usko on meillä ollut lapsena ja sitä ei enäävoi saada takaisin. Siksi poistattivat tämän säkeistön.

Itse olen pohtinut,että Raamatussahan Jeesus,kun hän kertoo rakkaudesta, puhuu jotenkin näin: "Kun minä olin lapsi minä ajattelin kuin lapsi, mutta kun kasvoin aikuiseksi minä jätin sen mitä olin lapsena."
Juurtaisiko teologien päätös tähän Raamatun kohtaan(ja/tai joihinkin muihin kohtiin). Tiedä sitä.

Lue lisää

Ei siis ole mitään tekemistä neljännellä säkeistöllä tuon kanssa.

Kerroin jo edellä mistä siinä oli kyse, eikä sillä ole mitään tekemistä teologien tai kirkon kanssa.

Laulun suomalaiset sanat on tulleet vapaista suunnista vaikkei Nyberg joka ne kirjoitti siellä erityisemmin vaikutakaan.

Nyberg teki tuon neljännen säkeistön ja laulun alkuperäistä "suomennosta" kunnioittaen tuo neljäs jätettiin luterilaisista laulukirjoista pois.

Älkää vängätkö ja puhuko paskaa koska asia menee tismalleen näin.

Tunnen tekijän / tapauksen kirjoitti:

Ei siis ole mitään tekemistä neljännellä säkeistöllä tuon kanssa.

Kerroin jo edellä mistä siinä oli kyse, eikä sillä ole mitään tekemistä teologien tai kirkon kanssa.

Laulun suomalaiset sanat on tulleet vapaista suunnista vaikkei Nyberg joka ne kirjoitti siellä erityisemmin vaikutakaan.

Nyberg teki tuon neljännen säkeistön ja laulun alkuperäistä "suomennosta" kunnioittaen tuo neljäs jätettiin luterilaisista laulukirjoista pois.

Älkää vängätkö ja puhuko paskaa koska asia menee tismalleen näin.

Lue lisää

Laulun teksti on syntynyt aikain saatossa eikä ole varmuutta siitä kuka sen lopulta on tehnyt.

Ja koska Nyberg teki tuon 4 säkeistön myöhemmin halusivat helluntailaiset laittaa Nybergin koko tekstin kirjoittajaksi.

Ja jos oikein pilkkua nussitaan niin lieneekö koko veisuun edes käännöslupaa mutta se onkin jo toinen asia se...

Tunnen tekijän yms.... kirjoitti:

Laulun teksti on syntynyt aikain saatossa eikä ole varmuutta siitä kuka sen lopulta on tehnyt.

Ja koska Nyberg teki tuon 4 säkeistön myöhemmin halusivat helluntailaiset laittaa Nybergin koko tekstin kirjoittajaksi.

Ja jos oikein pilkkua nussitaan niin lieneekö koko veisuun edes käännöslupaa mutta se onkin jo toinen asia se...

Lue lisää

käytä nyt hyvä ihminen kauniimpaa kieltä! sentään gospel-lauluista kyse ja ei kai tosta asiasta nyt tarvii hernettä vetää nenuun...

Tunnen tekijän / tapauksen kirjoitti:

Ei siis ole mitään tekemistä neljännellä säkeistöllä tuon kanssa.

Kerroin jo edellä mistä siinä oli kyse, eikä sillä ole mitään tekemistä teologien tai kirkon kanssa.

Laulun suomalaiset sanat on tulleet vapaista suunnista vaikkei Nyberg joka ne kirjoitti siellä erityisemmin vaikutakaan.

Nyberg teki tuon neljännen säkeistön ja laulun alkuperäistä "suomennosta" kunnioittaen tuo neljäs jätettiin luterilaisista laulukirjoista pois.

Älkää vängätkö ja puhuko paskaa koska asia menee tismalleen näin.

Lue lisää

En rupea vänkäämään.
Olen ymmärtänyt asian eri lailla kun sä.
Jos luulet olevasi oikeassa, ole vain.

olette kirjoitti:

En rupea vänkäämään.
Olen ymmärtänyt asian eri lailla kun sä.
Jos luulet olevasi oikeassa, ole vain.

Totuushan on se, että tätä laulua lauloi aikanaan myöskin alkuperäinen Pro Fide -yhtye.

Totuuden Torvi kirjoitti:

Totuushan on se, että tätä laulua lauloi aikanaan myöskin alkuperäinen Pro Fide -yhtye.

Mistä tiedät - oletko itse kuullut Pro Fiden esityksen?

katso koko laulu osoiteesta: lirama.net/song/117834

Hei,

Nuoren seurakunnan veisukirjaa julkaisee Nuorten keskus. Heiltä saamani tiedon mukaan syynä 4. säkeistön pois jättämiseen oli
nimenomaan se, että 4. säkeistö ei ollut laulussa alkuperäisesti. Suomentaja oli tuon neljännen säkeistön siihen lisännyt. Nyt haluttiin palata alkuperäiseen lauluun.

Merja-pappi

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Hei,

Nuoren seurakunnan veisukirjaa julkaisee Nuorten keskus. Heiltä saamani tiedon mukaan syynä 4. säkeistön pois jättämiseen oli
nimenomaan se, että 4. säkeistö ei ollut laulussa alkuperäisesti. Suomentaja oli tuon neljännen säkeistön siihen lisännyt. Nyt haluttiin palata alkuperäiseen lauluun.

Merja-pappi

Lue lisää

Laulun Lapsuuden usko (Barnatro) tekijä on ruotsalainen kevyen musiikin säveltäjä Ejnar Westling (pseud. Gunnar Dahl). Hän on kirjoittanut siihen sanat ja sävelen 1920-luvun lopulla. Hänen taustansa on pelastusarmeijassa, jossa hän toimi nuorena soittajana, mutta etääntyi sittemmin uskonasioista. Jouduttuaan 1930 Tukholmassa sattumalta pelastusarmeijan kokoukseen ja koki siellä Jumalan puhuttelua hän kirjoitti laulun, jossa hän palasi lapsuuden kasvatuskodin uskonnolliseen ilmapiiriin. Laulun hän vei kokousta johtaneelle upseerille ja toivoi, että sitä laulettaisiin kaikille, jotka ovat menettäneet lapsuuden uskonsa. Laulu sisältää kaikki neljä säkeistöä. Niistä tärkein on k.o. neljäs, joka valitettavasti puuttuu useista laulukirjoista. - Laulun suomentaja on melko varmasti Suomen pelastusarmeijan komentaja Ragnar Åhlberg, joka lauloi sitä kitaransa säestyksellä jo 1930-luvulla. Matti Nyberg on sanojensa mukaan ainoastaan tehnyt tekstiin muutamia korjauksia, kun laulua alettiin laulaa amerikkalaisella kantrisavelmällä. Tällöin luovuttiin myös Wetlingin kertosäkeestä. - Laulusta on myös muita suomennoksia, mm. Henry Theelin v. 1948 levyttämä. Laulun kustannusoikeudet ovat ruotsalaisella Elkan & Schildknechtillä. Matti Kolehmainen, Lohja