Mikä on ammattikorkeakoulu?
Voiko ammattioppikoulun jälkeen mennä ammattikorkeakouluun?
Jos menee vaikka autoalalle niin voiko sitten mennä ammattikorkeakouluun?
Mitä hyötyä siitä on?`
Kiitos =)
Voiko ammattioppikoulun jälkeen mennä ammattikorkeakouluun?
Jos menee vaikka autoalalle niin voiko sitten mennä ammattikorkeakouluun?
Mitä hyötyä siitä on?`
Kiitos =)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ammattikoulussa oppii ammatin preus asiat, ammattikorkeakoulussa opetetaan ammattia vielä vähäsen pidemmälle
Tutkin Ruotsin ja Venäjän vallan aikaisia arvonimiä
Tässä on löytämäni tittelineuvokset
TITTELINEUVOS
Tittelineuvoksen arvo myönnettiin 1.10.1812 kenraaliluutnantti Paul von Etter, s. 24.1.1790, k 27.3.1878 Helsinki. Hän on ainoa tittelineuvos arvonimen saanut henkilö, josta ovat täydelliset tiedot. Tämän arvonimen myöntämisestä on siis 194 vuotta.
Tittelineuvos von Etter, Paul
Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
von Etter, Paul
kenraaliluutnantti
S 24.1.1790 Pietari, K 27.3.1878 Helsinki
Vanhemmat: Sebastian Etter S Wien ja Hedvig von Manstein.
Puoliso(t) vanhempineen: Viipuri 28.1.1827: Johanna Tesche S 30.10.1798 Viipuri, K 27.11.1849 Viipuri. PV viipurilainen kauppias ja raatimies Joakim Albert Tesche S 17.10.1764 Viipuri, K 1.7.1822 Viipuri ja Benedikta Wilhelmina Sutthoff S 8.1.1772 Viipuri, K 18.3.1821 Viipuri.
Lapset: Sebastian Albrekt S 20.4.1828 Viipuri, K 10.2.1883 Moskova, kenraaliluutnantti; Maria Anna Wilhelmina S 1.8.1829 Kronstadt, Pietarin kuvernementti, Venäjä, K 11.4.1912 Helsinki; Alexander 25.6.1831 Helsinki, K 19.5.1902 Pietari, salaneuvos; Nikolai Paul Karl S 31.3.1831 Helsinki, K 27.12.1891 Pietari, kenraaliluutnantti; Paul S 30.5.1840 Helsinki, K 10.11.1910 Helsinki, ratsuväenkenraali.
Ura: Paul von Etter tuli kanslistiksi Pietarin postiosastoon 18.7.1807. Hänet siirrettiin 30.4.1808 Venäjän armeijan kenttäpostiosaston palvelukseen Suomeen. Von Etterille myönnettiin kollegiregistraattorin arvo 13.10.1810 ja hänet nimitettiin kuvernementin sihteeriksi 29.9.1811. Hänelle myönnettiin tittelineuvoksen arvo 1.10.1812 ja hänet määrättiin 14.6.1813 apukapteeniksi 1. Suomen jääkärirykmenttiin, jolloin hän palveli erikoistehtävissä Suomen kenraalikuvernöörin esikunnan sotilaskansliassa. Hänet siirrettiin 1.9.1813 alikapteenina Nisovan jalkaväkirykmenttiin, mutta hän palveli kuitenkin Suomen kenraalikuvernöörin adjutanttina. Von Etter ylennettiin kapteeniksi 7.3.1816, everstiluutnantiksi 7.12.1818 ja everstiksi 20.1.1822, jolloin hänet myös määrättiin pataljoonankomentajaksi Lappeenrannan jalkaväkirykmenttiin.
Von Etter siirrettiin 1.5.1824 Viipurin jalkaväkirykmenttiin ja nimitettiin 5.11.1824 rykmentin komentajaksi. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi ja määrättiin 15. jalkaväkidivisioonan 1. prikaatin komentajaksi 3.9.1829, mistä tehtävästä hänet 1.4.1830 määrättiin 21. (myöhemmin 19.) jalkaväkidivisioonan 2. prikaatin komentajaksi sekä samalla Helsingin kaupungin komendantiksi. Von Etter tuli 9.8.1835 uudelleen muodostetun 21. jalkaväkidivisioonan komentajaksi. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi 18.12.1840. Hän sai eron sotapalveluksesta 22.1.1843.
Paul von Etter aateloitiin 17.5 1843, ja hänen sukunsa merkittiin Suomen ritarihuoneeseen 30.10.1843 aatelissukuna 210.
Von Etter hankki omistukseensa 1843 Vainikan kartanon Kiiskilän kylässä Viipurin pitäjässä. 1850-luvun puolivälissä kenraali kuitenkin myi kartanon Viipurin lyseon rehtori Carl Wilhelm Ahrenbergille. Lisäksi von Etter omisti Helsingissä kartanon, jossa hän vietti viimeiset vuotensa.
Kunnia- ja ansiomerkit: VenVl 4 8.11.1819; VenA 2 6.10.1830; VenSt 1 16.9.1834; VenA 1 26.4.1840.
Arvonimen saaja: Syntymäaika ja Kuolinaika ja Arvonimen
Nimi: -paikka: -paikka: myöntämisaika:
von Etter Paul 24.1.1790 27.3.1878 13.10.1810
Hänet aateloitiin 17.5.1843, ja Pietari Helsinki
hänen sukunsa merkittiin Suo-
men ritarihuoneeseeen
30.10.1843 aatelussukuna 210
Kenraaliluutnantti, hänet
siirrettiin 1.5.1824 Viipurin
jalkaväkirykmentiin ja nimi-
tettiin 15.11.1824 rykmentin
komentajaksi, hänet ylennet-
tiin kenraalimajurikri ja mää-
rättiin 15. jalkaväkirykmen-
tin 1. prikaatin komentajak-
si 3.9.1829, mistä tehtävästä
hänet 1.4.1830 määrättiin 21.
(myöhemmin 19.) jalkaväki-
divisioonan 2. prikaatin ko-
mentajaksi sekä samalla Hel-
singin kaupungin komendan-
tiksi, hänet ylennettiin ken-
raalilutnantiksi 18.12.1840.
Hän sai eron sotapalveluk-
sesta 22.1.1843
Kollegireistraattorin arvo
13.10.1810, hänelle myön-
nettiin tittelineuvoksen arvo
1.10.1812
Seuraavista 10 tittelineuvoksesta en ole saanut enempiä tietoja kuin, että he kaikki ovat Ve-näjän vallan ajan kenraaleiden isä, lapsi tai kenraalien puolison isä, puolison aikaisempi avio-puoliso.
Anders Berg n. 1800
Tittelineuvos
Poika, kenraalimajuri Berg
Gustaf Petter, s. 4.11.1825
Raivola, Kivennapa, k 1901
Matkaselkä, Ruskeala
Magnus Vilhelm Enckell 4.3.1802 9.2.1854
Kapteeni, tittelineuvos Porvoo Tohok
Vilhelm Eberhard Falck, 23.1.1777 12.6.1830
Tittelineuvos, kielenkääntäjä Lappvesi Helsinki
Hastler Johan Reinhold Ernst n. 1820
Henkivartioväen kapteeni,
tittelineuvos
Kenraaliluutnantti Hackman,
Julius Fredrik, s. 23.8.1832 Vii-
puri, k. 24.9.1933 La Bolléne,
puolison aikaisempi aviopuo-
liso
J. Honoldt n. 1785
Tittelineuvos
Poika kenraalimajuri Honoldt,
Petter, s. 7.2.1810, k. 9.11.1879
Venäjä
Nikolai Kavanko n. 1815
Tittelineuvos
Pojan kenraaliluutnantti Ram-
say, Allan Georg, s. 31.12.1839
Kuopio, k. 16.2.1906 Helsinki,
puolison isä
Vladimir Panov n. 1775
Tittelineuvos
Pojan jalkaväenkenraali, va-
paaherra Nordenstam, Johan
Mauritz, s. 21.9.1802 Tukhol-
ma, k. 8.6.1882 Helsinki, puo-
lison isä
Zacharias Ruuth 10.6.1789 1837
Vt. pataljoonanlääkäri 2. Suo- Anjala Mustialan puustelli
men jalkaväkirykmentissä, Tammela
tittelineuvos
Standertskjöld Carl Arvid 18.2.1865 21.3.1913
Mauritz Tula Pietari
Tittelineuvos, vapaaherra
Karl Stürmer n. 1810 27.6.1861
Tittelineuvos
Pojan kenraalimajuri Avellan
Carl Axel, s. 2.3.1835, k. 1897
Moskova, puolison isä
Alavudella 10.10.2006
Seppo Aho
Kunnallisneuvos
Alavus
[email protected]
www.seppoaho.net