Persaukisena ostin viime syksynä vanhahkon purjeveneen, jossa on otsikossa mainittu YANMAR:n YSE8 merivesijäähdytteinen diesel- moottori. Jos jollakin on kokemuksia em. moottorista niin olisi kiva kuulla miten on toiminut ja milloin on motti poksahtanut jos yleensä on.
Olen itse pikkuhiljaa sisäistänyt ajatuksen, että omasta koneestani puhuttaessa ei enää voi käyttää sanontaa jos se hajoaa vaan kyse on siitä koska se hajoaa. Ts. isomman rempan aika tai koneen vaihto lienee edessä varmaankin aika pian. Olisi kuitenkin kiva kuulla muiden veneilijöiden kokemuksia tästä moottorista.
Olen itse pikkuhiljaa sisäistänyt ajatuksen, että omasta koneestani puhuttaessa ei enää voi käyttää sanontaa jos se hajoaa vaan kyse on siitä koska se hajoaa. Ts. isomman rempan aika tai koneen vaihto lienee edessä varmaankin aika pian. Olisi kuitenkin kiva kuulla muiden veneilijöiden kokemuksia tästä moottorista.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei kuulu mitenkään aiheeseen, mutta olen vain tyytyväinen, että joku muukin "persaukinen" on saanut hankituksi veneen. Älä vain missään nimessä luovuta. Itse olen maksanut veneeni koneesta yli kolminkertaisen hinnan uuteen verrattuna (kolmen vuoden aikana) ja silti olen tyytyväinen hankintaani.
Kaikkea ei vain voi mitata rahassa
;)
Toissakesän jälkeen myymässäni fiskarissa oli YSE 12 vuodelta -76 ja toimi aina täysin moitteetta mutta söi jo öljyä jonkun verran.
Onnittelen sinua tuon YSE8:n johdosta. Se on alunperin suunniteltu kehitysmaiden sähkögeneraattorin voimalähteeksi (Afrikasa niitä on paljon), mutta, harvinaisen kestävänä ja vähäruokaisena (löpöa 1-1,5 l/h) siitä tehtiin myös venemoottori.
Minun veneessäni oli YSE vuosimalli 1974 ja se "hajosi" pari vuota sitten kun sylinteriputken alin O-rengas oli kuivunut ja päästi merivettä öljyn joukkoon. Koska käytin jenkkiainetta (micro2s) kiinnileikkaaminen ei ollut kovin pahaa ja päätin korjata sen. Korjauksen yhteydessä osoittautui, että kone on tehty harvinaisen paksusta valuraudasta eikä korroosion merkkejä ollutkaan vaikka näin pelkäsin. Merivesijäähdytteinen Yse oli ollut koko elämänsä ajan itämerellä...
Nyt kone käy hyvin (osat tulivat muuten Japanista Hollannin kautta). Kaasun säätö on muuten luku sinänsä ja siihen tarvitset ammattimiehen tai hyvät ohjeet. Vaikka kone on 1-pyttynen nin tuo säätö on uskomattoman vaikeata. Itse olin remontin jälkeen alussa pettynyt moottorin käyntiin ja luulin, että se meni metsään, mutta ohikulkumatkalla eräs Iniöläinen, jolla on sama kone, säätti sen hetkessä kuntoon (hänellä oli ohjekirja). Nyt se toimi kuin unelma.
Joten se sinunkin YSE tulee vielä toimimaan pitkään kunhan huolat sen. Ainut miinus on tuo typerä öljysihtisuodatin; sen tilalle kannattaa asentaa perinteinen suodatinpanos.
terveisin,
skönö
Juu, saman havainnon minäkin tein. Tuo Yanmar YSE8 on tehty kunnon raudasta. Avauksen yhteydessä ei ollut paljon ruostetta vaikka ainostaan merivesijähdytystä ollutkin.
Tiivistesarjan uusimisella korjaushomma oli ohi.
Tuli omistettua 10 v YSE8 vuosimallia -78 ja seurattua sitä seuraavalla omistajalla melkein yhtä pitkään. Ainakin viime vuoteen saakka se toimi ongelmitta, suorastaan kiitettävällä tavalla.
Millainen tuo uusi öljynsuodatin-konstruktio on? Miten sen rakentelit ja miten sait mahtumaan hihnojen viereen? T. Kaisa
Se ruiskusäätimen säätö on muuten aivan helppoa. Tekee vain niinkuin ohjekirjassa sanotaan.
Minun YSB 8 kone (Accent 26) halusi aina sammua tyhjäkäynnillä. Sitten säädin ruiskun ohjeen mukaan je se rupesi toimimaan luotettavasti.
Itselläni on kohta 40 kesää palvellut BUKH DV20. Noita samoja ajatuksia pohdin itsekin 10 vuotta sitten, mutta niin se vaan joka kevät käynnistyy ensi yrittämällä. Muistaessani vahdan öljyjä ja suodattimia. Sinkkitulpan joka kesä. Mutta mikään ei ole ikuista. Pakoputken mutka ei kestänyt 35 vuotta enempää.