Saako sähkökeskusta asentaa pannuhuoneeseen tai puukattilahuoneeseen?
Onko olemassa virallista ohjeistusta tällaiselle?
Muistaakseni vapaan tilan mittoja on määritelty, mutta muita vaatimuksia en musta nähneeni.
Jotku sähkölaitokset vaativat keskuksen sijoittamista ulos, mutteivat kaikki.
Vaaditaanko keskuksen alle eristävä pinnoite (muovimatto)tms?
Onko olemassa virallista ohjeistusta tällaiselle?
Muistaakseni vapaan tilan mittoja on määritelty, mutta muita vaatimuksia en musta nähneeni.
Jotku sähkölaitokset vaativat keskuksen sijoittamista ulos, mutteivat kaikki.
Vaaditaanko keskuksen alle eristävä pinnoite (muovimatto)tms?
Vastaukset 21
Vanhimmat
tiedä mihin se laitetaan tai jos teetät remppaa ilman lupia niin käyttämäsi sähköurakoitsija katsoo laillisen paikan.
Mittauskeskus on hyvä olla ulkona tontilla tai seinällä, ei tarvitse mittarinlukijaa päästää sisätiloihin.
lailliset paikat on?
Onko olemassa jokin standardi josta suunnittelijat kyseisen tiedon hakevat vai keksivätkö he "oikean" paikan hatusta?
Monen tekijän summa: kaapelimenekin minimointi, hankalien läpivientien minimointi, tilan korkeus, huollon helppous ja turvallinen vapaa etäisyys takana/perääntymistie vaaratilanteessa. Ammattimies näkee sen vähän aikaa pällisteltyään ja asiakasta haastateltuaan.
Pannu- eikä kattilahuoneeseen eikä mihinkään vitun komeroon vaan jos sisälle niin johonkin kulkutien tai käytävän seinälle (tuulikaappi).
Ne pienet kopperot täytetään kaikenmaailman roinalla jolloin keskukseen pääsee käsiksi vain kurkottelemalla, parhaassa tapauksessa.
Ei kai vitulla ole komeroa?????
ainakin ohjeita on. Tilaan hyvä pääsy, korkeus vähintään 1,9 metriä, vapaata tilaa jäätävä keskuksen ulommasta osasta 80 cm etupuolelle tai sijoitettaessa komeroon vapaa tila mitataan kun komeron ovet on auki. Kun keskus on komerossa, keskuksen edessä ei saa olla esteitä, eli naamataulu on pienempi kuin oviaukko. Keskuksen saa sijoittaa pannuhuoneeseen eli lämmönjakohuoneeseen, kunhan siellä on asennustilaa riittävästi. Keskuksen rakenne oltava tilaluokituksen mukainen, eli märässä tilassa vähintään roiskeveden pitävää mallia, kuten myös palovaarallisessa tilassa (esim.kuiva ullakko=vintti), tai verstastila, jossa tehdään pölyävää työtä yms.)
luokitellaan kuivaksitilaksi, eli esteri IP20 voi ilmeisesti sinne pistää...
Pannuhuoneissa ryhmäkeskuksia, ovat olleet roiskevesisuojattua mallia. Pannuhuoneet ovat ahtaita, erilaiset nesteet voi roiskua....tuollaiseksi käytäntö on muodostunut. Haetko rimaa hipovaa vai hiukan alittavaa tulkintaa?
nimenomaan olla kuivatila nykyään. Pannuhuoneessa ei saa olla enää lattiakaivoa. Öljyt ei saa mennä missään nimessä viemäriin siksi se lattiakaivo on kielletty.
Nämä asiat on enemmän öljymiesten asioita. Sähkärit pysyköön lestissään.
Nesteet ei saa enää tänäpäivänä missään nimessä "roiskua" ja säiliöillä kuuluu olla valuma-allas, mikä on tiivis.
Se on kallista lystiä vaihtaa korttelin maat, kun vuodattaa ne öljyt viemäriin tai maahan.
Ns. pannuhuone on tänäpäivänä yhtä kuiva kuin olohuone.
Ei pannuhuoneessa mitään roiskita normaali käytössä... putkirikko on eri juttu.
kuivaksi tilaksi, kuten yleensä, sinne voi ip20 keskuksen laittaa.
ylipaineventtiili, mihin sen mahdollinen ylivuotovesi menee?
Meille tulossa pelettikattila ja kattilahuoneeseen määrätään lattiakaivo ja vesieristys. Joten pysy vaan öljymies niiden litkujes kanssa omassa lestissäs.
Yleensä pannuhuoneissa ja muissa verstas jne. tiloissa, vaikka ne olisi kuivia tiloja, niin laitetaan kosteantilan kalusteita sen kestävyyden vuoksi. Ei ne mitä tahansa kestä, mutta enemmän kuin kuivan tilan kalusteet.
klapit pannuhuoneessa? Käytätkö ehkä myös moottorisahaa? Vai onko se ihan vain työhuone?
ei vielä sinänsä tee tilasta kosteaa. Jos halutaan painepesuria käyttää, niin sitten sähkökeskuksen suojausluokka on valittava jonnekin IP 65 paremmalle puolen. Pölyävä tavara vaatii Ex-suojauksen, ja sulakkeenvaihto on suoritettava jännitteettömänä, eli koko tupa ja kaikki muukin pimeäksi.
Kyse olikin lattiakaivosta ei tilaluokituksesta. RT- kortistoa kun selaa pellettilämmityksen osalta niin huomaa että tila ei ole ex- luokkaa kun käytytään alle 0,5 m3 tiiviskantista varastosiiloa kyseisessä tilassa. tähän siilon voidaan siirtää isommasta siilosta pelletti toisesta huoneesta tai ulkoa kairalla taikka puhaltimella, staattisen sähkön muodostuminen on estettävä jos puhalletaan.
Siivoaako joku pannuhuonetta kerran viikossa tai useammin kuten olohuonetta yleensä tapana?
Ajan mittaan sinne pannuhuoneeseen kertyy kaikenlaista pölyä ja paskaa kun sitä kuitenkin käytetään myös kaikenmaailman isoisän aikaisten "aarteiden" säilytyspaikkana. Eli IP34 keskukset ja asennuskalusteet! En ole kyllä koskaan nähnyt että joku olis nyhertäny sinne esimerkiks jotain kuivan tilan jakorasioita, puukolla lovea rasian kylkeen...
Pysy sinä pellettimies omassa kattilahuoneessasi.
Mitä se vesieristys muuten auttaa, jos öljyt valuu viemäriin? Nehän ohjautuu vaan sukkelammin sinne viemäriin. Ne öljyt ei saa mennä viemäriin.
Nykyiset öljysysteemit voi laittaa vaikka olohuoneeseen.
Jos rahaa olisi kuin roskaa niin ottaisin öljyn tai suorasähkön.
Mutta asiaa, RT-kortissa luetellaan pellettilämmityshuoneen vaatimuksissa vesieristys lattiakaivo! En ole yrittänytkään väittää että öljykattilan kanssa tarvitaan vesieristystä!
Asian pointti oli se kun edellinen kaveri väitti että nykyisessä kattilahuoneessa ei tarvitse lattiakaivoa! Mutta kun tässä maassa sattuu olemaan muitakin kattilahuoneita kuin öljykattilalle tehtyjä!
Omaan viemäriinsä, jossa ei ole lattiakaivoa