Kuin pitkän tauon aikana kannattaa käyttää kotona poissa systeemiä, eli laittaa Poissa asentoon?
Eli jos lähtee aamulla ja palaa illalla, tuskin on järkeä laskea lämpötilaa energian säästön toivossa, kun se lämpötilan nosto maksaa?
Eli jos lähtee aamulla ja palaa illalla, tuskin on järkeä laskea lämpötilaa energian säästön toivossa, kun se lämpötilan nosto maksaa?
Vastaukset 14
Vanhimmat
laatikollakin käynnin ajaksi laittaa, säätö se on pienikin säätö.
Häviöt rakenteiden läpi on suoraan aikaan sidottuja. Nostoon osallistuu ihmiset, liedet, valot jne.
Säästöä tulee aina kun huonelämpö on normaalia alempana, mutta huomio, vain silloin kun se on alempana. Massiivisen kivitalon lämpö ei laske käytännössä vuorokaudessa juuri mihinkään, eli pudotuksesta ei ole mitään hyötyä. Kevytrakenteisessa talossa lämpö voi laskea jo muutamassa tunnissa asteen pari, jolloin lämpö kannattaa pudottaa oikeastaan aina kun ei ole kotona.
Sen mitä säästät lämpötilan laskemisesta, menetät lämpötilan nostossa, mutta kaikki se aika jonka lämpö on ollut alle normaalin on todellista säästöä. Säästöähän tulee noin 5% per pudotettu aste.
Eli kyseessä on rivitalonpätkä, yksiö. Aika huonosti rakennettu, kalliit lämmityskulut.
Miten niin säästää vain silloin kun lämpötia laskee? Koska jos lämpötilaa pudotetaan antureilla 10 astetta, niin lämmityshän (suora sähkö) on päällä vasta sen jälkeen, kun tuo 10 astetta on pudonnut. Se on sama, onko se 10 minuutin päästä vai 10 tunnin?
Jos katkaiset lämmityksen ja jäähtymiseen menee 10 minuuttia aikaa, se tarkoittaa sitä että varaavaa massaa on vähän, joka pitää lämmön nosto vaiheessa lämmittää uudelleen.
Jos jäähtyminen kestää pitään, eli massaa on paljon niin, sen uudelleen lämmitys haukkaa tasan tarkaan saman energian, millä se on jarruttanut jäähtymistä.
Ajattele tilannetta että pidät lämpimänä kahta kuution kokoista betoni möykkyä, joissa on sähkövastukset. Toisessa on yksi kilowatin sähkövastus joka on koko ajan päällä ja toisessa on kahden kilowatin vastus, joka on päällä sekunnin ja sen jälkeen pois päältä sekunnin. Paljonko ajattelit tulevan säästöä siinä joka lepää joka toisen sekunnin?
Joissain lämmitysjärjestelmissä on systeemi jossa lämmönpudotuksen jälkeen nostetaan esim. lattiaan menevän veden lämpötila normaalia korkeammaksi jotta normaali huonelämpö saataisiin nopeammin palautettua. Tuosta syntynee aina hukkaa ja häviötä.
Oikeaa säästöä tulee jos kärsii hieman siitä viileydestä ja poistaa moisen turbobuustin.
(toiminne on ainakin Oumannin säätimissä ja esim. maalämmössä hyötysuhde on huonompi kuumempaa lämmitysvettä tehtäessä, eli maalämmöllä tasainen lämmitys VOI olla myös rahallisesti taloudellisenpi)
Energia on teho kertaa aika. Eli lämmön nostoon kuluu sama energia, vaikka se tehtäisiin suuremmalla teholla, koska vastaavasti aika on lyhyempi.
Se on kyllä totta että jos lämpö nostetaan hitaasti, niin energiaa säästyy juuri siksi kun lämpä on matalampi, kuin mitä sen haluttaisiin olevan... Jos asumis mukavuudella ei olisi merkityustä niin lämpöähän voisi pitää aina viakka 15 astetta nykyistä alempana ja energiaa säästyisi tosi paljon.
Käsittääkseni vesikierrossa korkeampi lämpötila aiheuttaa hukkaa siksi, että kuumemmasta putkesta karkaa lämpöä siirron aikana. Eli kun putkia kierrätetään pitkin taloa varsinaiseen kohteeseen, kuuma putki hukkaa matkalla lämpöä enemmän kuin kylmä putki.
sanat suustani män
"Energia on teho kertaa aika. Eli lämmön nostoon kuluu sama energia, vaikka se tehtäisiin suuremmalla teholla, koska vastaavasti aika on lyhyempi."
- Jotta sisälämpö saadaan kohtuuajassa lämmitettyä jouduttaneen esim. laattaa käyttämään lämpöisenpänä, tällöin lattiaeristeen läpi tapahtuva hukka kasvaa.
- Edellinen on sitä voimakkaampaa mitä raskaampirakenteinen talo on.
- Maalämpöpumppu tuottaa normaalilämmityksen vettä pienemmällä sähkön kulutuksella kuin tehokkaan lämmön noston vettä.
Nuo osaltaan pienentävät lämmönpudotuksesta saatavaa hyötyä.
Lämmityksessä käytetyn putken tehtävänä on siirtää lämpöä huoneeseen, ei se ole mitään karkaamista. Putkethan kulkee talon sisällä ja tarkoitus on lämmitää talon sisätiloja.
No toisaalta laatan alla olevan eristeen läpi menevä hukka on pienentynyt silloin kun laatta on päästetty normaalia kylmemmäksi.
Massiivisessa rakenteessa lyhillä lämmityskatkoilla ei säästetä yhtään mitään.
Maalämmön hyötysuhteet on sitten taas ihan oma lukunsa, mutta taas pudotuksen aikaisen matalamman lämmön aikana vaikutus hyötysuhteeseen on ollut positiivinen.
No niinhän se on. Mutta kun se putki lämmittää väärää paikkaa siinä matkalla. Se kulkee jossain seinässä tai lattiassa, jota sen ei ole tarkoitus lämmittää.
Ellei kotoa ole poissa viikkoa/viikkoja niin lämmönpudotus ei kannattane.
Kestää liian pitkään että huonelämpö putoaa ja nousee taas takaisin jotta sitä voisi käyttää lyhyen poissaolon aikana.
Mutta esimerkiksi ilmanvaihdon vähentämisellä poissaolon ajaksi saadaan säästöä lyhyenkin poissaolon aikana.
(mielestäni esim. kodinautomaatoita mainostettaessa on väärin yleistää että aina olisi suuria säästöjä saatavissa)
Massiivisessa kivitalossa lyhyillä pudotuksilla ei toisiaan säästä yhtään mitään.