Järki alkaa selvästi näkymään TTVk jutuissa, jos 150 000 käyttäjää ja he aiheuttavat miljoonien vahingon, niin eihän se tee per käyttäjä paljon mitään. Jos miljoonilla tässä tarkoitetaan vaikkapa 6 miljoonaa, niin keskimääräinen käyttäjä aiheuttaa vain 40 euron vahingon vuodessa.
Itse tosin olen laskeskellut, että vahinko on vain muutamia centtejä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000255&posting=22000000014990828
-------
ÄKT:
"luvaton nettijakelu aiheuttaa vuositasolla jo miljoonien eurojen menetykset lailliselle musiikkikaupallemme."
"TTVK:n mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 150 000 aktiivista vertaisverkkojen käyttäjää."
Lähde:
http://www.digitoday.fi/tekijanoikeus/?p=259
Itse tosin olen laskeskellut, että vahinko on vain muutamia centtejä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000255&posting=22000000014990828
-------
ÄKT:
"luvaton nettijakelu aiheuttaa vuositasolla jo miljoonien eurojen menetykset lailliselle musiikkikaupallemme."
"TTVK:n mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 150 000 aktiivista vertaisverkkojen käyttäjää."
Lähde:
http://www.digitoday.fi/tekijanoikeus/?p=259
Vastaukset 20
Vanhimmat
NPD on arvioinut, että "luvattomia" kappaleita on keskimäärin 40-50 kappaletta / käyttäjä.
Lähde:
The NPD Group found the average file-trader shared about 33 songs in August of 2003 (about two months after the RIAA announced the beginning of the lawsuit campaign.) This average has risen to 55 files per user in December of 2005. Interestingly, the NPD Group also found the authorized digital music has stagnated at around 40-50 tracks per household throughout the year 2005.
http://www.slyck.com/news.php?story=1125
Tuollainen 40 euron vahingon aiheuttaminen ei pitäisi oikeuttaa mihinkään kotietsintöihin, eikä edes siihen, että henkilöllisyys selvitetään ip-osoitteen perusteella. Yksityisyyden suoja ja kotirauha ovat perusoikeuksiamme.
eri syistä:
>” On selvää, että laitonta tarjontaa on kitkettävä, >jotta lailliset verkkokaupat saavat >mahdollisuutensa.
Hah! Lailliset verkkokaupat tuotavat tappiota ainoastaan siksi, että tuotteet on hinnoiteltu liian korkeiksi. Esim. näistä uusista palveluista:
Uudet DVD elokuvat voi ladata jo parissa maassa julkaisupäivänä myös netistä.... ladattavan leffan hinta n. 25e (vai katsoa ainoastaan tietokoneella), painetulla versiolla hintaa n.20e (toimii DVDsoittimessa muissa).
Ongelma kohdan löytyminen ei paljoa älyä vaadi, mutta minkäs sitä markkinointi pomot tyhmyydelleen voi =/
Keskiarvoissa on se vika, että ne eivät näytä sopivan ihan kehen tahansa:
http://www.antipiracy.fi/ajankohtaista/uutinen.html?id=8069
Jeps.
Tuomioistuimen toiminnasta sen verran, että tuomioistuin ratkaisee tälläiset asiat esitetyn näytön mukaan.
Eli sen näytön mukaan minkä tekijänoikeusjärjestöt ja asianosaiset ovat esittäneet.
Arvelen, että tuossa tapauksessa tekijänoikeusjärjestöt ovat esittäneet laskemia eikä syytetty ole osannut niitä perustella vääriksi. Siten tuomioistuin on tuominnut korvaukset tekijänoikeusjärjestöjen laskemien mukaan.
Toinen vaihtoehto on, että kyseisessä tapauksessa syytetty on hyväksynyt korvaussummat.Tällöin tuomioistuin on tuominnut korvaussummat sellaisenaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000255&posting=22000000014990828
Tuossa tapauksessa jaettujen kappaleiden määrä oli 1700. Keskimääräinen käyttäjä jakaa 40-50. Lasketaan nyt 50 mukaan. Eli kyseinen tyyppi on noin 30-kertaa keskimääräistä "kovempi" käyttäjä. Omien laskemielmini mukaan korvauksen pitäisi olla tällöin vain 30*5,6 centtiä=186 centtiä eli 1,86 euroa.
Joten mielestäni vahingonkorvaus on rajusti ylimitotettu.
Mutta harmi että tuomioistuimelle ei ole esitetty minun laskelmiani.Tai jotain muita laskemia, jotka perustuvat tutkittuun tietoon. Ja tuomioistuin on siten tuominnut henkilön esitetyn näytön mukaan.
Tutkimuksia:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000255&posting=22000000014990828
-----
Mutta nyt kun tiedetään paljonko keskimääräinen p2p-käyttäjä aiheuttaa vahinkoa, niin siitä on sitten helppo laskea muiden aiheuttamat vahingot.
Esim. jos on 2-kertaa keskimääräistä "pahempi" p2p-käyttäjä, niin vahinko on silloin 2*5,6 centtiä eli 11,2 centtiä.
Jos 10-kertaa keskimääräistä pahempi, niin 10*5,6 centtiä=56 centtiä
Jos on 100-kertaa keskimääräistä pahempi, niin silloin vahinko olisi jo 100*5,6 centtiä=560 centtiä= 5,6 euroa.
Jos 1000-kertaa keskimääräistä pahempi, niin silloin vahinko olisi jo 1000*5,6 centtiä =5600 centtiä=56 euroa.
Eiköhän TI ole käyttänyt paljon yksinkertaisempaa kaavaa.
1700 x kappaleen tekijänoikeusmaksu oikeudenkäyntikulut = >4000 e ja sakot kaupan päälle.
Soon sitä maalaisjärkeä katsos.
Suomessa vahingonkorvauksen tarkoitus on hyvittää aiheutunut vahinko.
Jos aiheutettu vahinko on 5,6 centtiä, niin sen täytyy olla myös max vahingonkorvaus, jonka tuomioistuin määrää.
Tekijänoikeusasiat ovat sikäli poikkeus, että niissä loukattu saa vahingonkorvauksen lisäksi myös kohtuullisen hyvityksen.
Kohtuulliseksi hyvitykseksi katselin, että olisi määrätty 2*vahingonkorvauksen määrä.
Kuinka korvaus lasketaan by Digitoday:
http://www.digitoday.fi/tekijanoikeus/?p=227#comments
14 artikla.
3.1.3. Sopiva hyvitys
Myöskään hyvityksen suuruutta tai määräytymisperusteita ei direktiivi tarkasti määrittele. Johdantokappaleessa 35 todetaan, että sopivan hyvityksen muotoa, yksityiskohtaisia järjestelyjä ja mahdollista tasoa määritettäessä olisi otettava huomioon kunkin tapauksen erityisolosuhteet. Johdantokappaleen mukaan näitä olosuhteita arvioitaessa käyttökelpoinen peruste voi olla kyseisestä toimesta oikeudenhaltijoille mahdollisesti aiheutuva haitta.
http://72.14.203.104/search?q=cache:EP0fvUXF_WkJ:www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/he2004.html hyvityksen määrä hallituksen esitys&hl=fi&ct=clnk&cd=7
Eli hallituksen esityksen mukaan vahingonkorvauksilla ja hyvityksellä on suora suhde.
Hyvä artikkeli, käy läpi keskeiset asiat.
"Kannattaa huomata, että hyvitys maksetaan luvattomasta käytöstä. Sekä “purkkijutussa” että Tuusulan tapauksessa luvatonta käyttöä oli sekä kopiointi ja levittäminen. Kopiointi ei ollut yksityistä kopiointia, koska käräjäoikeus piti todistettuna, että syytetyn tarkoitus oli saattaa kopiot yleisön saataville. Hyvityksellä ei ole juurikaan mitään tekemistä sen kanssa, kuinka monta vertaisverkkoilijaa on ladannut tiedoston. Mahdollisuus ladata riittää; se on jo levittäjälle luvatonta käyttöä."
"Tuusulassa käräjäoikeus tuomitsi ÄKT:lle ja Teostolle maksettavaksi hyvitystä luvattomasta kappaleen valmistamisesta ja yleisön saataville saattamisesta yhteensä 1793 euroa. Hyvityksessä noudatettiin siis aika tarkkaan iTunesin hintoja."
Se on väärää tietoa...Tuomioistuimen täytyy lakia tulkittaessan ottaa huomioon hallituksen esitykset (lainsäätäjän tahto):
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta (HE 28/2004)
14 artikla.
3.1.3. Sopiva hyvitys
Myöskään hyvityksen suuruutta tai määräytymisperusteita ei direktiivi tarkasti määrittele. Johdantokappaleessa 35 todetaan, että sopivan hyvityksen muotoa, yksityiskohtaisia järjestelyjä ja mahdollista tasoa määritettäessä olisi otettava huomioon kunkin tapauksen erityisolosuhteet. Johdantokappaleen mukaan näitä olosuhteita arvioitaessa käyttökelpoinen peruste voi olla kyseisestä toimesta oikeudenhaltijoille mahdollisesti aiheutuva haitta.
http://72.14.203.104/search?q=cache:EP0fvUXF_WkJ:www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/he2004.html hyvityksen määrä hallituksen esitys&hl=fi&ct=clnk&cd=7
Eli hallituksen esityksen mukaan vahingonkorvauksilla ja hyvityksellä on suora suhde.
http://www.digitoday.fi/tekijanoikeus/?m=20060303
Tuossakin pitäisi miettiä sitä, että maailmassa on ainakin 200 miljoonaa p2p-verkon käyttäjää.
Suomen 150 000 p2p-käyttää tuskin ovat vastuussa koko suomessa aiheutuneesta vahingosta, vaan vain hyvin pienestä osasta.
Jos vahinko aiheutuu ulkomailla, niin minulle on hieman epäselvää, onko esim. äkt:llä oikeutta vaatia korvauksia, joka on aiheutunut vaikkapa Nepalissa. Ellei siihen ole siihen erityistä valtuutusta.
Sellainen valtuutus äkt:llä lienee on esim. usalaisten tekijänoikeusjärjestöjen kanssa ja monen muun maan kanssa.
Se valtuutus pitäisi kyllä näyttää.
Samoin se, että onko vahinko myös oikeasti aiheutunut maaissa, josta äkt on saanut valtuutuksen vaatia korvauksia.
Jos joku on jakanut p2p-verkolla musiikkia ja imppaajina on ollut vain nepalilaisia, niin aika vaikea kuvitella, että äkt:llä olisi oikeus vaatia korvauksia nepalissa aiheutuneesta vahingosta. Tosin jos siihen on sillä valtuutus, niin ok. Tosin luulen, että Nepalissa ei ole tekijänoikeusjärjestöjä.
13. Muuta. Lisäksi käsitykseni mukaan Lex Karpelaa ei itse asiassa sovelleta vahingonkorvaus asioihin, mikäli vahinko syntyy muualla kuin Suomessa.
---------
Lähtökohtaisesti Suomen lakia sovelletaan Suomesssa.
Mutta jos vahinko on tapahtunut muualla kuin Suomessa, niin täytyy pohtia sovelletaanko silloin Suomen lakia vai sen maan lakia jossa vahinko on tapahtunut.
------
Mika Hemmon mukaan deliktivastuussa (sopimuksenulkoiseen vastuuseen ) lähtökohta on vahingon aiheutumispaikan laki.
Lähde ( kohta II.2 g, juttu keltaisella):
http://64.233.179.104/search?q=cache:m_IUiqtPMhMJ:www.helsinki.fi/oik/tdk/hemmo/vahingonkorvausluennot2003.pdf lainvalintasäännöt&hl=fi&ct=clnk&cd=23
Se merkitsee sitä, että jos joku p2p-verkkoa käyttämällä aiheuttaa vahinkoa vaikkapa Nigerissa, niin lähtökohta on, että vahingonkorvaukseen sovelletaan Nigerian lakia. Ei esim. Lex Karpelaa. Lex Karpelassa on määrätty, että luvatta materiaalia levittänyt on velvollineen maksamaan vahingonkärsineelle sekä vahingonkorvausta että hyvitystä. Nigerian laista, jota tällöin pitäisi soveltaa, en osaa sanoa mitä se sanoo hyvityksistä ja vahingonkorvauksista.
Mika Hemmo on kansainvälisen yksityisoikeuden professori.
Tämä merkitsee sitä, että sitten kun tekijänoikeusjärjestöt ovat näyttäneet, että imppaaja on ollut vaikka Nepalilainen, ja sitten kun se on näyttänyt valtuutuksen, että sillä on oikeus esim. Nepalilaisen tekijänoikeusjärjestön puolesta vaatia korvauksia, niin sen täytyy näyttää, että koska Nepalin lakia sovelletaan Nepalissa tapahtuneen vahingon aiheuttamiseen, että Nepalin laki oikeuttaa ylipäätänsä siihen, että oikeusdelhalijoilla on oikeus korvaukseen.
Tätä työtä helpoittaa kyllä se, että tuomioistuin voi kohtuuden mukaan määrät korvaukset.
Mutta jos pystyy näyttämään, tai jotenkin saattamaan epäilyksen alaiseksi perustellusti että imppaajat ovat todennäköisesti olleet Nepalista, esim. ip-osoitteiden perusteella, niin sitten näyttötaakka siirtyy tekijänoikeusjärjestöille.
Monet ohjelmat näyttävät ip-osoitteen, ketkä imppaavat.
Täältä voi katsoa mistä maasta ip-osoitteen haltija on:
http://www.arin.net/whois/
Kannattaa kuitenkin mainita asiasta.
Oikeestaan kannattaisi mainita, että onko tekijänoikeusjärjestöillä valtuudet vaatia korvauksia muissa maissa tapahtuneesta vahingosta, esim. valtakirja muiden maiden tekijänoikeusjärjestöiltä.
Sitten pyytää esittämään näyttöä muiden maiden lainsäädännöstä eli niiden maiden, joissa vahinko oletetaan tapahtuneen, eli onko kys. maiden lainsäädännössä ylipäätänstä määrätty vahingonkorvauksista ja että mitä niissä sanotaa hyvityksistä.
Jos tekijänoikeusjärjestöillä ei ole valtakirjaa esim. vaatia vahingosta joka on tapahtunut vaikkapa Nepalista, niin ei tuomioistuimen pitäisi niitä tuomita maksettavaksi.
Taikka jos tekijänoikeusjärjestöillä ei ole näyttöä, jos imppauksen oletetaan tapahtunueen Nepalissa kokonaan tai osittain, eikä tekijänoikeusjärjestöt pysty näyttämään, että Nepalin laki määrää vahingonkorvauksia ja hyvityksiä maksettavaksi, niin ei silloinkaan vahingonkorvauksia pitäisi siltä osin määrätä maksettavaksi.
Tietty kannattaa myös vedota siihen, että onko ylipäätänsä mitään todellisuudesa jaettu. Se että share tiedostossa on tiedostoja ei ole vielä näyttö siitä, että niitä on oikeasti levinnyt. Ja missä laajuudessa levinnyt. Onko tekijänoikeusjärjestöillä näyttöä missä laajuudessa niitä levinnyt ?
Mielestäni sulaa hulluutta ja vääryyttä, että se ratkaisee korvausten määrän, montako tiedostoa on ollut share kansiossa. Jollain voi olla 1000 tiedostoa share kansiossa ja hän voi olla jakanut vain 5 minuuttia tiedostoja. Kuvitellaan, että vain yksi tiedosto on käytännössä impattu häneltä.
Toinen on taas saattanut jakaa vain 10 tiedostoja ja koko vuoden ajan. Ja tiedostoja on häneltä voitu impata 10 000 kertaa.
Joten se montako tiedostoa on share kansiossa on täysin väärä ja epäoikeudenmukainen ratkaisu. Ratkaisevaa pitäisi olla montako tiedostoa jakajalta on oikeasti impattu.
Kopioiminen omaan käyttöön on laitonta silloin kun lähde on laiton. Jokainen koneella oleva laiton tiedostokopio on tekijänoikeusloukkaus (TekijäL 11,5 §) ja johtaa korvausvastuuseen.
Tuusulan tapauksessa oli kyseessä lisäksi vielä rikos (RL 49:1,3).
Warettaminen" eli luvaton verkosta kopiointi ei sen sijaan uuden lain mukaan ole rangaistavaa vaan moitittavaa.
lähde:
http://www.digitoday.fi/showPage.php?page_id=14&news_id=48299
Tarkoitan tuolla sitä, että tekijänoikeusjärjestöille ei aiheudu vahinkoa jos joku jättää Nepalissa levyn ostamatta, joten he eivät ole oikeutettuja korvauksiin.
Ellei sitten Nepalilaisella ja suomalaisella tekijänoikeusjärjestöllä ole yhteistyösopimusta ja valtuutusta, että suomalainen voi vaatia nepalilaisen tekijänoikeusjärjestön puolesta korvauksia.
Eri asia on sitten se osa tekijänoikeusjärjestöjen vaatimista korvauksista, jonka se tilittää edelleen muusikoille.
Jos vaikka sitten voi näyttää tilastojen perusteella, että on todennäköistä että lataajia on 50 eri maasta, niin koska kyseisiin tapauksiin ei sovelleta lex karpelaa, vaan imppaaja maan lakia, niin kannattaisi pyytää selvitystä kaikkien kyseisten maiden lainsäädännöstä. että määrätäänkö niissä maksettavaksi vahingonkorvaukset ja hyvitykset.
Ja sitten tietenkin valtakirjat kaikkien niiden 50 maiden tekijänoikeusjärjestöiltä, että suomalaisilla tekijänoikeusjärjestöillä on oikeus vaatia korvauksia niiden puolesta.
Näin koska suomalaisille tekijänoikeusjärjestöille ei tule tappiota, jos joku nepalilainen jättää ostamatta levyn sen takia, että on impannut musaa p2p-verkolla.
Kuka tommosta kirjottaa. Kopiointi on laillista internetistä ja p2p ohjelmista, p2p ohjelman lähteet ovat lailliset joten mitään syytä mihinkään hötkyilyyn ei ole.
Kerroppa minulle joku p2p ohjelma joka on laillinen.
Itseäni kiinnostaisi
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000255&posting=22000000014019974
Ainoastaan materiaali mikä ko. verkossa liikkuu osa siitä saattaa olla "laittomasti siellä jaossa".
Kannattaa muistaa että myös laillista aineistoa näissä ohjelmissa jaetaan.