Sikatilallisen elämä on suhteellisen vittumaista.
Kaikki ystävätkin haisevat samalle sianpaskalle.
Seurojentalon saunanlauteet varsinkin.
Ajateltiin poikienkanssa vaihtaa ne uusiin.'
Kuusivuotta sitten.
Se on vaan jotenkin jäänyt.
Ei tästä mitään tule.
Rakkaan kirjeet Thaimaasta sentään lohduttavat.
Kumma että eräs naapurikylän poikamies-pottuviljelijä saa melkein samanlaisia kirjeitä aika ajoin.
Kertoi tulkki joka kääntää minunkin kirjeet.
Tilan myynti oli oikeastaan aika helppoa.
200 sikaa ja muutama kanttura.
"Sukutila myyntiin ja maailmalle"...-niinkö?
Kysyi huoneistokeskuksen myyjä.
"kuulepoika saat tästä senverran tuohta ettei sun tartte tehdä ikinä enään töitä"..
En minä enään aikonutkaan...tiesin että isäni kääntyi haudassaan.
Se paskiainen.
Helsinki-vantaan kentällä olin jo aikamoinen konkari lähtöselvityksessä.
Nyt katosi enään vain yksi laukku.
Onneksi siinä oli vain tuliaisena makkaraa ja muuta pientä.
Suolamuikkuja.
Yläkerran terassibaarissa otin kolme tuoppia,en arvannut että olut voi kusettaa koneessa niinkin paljon.
Kirjoitin tekstiviestin rakkaalleni tulevani tapaamaan häntä taas.
Mii com nou,love juo,sii juo soon.
-Arska-
Miltä hän näyttikään?
Onkohan se puuhun kaiverrettu sydän enää siellä Podan saarella,valkoinen hiekka,,saatana,,jääköön tämä räntäsateen emämaa.
Muistaakseni räntäsade keksittiin jossain tuurin kylässä...kai?
Kai ne ottaa siitäkin omansa pois...teostopalkkiona?
Lentokoneessa minua kusetti.
Jatkuvasti,,,
Minua jännittää niin tuleva tapaaminen etten pysty nukkumaan.
Ostin Suomesta halpahallista puhallettavan niskatuenkin.
Se hajosi lähtökiihdytyksessä.
Yritin korjata sitä jeesusteipillä.
Se piti.
Kymmenen minuutin kuluttua ilmat olivat taas poistuneet.
Saatana.
Tilasin paripurkkia hiipivää hölmöyttä lisää.
Koff.(käytsä usein täällä?)
Ajattelin että tekispä joku selllaisen mainoksen joskus.
Se huvittaisi minua kovin...tai joku elämä on-mainos--.
Tuskin niin tulee koskaan käymään.
Taas kusettaa,en viitsi hypätä.
Pysytyisinköhän liruttaman tähän purkkiin,huomaisikohan kukaan.
Bangkok.
Soi 8,soi 9 soi 10,,soi aamuun saakka.
Miksi joku laittaa katujen nimiksi soi?
Ilmeisesti sen vuoksi koska täällä tosiaan musiikki soi.
Iltamyöhään ja jopa aamuun saakka.
Ajattelin niitä kaikkia tarjoilijoita.
Meneeköhän heillä kuulo?
Ja onneksi täällä ei ole öisin pakkasta,kaikilla on niin vähän vaatetta.
Kuumuus iski niinkuin silloin viimeksi kun tulin hakemaan vaimoa koti-tilalleni,,puuronkeittoon.
Oli minulla kyllä pari muutakin asiaa mielessäni silloin,mutta niistä ei kehtaa jutella.
Taksin saaminen oli helppoa.
Olin jo ajatellut että mitenkähän pärjään kun en osaa oikein tätä mongertavaa ja kiekuvaa kieltäkään yhtään.
Enkä lontootakaan.
Ihmisten ystävällisyys on täällä jotain mitä jäin kaipaamaan jo ensireissultani....
Sekä rakkaus.
-jatkuu-
Kaikki ystävätkin haisevat samalle sianpaskalle.
Seurojentalon saunanlauteet varsinkin.
Ajateltiin poikienkanssa vaihtaa ne uusiin.'
Kuusivuotta sitten.
Se on vaan jotenkin jäänyt.
Ei tästä mitään tule.
Rakkaan kirjeet Thaimaasta sentään lohduttavat.
Kumma että eräs naapurikylän poikamies-pottuviljelijä saa melkein samanlaisia kirjeitä aika ajoin.
Kertoi tulkki joka kääntää minunkin kirjeet.
Tilan myynti oli oikeastaan aika helppoa.
200 sikaa ja muutama kanttura.
"Sukutila myyntiin ja maailmalle"...-niinkö?
Kysyi huoneistokeskuksen myyjä.
"kuulepoika saat tästä senverran tuohta ettei sun tartte tehdä ikinä enään töitä"..
En minä enään aikonutkaan...tiesin että isäni kääntyi haudassaan.
Se paskiainen.
Helsinki-vantaan kentällä olin jo aikamoinen konkari lähtöselvityksessä.
Nyt katosi enään vain yksi laukku.
Onneksi siinä oli vain tuliaisena makkaraa ja muuta pientä.
Suolamuikkuja.
Yläkerran terassibaarissa otin kolme tuoppia,en arvannut että olut voi kusettaa koneessa niinkin paljon.
Kirjoitin tekstiviestin rakkaalleni tulevani tapaamaan häntä taas.
Mii com nou,love juo,sii juo soon.
-Arska-
Miltä hän näyttikään?
Onkohan se puuhun kaiverrettu sydän enää siellä Podan saarella,valkoinen hiekka,,saatana,,jääköön tämä räntäsateen emämaa.
Muistaakseni räntäsade keksittiin jossain tuurin kylässä...kai?
Kai ne ottaa siitäkin omansa pois...teostopalkkiona?
Lentokoneessa minua kusetti.
Jatkuvasti,,,
Minua jännittää niin tuleva tapaaminen etten pysty nukkumaan.
Ostin Suomesta halpahallista puhallettavan niskatuenkin.
Se hajosi lähtökiihdytyksessä.
Yritin korjata sitä jeesusteipillä.
Se piti.
Kymmenen minuutin kuluttua ilmat olivat taas poistuneet.
Saatana.
Tilasin paripurkkia hiipivää hölmöyttä lisää.
Koff.(käytsä usein täällä?)
Ajattelin että tekispä joku selllaisen mainoksen joskus.
Se huvittaisi minua kovin...tai joku elämä on-mainos--.
Tuskin niin tulee koskaan käymään.
Taas kusettaa,en viitsi hypätä.
Pysytyisinköhän liruttaman tähän purkkiin,huomaisikohan kukaan.
Bangkok.
Soi 8,soi 9 soi 10,,soi aamuun saakka.
Miksi joku laittaa katujen nimiksi soi?
Ilmeisesti sen vuoksi koska täällä tosiaan musiikki soi.
Iltamyöhään ja jopa aamuun saakka.
Ajattelin niitä kaikkia tarjoilijoita.
Meneeköhän heillä kuulo?
Ja onneksi täällä ei ole öisin pakkasta,kaikilla on niin vähän vaatetta.
Kuumuus iski niinkuin silloin viimeksi kun tulin hakemaan vaimoa koti-tilalleni,,puuronkeittoon.
Oli minulla kyllä pari muutakin asiaa mielessäni silloin,mutta niistä ei kehtaa jutella.
Taksin saaminen oli helppoa.
Olin jo ajatellut että mitenkähän pärjään kun en osaa oikein tätä mongertavaa ja kiekuvaa kieltäkään yhtään.
Enkä lontootakaan.
Ihmisten ystävällisyys on täällä jotain mitä jäin kaipaamaan jo ensireissultani....
Sekä rakkaus.
-jatkuu-
Vastaukset 3
Vanhimmat
ja sinusta
sinulla on kiva tyyli
olet melkein kuin se
taannoinen juoppohullu
varmaan Like ottaisi
sinulta kirjan kustannettavaksi
kans oli kivoja,
nää ulkomaan reissut ei sytytä...
sorry..
Ja anteeks, en ole rasisti : J
Suomalaisten miesten Thaimaa-touhut ei jaksa kiinnostaa...Ruotsalaisilla on hyvä sanonta : lika barn leker bäst - sopii tähänkin yhteyteen...