Olen varmaan yksi niistä harvoista äideistä joilla ei ole ongelmia lapsistaan. Täällä on alkoholin käyttäjä nuoria, tupakoitsijoita, koulupinnareita, kiusaajia, häiriköitä ym vaikka minkälaisia nuoria.
Minä olen neljän lapsen äiti ja yksikään lapsistani ei ole ns. ongelmanuori. Olen hurjan onnekas kun ei koskaan ole tarvinnut olla huolissaan heistä. Koulua käyvät kaikki, yksi jo töissä oman perheensä parissa, ja nämä nuoremmatkin ovat loistoihimisiä.
Meillä on aivan normaali perhe ja asiat tosi hyvin. Tekeekö toiset sitten pienestäkin asiasta ison, vai mikä mättää.
Olemme ilmeiseti osanneet suhtautua lapsiimme oikein, antaa heille tilaa eikä nipotaa turhan pienistä asioista. Elämä on kohdellut meidän perhettä hyvin. Olemme onnistuneet erinomaiseti.
Lapset ovat menestyneet koulussa hyvin ja harrastuksissaan. Kaiki soljuu eteenpäin hienosti!
Minä olen neljän lapsen äiti ja yksikään lapsistani ei ole ns. ongelmanuori. Olen hurjan onnekas kun ei koskaan ole tarvinnut olla huolissaan heistä. Koulua käyvät kaikki, yksi jo töissä oman perheensä parissa, ja nämä nuoremmatkin ovat loistoihimisiä.
Meillä on aivan normaali perhe ja asiat tosi hyvin. Tekeekö toiset sitten pienestäkin asiasta ison, vai mikä mättää.
Olemme ilmeiseti osanneet suhtautua lapsiimme oikein, antaa heille tilaa eikä nipotaa turhan pienistä asioista. Elämä on kohdellut meidän perhettä hyvin. Olemme onnistuneet erinomaiseti.
Lapset ovat menestyneet koulussa hyvin ja harrastuksissaan. Kaiki soljuu eteenpäin hienosti!
Vastaukset 12
Vanhimmat
oot rautaa
onnellinen samasta asiasta.Eli minusta ja sisaruksistani :) Ja meitä on kuusi.
Kiva kuulla että sinua on siunattu onnellisella perheellä. Itselläni lapset on vielä pieniä, joten ongelmia ei ole ollut. Tulevaisuudestahan ei aina tiedä. Voisitko kuitenkin kertoa, mikä oli kirjoituksesi perimmäinen tarkoitus? Ei ihan mulle selkiytynyt.
Minä itse olen kasvanut perheessä, jossa meitä lapsia on kaksi ja vanhempia myös. Ihan normaali suomalainen perhe meillä on. Enpä kuitenkaan voi väittää, etteikö ongelmia ja vastoinkäymisiä olisi ollut. Niistä on vain päästävä kunnialla ohi. Se mikä ei tapa, se vahvistaa. Kun oltiin siskon kans kakaroita niin varmaan koeteltii vanhempiemme hermoja, mutta so what! Eihän se ole mitenkään poikkeavaa.
Minä ja siskoni olemme käyttäneet alkoholia (liian nuorena), polttaneet tupakkaa (liian nuorena), pinnattu koulustakin on, kiusattu joskus koulukavereita, no häiriköitä ei olla oltu. Silti meistä on kasvanu ihan kunnollisia kansalaisia. Töitä tehdään ja omia asuntoja maksetaan. Mikä on siis onneliisuuden mitta. Voiko sanoa, että ongelmanuorten vanhemmat eivät silti olisi onnellisia.
Niin ja voitko varmasti sanoa, että lapsesi ei olisi tehnyt kaikkia noita asioita jotka mainitsit. Sinä ja miehesi ette vain tiedä niistä. Lapset on lapsia!
Kyse on kai riskistä, luulen. Siis kun alaikäinen kokeilee päihteitä, on olemassa riski, että jää sille polulle.. Tai jos oppilas pinnaa koulusta, on olemassa riski, että siitä tulee tapa ja kierre on valmis. On ihan ymmärrettävää, että vanhemmat ei halua ottaa tälläisiä riskejä. Eikö?
Mitä tulee koulukiusaamiseen, sehän on kiusaajan osalta oireilua jostain. Toivottavasti myös kiusatut ovat selvinneet ja voivat sanoa olevansa onnellisia. Kaikki eivät vahvistu siitä mikä ei ole tappanut.
"On ihan ymmärrettävää, että vanhemmat ei halua ottaa tälläisiä riskejä. Eikö?"
Siis eihän ole kyseessä vanhempien ottamat riskit, vaan kyse on nuoren omista teoista, joista vanhemmat eivät monesti edes tiedä.
Minun kirjoitukseni tarkoitus oli juuri se, että vanhemmat eivät monestikkaan tiedä lastensa tekemisiä. Minunkin äitini sanoo olevansa hurjan onnelinen, kun on ollut niin kunnolliset lapset. voiko sanoa, että ei oltais oltu. Kaikki lapset kokeilee, toiset vaan jää sille tielle, juuri niin kuin itse sanoit. Sehän ei ole mikään ongelma jos kokeillaan. Ongelmaksi se tulee, kun kierteestä ei pääse eroon.
Niin ja se mitä tulee kiusaamiseen niin olen sen itsekkin kokenut. Siis minuakin on kiusattu. Kiusata voi niin monella tavalla. Toiset menee pidemmälle ja toiset sanoo kerran pahasti. Minä en kuulunut nuorena niihin jotka järjestelmällisesti kiusasi jotain. Päin vastoin. Ne taidettiin olla minä ja kaverit, joita kiusattiin koko yläasteen ajan, kun ei oltu tarpeeksi kovia. No hard feelings!
Niin. Kirjoitit siitä kuinka olet juonut ja tupakoinut alaikäisenä, pinnannut koulusta ja kiusannut kavereita. Sitten totesit, että silti sinusta on tullut kunnon kansalainen ja teet töitä.. Tähän vain halusin kommentoida, että kaikilla ei käy yhtä hyvin. Et ehkä ymmärtänyt mitä tarkoitin kun puhuin RISKISTÄ..? Jokaiseen känniin, pinnaukseen yms. sisältyy riski. Osittain riski on myös vanhempien kontolla. Riski nimittäin kasvaa jos vanhemmat eivät esim. välitä tai antavat tietynlaisen roolimallin omalla käytöksellään.
Mielestäni siis jo kokeilu on ongelma, koska se sisältää riskin. Olen itsekin, suurimman osan tavoin, selvinnyt omista nuoruuden hölmöilyistä ilman rotkoon tipahtamista. Mutta riskikäyttäytymistä kännäämiseni ja muu hölmöily silti oli!
Halusin siis ensi sijaisesti kommentoida sitä, ettei pitäisi suhtautua kevyesti riskinottoihin.
Kiusaamista on monenlaista, eikä omaa kiusaamistaan voi puolustella tai vähätellä sillä, että on itse joutunut kiusatuksi.
että lapsesi ei ois koskaan käyttänyt alkoholia, tupakoinut, pinnannut koulusta, kiusanneet, häiriköineet? Meidänkin äiti aina kehuu, että murrosikäni meni loistavasti! Voi, äiti, jospa vaan tietäisit.....
Kyllä uskon että jollain tavalla olisi minun tietooni tullut. Koulupinnarit jäävät usein kiinni koulussa, kun ei ole poissa ololappuja. Ja tupakka haisee samoin alkoholin alinen nuori näkyy.
Varmasti ovat maistaneet niin alkoholia ja tupakkaakin, mutta kertaakaan eivät ole tulleet kännissä kotiin.
Yleisesti ottaen he ovat hyviä nuoria.
Anteeksi vain, mutta olet aika sinisilmäinen.. Olen teini-ikäisenä pinnannut koulusta, tupakoinut ja kännännyt ilman, että vanhempani asiasta koskaan ovat saaneet tietää. Näin myös MONEN kaverini kohdalla.
Ja jos ei nuori kännissä kotiin tule, niin onko se sitten hyvä asia..? Mieluummin kotona kuin puiston penkillä.
se on sun ja vanhempiesi asia. Meillä ei niin ole. Yritäppä sinäkin käyttäytyä kunnolla, ettei tule ongelmia. Aina sullekin on apua tarjolla, kun ajoissa kyselet. Sulla on elämä edessä, älä pilaa sitä.
Vaihda ystäväjoukko jos he ovat huono käytöksisiä.
Kyllä sinäkin vielä pääsi sieltä suosta nostat. Tsemppiä!!;)))
Pitäisi tietenkin olla onnellinen toisen onnesta, mutta itse aikamoisena pikkuhirviönä aloin miettiä kirjoitustasi.
"Minä olen neljän lapsen äiti ja yksikään lapsistani ei ole ns. ongelmanuori. Olen hurjan onnekas kun ei koskaan ole tarvinnut olla huolissaan heistä. Koulua käyvät kaikki, yksi jo töissä oman perheensä parissa, ja nämä nuoremmatkin ovat loistoihimisiä"
Näin, tai sitten he tai jotkin heistä ovat tavattoman lahjakkaita valehtelijoita. Ei huonosti mennyt murrosikä ole este myöhemmälle parannukselle, itse keikuin narkomanian ja pultsarielämän partaalla vaikeimpina aikoina ja nyt lähden lukiosta yli ysin keskiarvolla.
aina vanhemmat eivät tiedä kaikkea, mutta toki usein ei ole tiedettävääkään!
Ei lapsen kapinointi ja tyhmä käyttäytyminen automaattisesti aiheuta leimaa ongelmanuoresta!
Voi olla että olet onnistunut kasvattamaan todella hienoja lapsia syystä tai toisesta, mutta älä tuudittaudu siihen että kaikki sujuu loppuun asti niin ja ettei perästä kuulu mitä oikeasti onkaan touhuttu. Nuori on aina nuori ja lapset laspia ja yhtä ja toista sattuu ainakin joskus. Jos koskaan ei mitään ole sattunut niin olisin itse huolissani koska neljän kanssa ainakin luulisi jo olevan jotakin joskus.. Ehkä kaikkea ei halua huomata ja nähdä?
Anteeksi että heti aloin tavallaanhyökkäyksen, mutta niin varmaan jo oletit kirjoittaessasi? Kaikilla vaan todella on joskus jotakin tai ainakaan minä en ole tavannut ketään jonka lapsi ei olisi jotakin asiatonta joskus tehnyt tai sitten todella kiinnijääntiprosentti on vain isompi? Kuitenkin onnea jos todella olet noin hienosti onnistunut ja kaikki jo aikuisia jolloin voivat sotkea asiansa paljon pahemmin vielä kuin kakarana koskaan.. noh, taas tuli vinoilun maku?