tällasta vaan että

mmö

miten työpaikkakiusaamiseen on mahdollista puuttua?

193

43393

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ei mitenkään

      Ei mitenkään muuten kuin lähteä talosta. Kiusatut lähtevät ja kiusaajat jäävät. Näin se menee.

      • Humanisti

        Totta, itsekin suunnittelen lähtöä. Tarkoitus olisi jopa hankkia aivan uusi ammatti. Liikemaailma ei enää kiinnosta!


      • pimpula

        Kokemuksesta tiedän, ettei mikään auta.
        Jouduin itse kahden henkilön kiusaamaksi toinen
        oli johtajasta seuraava alaspäin. Kerroin johtajalle, että näkeekö hän mitä tapahtuu. Johtaja sanoi, kyllä mutta hän ei halua sekaantua.
        Joten otin lopputilin vaikka olin melkeen kymmenen vuotta talossa. Olen ollut työttömänä sen jälkeen nyt kymmenisen vuotta, kun on ikää ei kukaan tahdo enään ottaa töihin. Odotellaan nyt sitten vaan eläkettä. Toivon kiusaajille hyvää loppuelämää.


      • kipukynnys
        pimpula kirjoitti:

        Kokemuksesta tiedän, ettei mikään auta.
        Jouduin itse kahden henkilön kiusaamaksi toinen
        oli johtajasta seuraava alaspäin. Kerroin johtajalle, että näkeekö hän mitä tapahtuu. Johtaja sanoi, kyllä mutta hän ei halua sekaantua.
        Joten otin lopputilin vaikka olin melkeen kymmenen vuotta talossa. Olen ollut työttömänä sen jälkeen nyt kymmenisen vuotta, kun on ikää ei kukaan tahdo enään ottaa töihin. Odotellaan nyt sitten vaan eläkettä. Toivon kiusaajille hyvää loppuelämää.

        Nykyisin on olemassa sellaisia porukoita, jotka hoitavat maksusta asioita päiväjärjestykseen. Itse en edes harkitsisi kenenkään kiusaamista, sen verran tehokkaita ovat nykyään nuo uhrinkin selviytymiskeinot.


      • Työterveyslääkäri

        Paikanpäällä on ilmoitettava ettei hyväksy ko. toimintaa. Niinhän se vaan on että me ollaan erilaisia ja toinen saattaa kokea kiusaamisen eriasteisena - siis välittömästi tietoon asia! Tarvittaessa yhteys työterveyslääkäriin/työsuojelupiin. Suomessa on työsuojelulaki joka kieltää työpaikkakiusaamisen.


      • Asiasta täytyy puhua
        Humanisti kirjoitti:

        Totta, itsekin suunnittelen lähtöä. Tarkoitus olisi jopa hankkia aivan uusi ammatti. Liikemaailma ei enää kiinnosta!

        Työpaikkakiusaaminen on hirvittävä asia. Jos työpaikalla ei asiasta voi puhua, niin on kerrottava vaikka hyvälle ystävälle, läheisille, tai ammattihenkilöille (esim. työterveyslääkärille). Elämää hankaloittava ja läpi elämän seuraava kiusaamiskokemus on kammottavaa.


      • Jos yhtään

        järkeä kiusaajalla joka on mennyt liian pitkälle, saattaa jopa käydä niin että älyää lähteä itse pois.

        tosin niin raukkaparkana ja kaltoinkohdeltuna, että.


      • Humanisti
        Asiasta täytyy puhua kirjoitti:

        Työpaikkakiusaaminen on hirvittävä asia. Jos työpaikalla ei asiasta voi puhua, niin on kerrottava vaikka hyvälle ystävälle, läheisille, tai ammattihenkilöille (esim. työterveyslääkärille). Elämää hankaloittava ja läpi elämän seuraava kiusaamiskokemus on kammottavaa.

        Ja pahinta siinä on se, että kiusatut eivät saa oikeutta osakseen. On musertavaa huomata, miten huonosta käytöksestä melkeinpä palkitaan, kun kiusaajia ei saateta vastuuseen.

        Omassa tapauksessani vein asian eteenpäin, pidettiin neuvotteluja yms. ja lopputulos oli; kiusaamista ei ole tapahtunut! Mitä sitä tuulimyllyjä vastaan tappelemaan, kun ei se mitään hyödytä. Mieluummin lähden muualle. Työskentely tuollaisessa ilmapiirissä on ahdistavaa.

        Toivotan kuitenkin voimia kaikille niille, jotka jaksavat taistella oikeuksistaan!


      • ei kiusattu
        Humanisti kirjoitti:

        Ja pahinta siinä on se, että kiusatut eivät saa oikeutta osakseen. On musertavaa huomata, miten huonosta käytöksestä melkeinpä palkitaan, kun kiusaajia ei saateta vastuuseen.

        Omassa tapauksessani vein asian eteenpäin, pidettiin neuvotteluja yms. ja lopputulos oli; kiusaamista ei ole tapahtunut! Mitä sitä tuulimyllyjä vastaan tappelemaan, kun ei se mitään hyödytä. Mieluummin lähden muualle. Työskentely tuollaisessa ilmapiirissä on ahdistavaa.

        Toivotan kuitenkin voimia kaikille niille, jotka jaksavat taistella oikeuksistaan!

        Mikä on kiusausta, toiset ottaa asiat huumorilla ja tosiet vitsailee/haukkuu mutta heistä ei saa sanoa mitään ? Mistä tietää minkä itse kukin kokee kiusaamisena ja kuinka kauan ne sitä hautoo sisällään, eli jos satut, vaikee päivä, sanoon toiselle pahasti ja tämä toinen hautooki sitä kuukausi tolkulla. Itselle kävi niin, etten todellakaan tarkoittanut, mutta unohdin eräälle sanoa huomenta vaan neuvoin töitä, koska hän oli suht uusi, kolmen kuukauden päästä palaverissa hän sitten itki sitä. Muittenkin sanomisista oli juoruillut pomolle, eli hän ei olisi halunnut tehdä töitään vaan ihan muuta, mutta eräs ihminen konahteli siitä ja kertoi työt mitä pitää tehdä, onneksi älysi mokoma itkupilli lähteä livohkaa, kun me muut olimme niin kamalia. Muillekin sanottiin asiasta, eikä kelläään muilla tullut itkua sen takia.


      • Olemme erilaisia
        ei kiusattu kirjoitti:

        Mikä on kiusausta, toiset ottaa asiat huumorilla ja tosiet vitsailee/haukkuu mutta heistä ei saa sanoa mitään ? Mistä tietää minkä itse kukin kokee kiusaamisena ja kuinka kauan ne sitä hautoo sisällään, eli jos satut, vaikee päivä, sanoon toiselle pahasti ja tämä toinen hautooki sitä kuukausi tolkulla. Itselle kävi niin, etten todellakaan tarkoittanut, mutta unohdin eräälle sanoa huomenta vaan neuvoin töitä, koska hän oli suht uusi, kolmen kuukauden päästä palaverissa hän sitten itki sitä. Muittenkin sanomisista oli juoruillut pomolle, eli hän ei olisi halunnut tehdä töitään vaan ihan muuta, mutta eräs ihminen konahteli siitä ja kertoi työt mitä pitää tehdä, onneksi älysi mokoma itkupilli lähteä livohkaa, kun me muut olimme niin kamalia. Muillekin sanottiin asiasta, eikä kelläään muilla tullut itkua sen takia.

        Avoin keskustelu on paikallaan. Jos joku kokee asian kiusaamisena, se todellakin silloin on sitä. Täydellistä ihmistä ei olekaan - en ainakaan ole tavannut. Joten suokaamme inhimillisiä virheitä niin itsellemme kuin toisillekin. Ja mikä parasta hyvä käytös ei maksa mitään - on ihan ilmaista!


      • k.i.p.u.p.i.s.t.e
        Olemme erilaisia kirjoitti:

        Avoin keskustelu on paikallaan. Jos joku kokee asian kiusaamisena, se todellakin silloin on sitä. Täydellistä ihmistä ei olekaan - en ainakaan ole tavannut. Joten suokaamme inhimillisiä virheitä niin itsellemme kuin toisillekin. Ja mikä parasta hyvä käytös ei maksa mitään - on ihan ilmaista!

        On yrityksiä, joissa asioista ei saa keskustella avoimesti koska "yrityksen imago kärsii". Imagoa palvotaan kuin epäjumalaa. Siksi on myös esimiehiä (ja kiusaajia) jotka tietävät uhria paremmin, että kyseessä ei olekaan kiusaaminen, vaikka uhri kärsii. Vaikka uhri olisi viikkojen mittaisella sairauslomalla, työpaikan sairaasta ilmapiiristä johtuen, voi esimies silti väittää mm. työsuojelupiirille, ettei kyse ole työpaikkakiusaamisesta.

        Hyvä käytös ei tosiaankaan maksaisi mitään - mutta kun tarkoituksena on kiertää lakia (joka velvoittaisi esimiehen tekemään asialle jotain), menettää hyvä käytös merkityksensä. Yhtälailla se voi menettää merkityksensä silloinkin, kun määräaikainen harjoittelija päättää raivata itselleen työpaikan savustamalla vakituisen kolleegansa ulos.

        Kiusaaminen on subjektiivinen kokemus, mutta silti sen voi toinen ihminen kieltää - valehtelemalla. Ja esimerkiksi työsuojelupiiri uskoo mieluummin suullisia valheita kuin paperilla esitettyä totuutta sairaan ilmapiirin aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä.

        Rankkoja johtopäätöksiä - mutta tätä se oli ainakin Elektrobitillä. Tarina löytyy galleriasivuni linkeistä...


      • tarpeeksi kokenut ja nähnyt
        ei kiusattu kirjoitti:

        Mikä on kiusausta, toiset ottaa asiat huumorilla ja tosiet vitsailee/haukkuu mutta heistä ei saa sanoa mitään ? Mistä tietää minkä itse kukin kokee kiusaamisena ja kuinka kauan ne sitä hautoo sisällään, eli jos satut, vaikee päivä, sanoon toiselle pahasti ja tämä toinen hautooki sitä kuukausi tolkulla. Itselle kävi niin, etten todellakaan tarkoittanut, mutta unohdin eräälle sanoa huomenta vaan neuvoin töitä, koska hän oli suht uusi, kolmen kuukauden päästä palaverissa hän sitten itki sitä. Muittenkin sanomisista oli juoruillut pomolle, eli hän ei olisi halunnut tehdä töitään vaan ihan muuta, mutta eräs ihminen konahteli siitä ja kertoi työt mitä pitää tehdä, onneksi älysi mokoma itkupilli lähteä livohkaa, kun me muut olimme niin kamalia. Muillekin sanottiin asiasta, eikä kelläään muilla tullut itkua sen takia.

        Huonoja päiviä ei tarjota vieraille, kaverit on sitä varten. Et todellakaan voi tietää kenenkään henkisyyden tasoa, kun itse taidat olla vähän ajattelematon.


      • Kyläläinen
        k.i.p.u.p.i.s.t.e kirjoitti:

        On yrityksiä, joissa asioista ei saa keskustella avoimesti koska "yrityksen imago kärsii". Imagoa palvotaan kuin epäjumalaa. Siksi on myös esimiehiä (ja kiusaajia) jotka tietävät uhria paremmin, että kyseessä ei olekaan kiusaaminen, vaikka uhri kärsii. Vaikka uhri olisi viikkojen mittaisella sairauslomalla, työpaikan sairaasta ilmapiiristä johtuen, voi esimies silti väittää mm. työsuojelupiirille, ettei kyse ole työpaikkakiusaamisesta.

        Hyvä käytös ei tosiaankaan maksaisi mitään - mutta kun tarkoituksena on kiertää lakia (joka velvoittaisi esimiehen tekemään asialle jotain), menettää hyvä käytös merkityksensä. Yhtälailla se voi menettää merkityksensä silloinkin, kun määräaikainen harjoittelija päättää raivata itselleen työpaikan savustamalla vakituisen kolleegansa ulos.

        Kiusaaminen on subjektiivinen kokemus, mutta silti sen voi toinen ihminen kieltää - valehtelemalla. Ja esimerkiksi työsuojelupiiri uskoo mieluummin suullisia valheita kuin paperilla esitettyä totuutta sairaan ilmapiirin aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä.

        Rankkoja johtopäätöksiä - mutta tätä se oli ainakin Elektrobitillä. Tarina löytyy galleriasivuni linkeistä...

        Oletko jo löytänyt uuden työpaikan?

        Kuulemma alan työtilanne ei nyt ole kovin hyvä Varkauden seudulla josta itse myös olen kotoisin.


      • k.i.p.u.p.i.s.t.e
        Kyläläinen kirjoitti:

        Oletko jo löytänyt uuden työpaikan?

        Kuulemma alan työtilanne ei nyt ole kovin hyvä Varkauden seudulla josta itse myös olen kotoisin.

        En täältä, enkä myöskään muualta.

        Voi olla että joku Elektrobitiltä esim. HR:n puolelta estää työnsaannin. Monessa firmassa ovat kuitenkin olleet erittäin kiinnostuneita ammattitaidostani (pitkä työkokemus ja kovia meriittejä arvostetun asiakkaan projekteissa). Mutta rekrytoinnin edetessä kiinnostus on kuitenkin aina yllättäen lakannut, vaikkei keskusteluissa olisikaan tullut mitään negatiivista ilmi.

        Ei siis riitä, että joutuu kärsimään ensin monta vuotta kiusaamista. Sen päälle tulee irtisanominen, siitä johtuva pitkä työttömyys ja sen päälle vielä se, että uutta työtä on todella vaikeaa saada. Kun yrityksen johto päättää tällä tavoin tuhota jonkun valitsemansa henkilön koko elämän, niin näin se etenee käytännössä. "REHELLISESTI JA OIKEUDENMUKAISESTI, TOINEN TOISTAMME KUNNIOITTAEN" - aivan kuten arvotkin sen sanovat.

        Työnhaussa joudun käyttämään suosittelijoinakin asiakkaan edustajia - onni on kuitenkin se, että vaikutusvaltaisia suosittelijoita on olemassa - ja paljon arvostetummassa firmassa kuin Elektrobit. Tämä asiakasyritys tietää myös kaiken sen mitä olen tapauksestani julkistanut, koska annoin linkit nettikirjoituksiini. Ei vaikuttanut suhtautumiseen; päinvastoin sain kehuja että toin tarinani julki - asia nähdään kai niin että autan ainakin jossain määrin samassa tilanteessa olevia kolleegoitani. Eihän sitä tiedä, josko Elektrobitin johto vielä järkiintyisi ja oppisi tästä jotain - itse en tosin jaksa uskoa tämän sortin ihmeisiin.

        Normaalin työnhaun lisäksi olen myös koittanut junailla tänne Varkauteen high-tech alan yrityksiä. Olen järjestänyt ainakin parin yrityksen johtokuntaan asti esityksen konttorin perustamisesta. Ideana oli oman työllistymisen lisäksi luoda alan työpaikkoja tänne; sillä täällä olisi muitakin pitkän työtaustan omaavia osaajia, jotka ovat juurtuneet tänne siinä määrin etteivät ole halukkaita lähtemään. Jos halukas yritys löytyisi, meillä olisi todella kovan luokan osaajaporukka täällä valmiina esim. langattoman tiedonsiirron haasteisiin.

        Mutta kuten olemme saaneet uutisista nähdä, ei mikään yritys kai enää halua investoida suomeen ja suomalaiseen huippuosaamiseen. Joten en enää jaksa uskoa, että tämäkään tie toisi työuraa takaisin. Mutta onpahan ainakin yritetty; sillä ilman yrittämistä ei ainakaan mitään tapahdu.

        Pikkuhiljaa on alkanut tuntua siltä, että on "nostettava kädet pystyyn" mahdottoman tilanteen edessä. Jos kiusaaja-työnantaja on päättänyt tuhota kaikki työllisyysmahdollisuudet lopullisesti, niin eipä siinä liene sitten enää paljoa mitään tehtävissä. Ainakin olen yrittänyt päästä eteenpäin, mutta kovin mahdottomalta vaikuttaa.

        Ei mene enää kauaa, kun Elektrobitin johto on saavuttanut tavoitteensa: ihmisarvo meni jo työssäolon aikana, ammatillinen ura tuhotaan nyt ja lähitulevaisuudessa menee myös oma koti.

        Lopuksi täytyy vielä todeta, että ensimmäiset pari vuotta Elektrobitin palveluksessa olivat parasta aikaa elämässäni niin ammatillisesti kuin muutenkin. Harmi vain, ettei yrityksen sisäisille henkilösiirroille voida mitään. Todennäköisesti Oulussa oltiinkin jo kyllästytty henkilöön, joka pisti tuhon kierteen alulle saavuttuaan tänne.

        Se, mikä tässäkin tilanteessa on kuitenkin onnellista on, että kiusaaminen on nyt ohi!

        Ihmisenä olen taas pitkästä aikaa oma itseni, sosiaalinen ja iloinen huumori-ihminen, ryhmässä pidetty. Ja sitä tulen olemaan loppuun asti. Niin oli isoisänisäkin; hän oli huumorimies hautaan asti, olipa tilanne kuinka vaikea hyvänsä. Enkä ole vielä menettänyt uskoani siihen, etteikö paha saisi vielä palkkansa. Muodossa tai toisessa. Ei maailma voi olla niin epäoikeudenmukainen paikka.

        Jos jollakulla lukijalla on ehdottaa työpaikkaa niin meikäläisen tavoittaa osoitteesta kipupiste at nic.fi


      • jonne
        k.i.p.u.p.i.s.t.e kirjoitti:

        On yrityksiä, joissa asioista ei saa keskustella avoimesti koska "yrityksen imago kärsii". Imagoa palvotaan kuin epäjumalaa. Siksi on myös esimiehiä (ja kiusaajia) jotka tietävät uhria paremmin, että kyseessä ei olekaan kiusaaminen, vaikka uhri kärsii. Vaikka uhri olisi viikkojen mittaisella sairauslomalla, työpaikan sairaasta ilmapiiristä johtuen, voi esimies silti väittää mm. työsuojelupiirille, ettei kyse ole työpaikkakiusaamisesta.

        Hyvä käytös ei tosiaankaan maksaisi mitään - mutta kun tarkoituksena on kiertää lakia (joka velvoittaisi esimiehen tekemään asialle jotain), menettää hyvä käytös merkityksensä. Yhtälailla se voi menettää merkityksensä silloinkin, kun määräaikainen harjoittelija päättää raivata itselleen työpaikan savustamalla vakituisen kolleegansa ulos.

        Kiusaaminen on subjektiivinen kokemus, mutta silti sen voi toinen ihminen kieltää - valehtelemalla. Ja esimerkiksi työsuojelupiiri uskoo mieluummin suullisia valheita kuin paperilla esitettyä totuutta sairaan ilmapiirin aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä.

        Rankkoja johtopäätöksiä - mutta tätä se oli ainakin Elektrobitillä. Tarina löytyy galleriasivuni linkeistä...

        Imagon rakentaminen muodostuu vuosien myötä vaaralliseksi kun se syötetään henkilöstölle annoksina jotka saattavat sen vähin erin hurmostilaan jossa kuvitellaan olevan joku perhe jossa vuokrattavat koneet ja tuotteet ovat "parempia" kuin ne ihmiset jotka ovat ne luoneet.parhaiten tälläista tv:stä tuttua (sama lippalakki logo väri kaikilla suvulla)porukkaa pystytään ohjaamaan parhaiten siten että vältetään ammattimaista henkilöstö hallintaa ja asiallista säänöllistä tiedottamista.Vaikeuksien yli yritetään imagon antamalla vauhdilla.


      • nähty

        Totta. Kiusattuihin ei uskalla puuttua kukaan, ei varsinkaan esimiehet, jotka itse monesti ovat heitä ja keräävät suojattia ymmärilleen ja heitä suosien.. Luottamusmiesten koulutukseen tulisi paljon enempi panostaa työpaikkakiusaamiseen. He ovat monesti ulkona, kuin lumiukot ja toisaalta ei haluta menettää omaa suosiotaan muitten työtovereiden/ kavereiden nähden puolustellessa kiusattua, joten katsotaan läpi sormien, tai pahimmassa tapauksessa ollaan matkassa.


      • +++
        Työterveyslääkäri kirjoitti:

        Paikanpäällä on ilmoitettava ettei hyväksy ko. toimintaa. Niinhän se vaan on että me ollaan erilaisia ja toinen saattaa kokea kiusaamisen eriasteisena - siis välittömästi tietoon asia! Tarvittaessa yhteys työterveyslääkäriin/työsuojelupiin. Suomessa on työsuojelulaki joka kieltää työpaikkakiusaamisen.

        Kyllä laki on mutta lakia ei kukaan valvo. Työterveyslääkärillä ei ole toimivaltaa muuhun kun sairausloman myöntämiseen tai kieltämiseen. Työsuojelupiirin mukaan kyse on yksityisestä edunvalvonnasta.


      • ei kiusattu
        Olemme erilaisia kirjoitti:

        Avoin keskustelu on paikallaan. Jos joku kokee asian kiusaamisena, se todellakin silloin on sitä. Täydellistä ihmistä ei olekaan - en ainakaan ole tavannut. Joten suokaamme inhimillisiä virheitä niin itsellemme kuin toisillekin. Ja mikä parasta hyvä käytös ei maksa mitään - on ihan ilmaista!

        Edelleenkään ei voi kukaan väittää, jos kerran "töihin" on tullut että kiusaamista on se, että pitää tehdä omat työnsä eikä sitä mitä itse haluaa. Jokaisella oli em. paikassa ohjeet, oikein paperilla, mitä kukin tekee ja milloin. En minäkään mene töihin ja tee mitä haluan, enkä koe itseäni kiusatuksi jos joku muistuttaa jostakin työasiasta, tai tulee jokin kiireellisempi jonka vuoksi joudun "omat" työni jättämään oottamaan.


      • ei kiusattu
        tarpeeksi kokenut ja nähnyt kirjoitti:

        Huonoja päiviä ei tarjota vieraille, kaverit on sitä varten. Et todellakaan voi tietää kenenkään henkisyyden tasoa, kun itse taidat olla vähän ajattelematon.

        Ei voi olla jos ei kestä sitä, että joutuu tekeen omat työnsä. Se oli sitäpaitsi hoitoalan työ, ettei siellä todellakaan ole varaa valita että viitsinkö tehdä vai en. Minä olen ja olin vain tottunut siihen, niin kuin muutkin ko. työpaikassa että työt hoidetaan, eikä kukaan voi olla niin herkkis että yhtä huomenen sanomista (porukka tulee pitkin päivää) märehtii monta kuukautta, ei minuakaan ole aina kaikki huomanneet tervehtiä, eräässä työpaikassa oli porukaa noin 300 henkilöä, eikä siellä todellakaan kaikki edes tunteneet toisia. Töissä niin kuin muuallakin saa valita myös kaverinsa, jos joku ei sovi johonkin porukkaan niin ei voi mitään.


      • ei kiusattu
        ei kiusattu kirjoitti:

        Ei voi olla jos ei kestä sitä, että joutuu tekeen omat työnsä. Se oli sitäpaitsi hoitoalan työ, ettei siellä todellakaan ole varaa valita että viitsinkö tehdä vai en. Minä olen ja olin vain tottunut siihen, niin kuin muutkin ko. työpaikassa että työt hoidetaan, eikä kukaan voi olla niin herkkis että yhtä huomenen sanomista (porukka tulee pitkin päivää) märehtii monta kuukautta, ei minuakaan ole aina kaikki huomanneet tervehtiä, eräässä työpaikassa oli porukaa noin 300 henkilöä, eikä siellä todellakaan kaikki edes tunteneet toisia. Töissä niin kuin muuallakin saa valita myös kaverinsa, jos joku ei sovi johonkin porukkaan niin ei voi mitään.

        Mutta asiatonta urputusta en hyväksy, eli jos asiasta sanoo se ei ole kiusaamista. Valitettavasti jotkut eivät myöskään ymmärrä huumoria, itse olen nykyisin miesvaltaisella alalla ja jo opiskelu aikana sain kuulla kyllä vähän vaikka ja mitä, annoin kyllä samalla mitalla takaisin, joku ehkä olisi kokenut nämä härskitkin puheet kiusaamiseksi.


      • Missä tietämys
        Humanisti kirjoitti:

        Totta, itsekin suunnittelen lähtöä. Tarkoitus olisi jopa hankkia aivan uusi ammatti. Liikemaailma ei enää kiinnosta!

        Jos on puutteita, tietämättömyyttä, tahallisuutta, eriarvoistamista työntekijöissä - on sitä myös työnantajien edustajissa. Missä ovat ne karismaattiset johtajat joiden karisma säteilee ja vie eteenpäin hyväksyen ja arvostaen terveellä tavalla!


      • kierre
        Olemme erilaisia kirjoitti:

        Avoin keskustelu on paikallaan. Jos joku kokee asian kiusaamisena, se todellakin silloin on sitä. Täydellistä ihmistä ei olekaan - en ainakaan ole tavannut. Joten suokaamme inhimillisiä virheitä niin itsellemme kuin toisillekin. Ja mikä parasta hyvä käytös ei maksa mitään - on ihan ilmaista!

        esimerkki: työpaikalle tulee uusi henkilö, jota työpari ei tunne ennestään. Hän opastaa ystävällisesti ja kärsivällisesti tulokkaalle töitä. Seuraava tapaaminen onkin pomon kanssa.. Uusi ihminen on heti kättelyssä kokenut, että häntä kiusataan, asetetaan ansoja, sekä vähätellään. Työpari on asiasta hämillään, yrittää ottaa huumorilla,, mutta eikö kiusattukin ole kiusaaja, kun syyttää aiheetta.


      • tauno.
        ei kiusattu kirjoitti:

        Mikä on kiusausta, toiset ottaa asiat huumorilla ja tosiet vitsailee/haukkuu mutta heistä ei saa sanoa mitään ? Mistä tietää minkä itse kukin kokee kiusaamisena ja kuinka kauan ne sitä hautoo sisällään, eli jos satut, vaikee päivä, sanoon toiselle pahasti ja tämä toinen hautooki sitä kuukausi tolkulla. Itselle kävi niin, etten todellakaan tarkoittanut, mutta unohdin eräälle sanoa huomenta vaan neuvoin töitä, koska hän oli suht uusi, kolmen kuukauden päästä palaverissa hän sitten itki sitä. Muittenkin sanomisista oli juoruillut pomolle, eli hän ei olisi halunnut tehdä töitään vaan ihan muuta, mutta eräs ihminen konahteli siitä ja kertoi työt mitä pitää tehdä, onneksi älysi mokoma itkupilli lähteä livohkaa, kun me muut olimme niin kamalia. Muillekin sanottiin asiasta, eikä kelläään muilla tullut itkua sen takia.

        Jokainen on vastuussa sanomisistaan. Esimies ei voi asemassaan uhata ketään potkuilla eikä eläkkeelle lähdöllä. Vasta taloon tullut työntekijä odottaa että häntä kohdellaan oikeudenmukaisesti. Kenenkä tahansa on hyvin vaikea ymmärtää aikuisen ihmisten toimintaa jos sen tarkoituksena on loukata, varsinkin jos se tapahtuu työpaikalla. Työpaikka on monelle niin tärkeä jo elannon takia ettei siitä haluta lähteä pois tai muuten epäonnistua siinä.


      • muistan..
        Asiasta täytyy puhua kirjoitti:

        Työpaikkakiusaaminen on hirvittävä asia. Jos työpaikalla ei asiasta voi puhua, niin on kerrottava vaikka hyvälle ystävälle, läheisille, tai ammattihenkilöille (esim. työterveyslääkärille). Elämää hankaloittava ja läpi elämän seuraava kiusaamiskokemus on kammottavaa.

        Minusta olet oikeilla jäljillä. Jokaisessa työpaikassa pitäisi olla työsuojeluvaltuutettu joka puolueettomasti tarttuu asiaan. Lisäksi meillä Suomessa on hyvä ja tehokas työsuojelupiiri johon kannattaa ottaa yhteyttä jos asiat niin vaatii eikä asiat ole muuten hoidetuksi.


      • +++
        muistan.. kirjoitti:

        Minusta olet oikeilla jäljillä. Jokaisessa työpaikassa pitäisi olla työsuojeluvaltuutettu joka puolueettomasti tarttuu asiaan. Lisäksi meillä Suomessa on hyvä ja tehokas työsuojelupiiri johon kannattaa ottaa yhteyttä jos asiat niin vaatii eikä asiat ole muuten hoidetuksi.

        toimii vain teoriassa, ainakin jos kyse on valtion tai kunnan laitoksista. Vaikka kirjallisia todisteita olisi kuinka paljon eivät huomaa mitään vääryyttä vaan uskovat työnantajan valheita.

        nimimerkillä kokemusta on


      • ei kiusattu
        tauno. kirjoitti:

        Jokainen on vastuussa sanomisistaan. Esimies ei voi asemassaan uhata ketään potkuilla eikä eläkkeelle lähdöllä. Vasta taloon tullut työntekijä odottaa että häntä kohdellaan oikeudenmukaisesti. Kenenkä tahansa on hyvin vaikea ymmärtää aikuisen ihmisten toimintaa jos sen tarkoituksena on loukata, varsinkin jos se tapahtuu työpaikalla. Työpaikka on monelle niin tärkeä jo elannon takia ettei siitä haluta lähteä pois tai muuten epäonnistua siinä.

        Mutta jos sanotaan työtehtävistä mitkä pitää hoitaa hetimiten, niin onko se kiusaamista. Semmoisten herkkänahkaisten on parempi yleensäkin hakeutua eläkkeelle, jos ei saa edes opastaa töistään, vaan sanotaan vastaan pitempään olleille kun ei nyt, kun on itse keksinyt jotain mukavampaa, ja sitten mennään pomolle sanoon kun muut sanoo vastaan. Sitä paitsi tämä henkilö kävi pomon luona kyläileenkin työajan ulkopuolella, että tosi luotettavaa.


      • rumbat
        Työterveyslääkäri kirjoitti:

        Paikanpäällä on ilmoitettava ettei hyväksy ko. toimintaa. Niinhän se vaan on että me ollaan erilaisia ja toinen saattaa kokea kiusaamisen eriasteisena - siis välittömästi tietoon asia! Tarvittaessa yhteys työterveyslääkäriin/työsuojelupiin. Suomessa on työsuojelulaki joka kieltää työpaikkakiusaamisen.

        Onhan niitä lakeja pilvin pimein, ja lisää kyhätään, vaan kuka pistää ko. lait käytännössä toimimaan, eli ulos talosta ne henkisen väkivallan käyttäjät - sanotaan niissä laeissa myös ettei saa toimia niin että työntekijän terveys on vaarassa. Ja paljon paljon muuta.

        Mitäs turhaa onhan helpompi pistää pari ihmistä koville ja sitä tietä ulos, kuin aatu kamuineen.

        Kyllä työsuojelupiirikin puuttuu, mutta on helpompi hoitaa joku huivinkäyttö kuin pikkusen isompi juttu, mitäs se jos nyt pari ihmistä sairaslomalla tämän tästä ja niistäkin lomista pikkuposse kyseli kirjoittaako lääkäri todistukset jälkikäteen. Hävytöntä.

        Mitäs ihmisistä kun ympäristönsuojelu ja paskanlajittelu toimii, lienee SYKEn toiminta-ajatus.

        Ainoa järkevä senkin valtiobyroon soppaa selvittämässä taisi olla työterveyslääkäri.


      • tara-olivia
        Jos yhtään kirjoitti:

        järkeä kiusaajalla joka on mennyt liian pitkälle, saattaa jopa käydä niin että älyää lähteä itse pois.

        tosin niin raukkaparkana ja kaltoinkohdeltuna, että.

        Kiusaamiseen pitää puuttua lainvoimin, selkeesti.
        Ensi oltava selkeä kuva, minkälaisista asioista työpaikalla ei saa puhua, eivät kuulut työhön. Ja koko tarina pitää koskea sitä kiusaajaa eikä kiusattua. Yksin kertaisesti otettava kiusaaja käsittelyyn, varkoitukset, terapia, työnkuvan muutos ja viimeisenä ulos, jos tavat ei muutu. Tämä kiusaajahan voi jatkaa kiusaamista ja yleensä jatkaakin. Kiusaajahan sitä sairautta levittää. Niin, ja paljonko tämä lystinpito sitten yhteiskunnalle vuosittain maksaa, me kaikki olemme maksajia. Pitäisi muistaa, että kiusaajia on vähemmän, kuin kiusattuja, joten käänteisenä tämä lysti maksaisi huomattavasti vähemmän yhteiskunnalle, että poistettais rivistä nämä Elvistelijä. Päästäisiin varmasti jonkinlaisiin tuloksiinkin asian kanssa ja melko pian. Yleensä aina tiedostetaan kiusaaja, vaikka nämä muut ihmispoloiset menevätkin kiusaajan tueksi, etteivät itse joudu kiusatuksi.


      • ???
        muistan.. kirjoitti:

        Minusta olet oikeilla jäljillä. Jokaisessa työpaikassa pitäisi olla työsuojeluvaltuutettu joka puolueettomasti tarttuu asiaan. Lisäksi meillä Suomessa on hyvä ja tehokas työsuojelupiiri johon kannattaa ottaa yhteyttä jos asiat niin vaatii eikä asiat ole muuten hoidetuksi.

        Missä maailmoissa sinä työsuojelupiiriä ehdottanut elelet? Kerro yksi esimerkki käytännön elämästä missä kiusaustilanteessa työsuojelupiiri on auttanut. Vai oletko niitä, jotka tykkää juoksuttaa kiusattuja luukulta toiselle?


      • sivusta seurannut
        Asiasta täytyy puhua kirjoitti:

        Työpaikkakiusaaminen on hirvittävä asia. Jos työpaikalla ei asiasta voi puhua, niin on kerrottava vaikka hyvälle ystävälle, läheisille, tai ammattihenkilöille (esim. työterveyslääkärille). Elämää hankaloittava ja läpi elämän seuraava kiusaamiskokemus on kammottavaa.

        On ilmoitettu terveydenhoitajalle, lääkärille yms puhuttu esimiehelle yms...
        kun kiusaaja on toinen esimies ja nainen ei mikään auta.
        Ihan oikeasti, ei kukaan voi tehdä mitään kun kiusaaminen on henkistä.
        On koettu monet kerrat. Niin moni on lähtenyt samalta paikalta. Paikkaan valitaan aina kiltti nöyrä henkilö jota sitten molataan, työntekijä on kuulemma aivoton, tyhmä, lihava, ruma, jne...
        olen puuttunut asiaan ja menettänyt myös omat mahdollisuuteni enää edetä. Sellaista on elämä.


      • mirkku57
        Humanisti kirjoitti:

        Ja pahinta siinä on se, että kiusatut eivät saa oikeutta osakseen. On musertavaa huomata, miten huonosta käytöksestä melkeinpä palkitaan, kun kiusaajia ei saateta vastuuseen.

        Omassa tapauksessani vein asian eteenpäin, pidettiin neuvotteluja yms. ja lopputulos oli; kiusaamista ei ole tapahtunut! Mitä sitä tuulimyllyjä vastaan tappelemaan, kun ei se mitään hyödytä. Mieluummin lähden muualle. Työskentely tuollaisessa ilmapiirissä on ahdistavaa.

        Toivotan kuitenkin voimia kaikille niille, jotka jaksavat taistella oikeuksistaan!

        Menin puol vuotta suurimpaan suomalaiseen lähikauppaan vain valmentautumaan töihin ja siel huomasin heti ettei puoli tutullani ollu asiat hyvin, pomo ja toinen alainen ajoivat hulluuden partaalle kolmannen työntekijän ja kun reittä pitkin noussut pomo tajusi mitä olivat kaverinsa kanssa tehneet niin aluepäällikköön yhteys ja siinä sitä oltiin. Persettä ku pomo heilutti niin mitenkä kiusatun kävi, melkein sai potkut, olihan väärin sairastua kun vuosia oli kiusattu ja lopulta asia meni ammattiliittoon ja työsuojeluvaltuutetulle sekä työpaikkalääkärille niin pikkupirulle järjestettiin toinen saman firman paikka myymäläpäällikkönä ja nyt tämä kiusaajakaveri itkee kuin hänel on vaikeeta, tottakai, ilman pomoa jonka kans oli kiva tehä töitä ja kiva kiusata kolmatta työntekijää, sanoisin ettei se lähikauppa aina ole se paras paikka vaik lähel onkin.


      • mpt

        itse lähdin työmaalta pois kiusaamisen takia...huonot työntekijät jäivät...onneksi kaupalla alkoi lähtöni jälkeen mennä huonosti ja nyt se lopetetaan!!!apua on vaikea saada...lähde pois ja unohda kateellisten kiusaamiset!


      • saman kokenut
        sivusta seurannut kirjoitti:

        On ilmoitettu terveydenhoitajalle, lääkärille yms puhuttu esimiehelle yms...
        kun kiusaaja on toinen esimies ja nainen ei mikään auta.
        Ihan oikeasti, ei kukaan voi tehdä mitään kun kiusaaminen on henkistä.
        On koettu monet kerrat. Niin moni on lähtenyt samalta paikalta. Paikkaan valitaan aina kiltti nöyrä henkilö jota sitten molataan, työntekijä on kuulemma aivoton, tyhmä, lihava, ruma, jne...
        olen puuttunut asiaan ja menettänyt myös omat mahdollisuuteni enää edetä. Sellaista on elämä.

        Työpaikka ja terveys meni.. ja edelleen nämä kotkottojat pyörittää sitä touhua..
        mikään ei ole muuttunut.. Työsuojelupiiri.. oli tässä tilanteessa aivan P....:tä. ei mitään apua..
        on onneks pahin kiusaajani, joutui lähtemään myös talosta... :) nautinto, sekin tieto oli.. :)


      • muka pitää pitää puolensa
        sivusta seurannut kirjoitti:

        On ilmoitettu terveydenhoitajalle, lääkärille yms puhuttu esimiehelle yms...
        kun kiusaaja on toinen esimies ja nainen ei mikään auta.
        Ihan oikeasti, ei kukaan voi tehdä mitään kun kiusaaminen on henkistä.
        On koettu monet kerrat. Niin moni on lähtenyt samalta paikalta. Paikkaan valitaan aina kiltti nöyrä henkilö jota sitten molataan, työntekijä on kuulemma aivoton, tyhmä, lihava, ruma, jne...
        olen puuttunut asiaan ja menettänyt myös omat mahdollisuuteni enää edetä. Sellaista on elämä.

        millä keinoin??
        Ensin sinua mollataan ääneen ja haukutaan takana, otetaan kaikki 'voima' hyötykäyttöön: pomot, liitto, työsuojelu...huomaatkin että olet itse muka se kiusaaja, voivoi.
        Kysyessäni syytä moiseen, ilmoitti että hän vaan ei tykkää sinusta, eikä kuulemma ole pakko! Niin paljon pahaa on hänen sisällään, että toivottavasti hän kuolee omaan pahaanoloonsa, kera hyysääjiensä.


      • sivusta seuranut
        k.i.p.u.p.i.s.t.e kirjoitti:

        On yrityksiä, joissa asioista ei saa keskustella avoimesti koska "yrityksen imago kärsii". Imagoa palvotaan kuin epäjumalaa. Siksi on myös esimiehiä (ja kiusaajia) jotka tietävät uhria paremmin, että kyseessä ei olekaan kiusaaminen, vaikka uhri kärsii. Vaikka uhri olisi viikkojen mittaisella sairauslomalla, työpaikan sairaasta ilmapiiristä johtuen, voi esimies silti väittää mm. työsuojelupiirille, ettei kyse ole työpaikkakiusaamisesta.

        Hyvä käytös ei tosiaankaan maksaisi mitään - mutta kun tarkoituksena on kiertää lakia (joka velvoittaisi esimiehen tekemään asialle jotain), menettää hyvä käytös merkityksensä. Yhtälailla se voi menettää merkityksensä silloinkin, kun määräaikainen harjoittelija päättää raivata itselleen työpaikan savustamalla vakituisen kolleegansa ulos.

        Kiusaaminen on subjektiivinen kokemus, mutta silti sen voi toinen ihminen kieltää - valehtelemalla. Ja esimerkiksi työsuojelupiiri uskoo mieluummin suullisia valheita kuin paperilla esitettyä totuutta sairaan ilmapiirin aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä.

        Rankkoja johtopäätöksiä - mutta tätä se oli ainakin Elektrobitillä. Tarina löytyy galleriasivuni linkeistä...

        kiusaajat saavat mellastaa ihan niin kun ne tykkää. Niihin ei puututa. Yleensä kiusattu siirretään toisiin hommiin ja kiusaaja jatkaa ja kiusaa koko ajan jotain, koska se kuuluu hänen luonteeseensa. Useita vuosia olen seurannut sivusta kyseistä toimintaa.


      • Kiusaaminen on iljettävä ...
        Asiasta täytyy puhua kirjoitti:

        Työpaikkakiusaaminen on hirvittävä asia. Jos työpaikalla ei asiasta voi puhua, niin on kerrottava vaikka hyvälle ystävälle, läheisille, tai ammattihenkilöille (esim. työterveyslääkärille). Elämää hankaloittava ja läpi elämän seuraava kiusaamiskokemus on kammottavaa.

        Entisenä työpaikkakiusattuna tiedän mistä puhun.
        Kiusattuna oleminen on uhrina olemista ja siihen on vaikeaa kenenkään puuttua.
        Onneksi pääsin pois siitä työpaikasta koska olisin ollut siellä yksin tosissaan koko työuran ajan.
        Kun työhön tuli uusia niin heidät vedettiin siihen samaan asiaan ja uhri syyllistettiin.
        Pitää olla rohkea että ei anna kiusata ja alistaa itseään. Työterveyshuolto usein syyllistää kiusatun eikä kiusaajia. Samoin tekevät ammattiyhdistyksestä tietyt henkilöt. Usein pomo ei pysty puuttumaan tilanteeseen mitenkään.


      • bokseri

        ja yleensä ne kiusaajat tulevat pomon kaa hyvin toimeen, kiusatulla uskotaan olevan vikaa korvien välissä
        näin se menee


      • heli71
        k.i.p.u.p.i.s.t.e kirjoitti:

        On yrityksiä, joissa asioista ei saa keskustella avoimesti koska "yrityksen imago kärsii". Imagoa palvotaan kuin epäjumalaa. Siksi on myös esimiehiä (ja kiusaajia) jotka tietävät uhria paremmin, että kyseessä ei olekaan kiusaaminen, vaikka uhri kärsii. Vaikka uhri olisi viikkojen mittaisella sairauslomalla, työpaikan sairaasta ilmapiiristä johtuen, voi esimies silti väittää mm. työsuojelupiirille, ettei kyse ole työpaikkakiusaamisesta.

        Hyvä käytös ei tosiaankaan maksaisi mitään - mutta kun tarkoituksena on kiertää lakia (joka velvoittaisi esimiehen tekemään asialle jotain), menettää hyvä käytös merkityksensä. Yhtälailla se voi menettää merkityksensä silloinkin, kun määräaikainen harjoittelija päättää raivata itselleen työpaikan savustamalla vakituisen kolleegansa ulos.

        Kiusaaminen on subjektiivinen kokemus, mutta silti sen voi toinen ihminen kieltää - valehtelemalla. Ja esimerkiksi työsuojelupiiri uskoo mieluummin suullisia valheita kuin paperilla esitettyä totuutta sairaan ilmapiirin aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä.

        Rankkoja johtopäätöksiä - mutta tätä se oli ainakin Elektrobitillä. Tarina löytyy galleriasivuni linkeistä...

        Totta joka sana..jos on talvella resuinen villapaita päällä ... ei sovi firman imagoon , näinhän se menee...


      • Anonyymi
        +++ kirjoitti:

        Kyllä laki on mutta lakia ei kukaan valvo. Työterveyslääkärillä ei ole toimivaltaa muuhun kun sairausloman myöntämiseen tai kieltämiseen. Työsuojelupiirin mukaan kyse on yksityisestä edunvalvonnasta.

        Työterveyslääkärit ovat työnantajien käsikassaroita. Eivät ole työntekijöiden puolella. Eivät osallistu työhyvinvoinnin ongelmiin, vaan syyllistävät uhrin. Alkavat kyseenalaistaa kiusatun mielenterveyttä, vaatien kiusattua työkyvynarviointiin ja psykiatrisiintutkimuksiin. Kiusattu halutaan vaientaa ja savustaa täten ulos työpaikastaan. Mm. Malmin työterveyshuollossa oli juuri tällaisia lääkäreitä 1996, 2000 luvun alkupuolella. Eivät puuttuneet johdonongelmiin ja huonoon johtamiseen ja työpaikkakiusaamiseen. Lääkäreiden käytös oli epäasiallista käytöstä. Kiristämistä
        Ja uhkailemista kiusattua kohtaan. Työpaikkakiusattuja oli useita tällöin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Työterveyslääkärit ovat työnantajien käsikassaroita. Eivät ole työntekijöiden puolella. Eivät osallistu työhyvinvoinnin ongelmiin, vaan syyllistävät uhrin. Alkavat kyseenalaistaa kiusatun mielenterveyttä, vaatien kiusattua työkyvynarviointiin ja psykiatrisiintutkimuksiin. Kiusattu halutaan vaientaa ja savustaa täten ulos työpaikastaan. Mm. Malmin työterveyshuollossa oli juuri tällaisia lääkäreitä 1996, 2000 luvun alkupuolella. Eivät puuttuneet johdonongelmiin ja huonoon johtamiseen ja työpaikkakiusaamiseen. Lääkäreiden käytös oli epäasiallista käytöstä. Kiristämistä
        Ja uhkailemista kiusattua kohtaan. Työpaikkakiusattuja oli useita tällöin.

        Malminsairaalan työterveyshuolto on syvältä. Luottamus on mennyt lääkäreihin, muutamat mätämunat pilaavat oman ammattikuntansa maineen omalla röykeällä käytöksellän.


    • on paras

      Hyökkäys on paras puollustus.

    • Make60

      Työpaikkakiusaaminen loppuu iihen kun vetää kiusaajaa kunnolla turpiin niin se loppuu siihen jos vailla kiusaaja sattuu olemaan esimeikesi niin tule vielä lopputili tai esimeihen voi istua pihalle kun laiset eivät suostu
      työskentelemään sen alaisuudessa.

      • wfrw

        Ei niin vaan kenkää akille tasapuolisuuden vuoksi.


      • wutru

        Ei niin vaan kenkää akille tasapuolisuuden vuoksi.


      • joku muu

        Älä kirjoita tänne jos et osaa Suomea tai olet kännissä, menee muutenkin maailmassa aikaa paskan jauhantaan. Jos olet väkivalt. maista älä tartuta sitä Suomeen.


      • Make60
        joku muu kirjoitti:

        Älä kirjoita tänne jos et osaa Suomea tai olet kännissä, menee muutenkin maailmassa aikaa paskan jauhantaan. Jos olet väkivalt. maista älä tartuta sitä Suomeen.

        Oikein kirjoitus! Kun kirjoitan tänne niin oikein pännii kun ihmiset on niin saamattomia ja pelkäävät sen työpaikan puolesta että ei uskalla puuttua epäkohtiin. Jos on vakituisessa työsuhteessa ja tekee työnsä kunnolla niin jos puuttuu työpaikan ongelmiin niin ei tarvitse pelätä lopputiliä koska sitä ei voi sen perusteella antaa. Semmoset ihmiset katsovat sivusta kun toisia kiusataan koska pelkäävät oman työpaikan puolesta. Kun tänne joskus kirjoittelee niin ajatus juoksee nopeammin kun kerkiää naputtelemaan.


    • Asialla

      Työpaikkakiusaamiseen voi vastata vain kylmyydellä ja välinpitämättömyydellä. Kun meno menee kovaksi on kovetettava itsensä. Ei saa teeskennellä, että hyvin menee, vaan on oltava tiukka ja hoitaa homma sitten pää alhaalla. Jos ei kiinnosta seura, niin pärjään yksinkin --asenteella. Se herättää kunnioitusta ja siitä tässä on kysymys. Idioottikin oppii kunnioittamaan, vaikka ei sitä ihan täysin tiedostaisikaan.:)Mielistely ja/tai alistuminen on seurauksia ja kiusaajien toivomuslistalla, joten ei vastauksia ongelmaan. Lopulta tilanne kuitenkin kääntyy, ja jos olet pitänyt itsesi pinnalla ja olet osoittanut arvostusta itseäsi kohtaan ja hiljaa ohittanut kiusaajien mielenhäiriöt pelkkänä taustahälynä, niin kenkää saa joku joka sen oikeasti on ansainnut. Tai sitten ei, mutta jos hulluus jatkuu voi ottaa yhteyttä lakitoimistoon. Työ on vaan työtä, ja irtisanoutua ei kannata omasta tahdosta, vaan odottaa mieluummin kunnon erorahoja, jos se niikseen menee. Esim. jos pomosi on yrityksen omistaja,ja jo ajatus sellaiselle työskentelystä hakkaa tolkuttomasti ideologiaa vastaan.

      • lakimies S

        Vakavasta työpaikkakiusaamisesta, eli joka johtaa kiusatun itsemurhaan on langetettava kiusaajille linnareissu eikä yhtään vähempää.


      • ja kusetti
        lakimies S kirjoitti:

        Vakavasta työpaikkakiusaamisesta, eli joka johtaa kiusatun itsemurhaan on langetettava kiusaajille linnareissu eikä yhtään vähempää.

        hänellä oli suosikki henkilöt oikeisiin paikkoihin.Oli joutunut väärääs osastoon väärän miehen osastosta.Hän ei ekan aamun edes esitellyt itseensä puhumattakaan työkavereita.Katsoi kuin olisin Marsista tipahtanut.Hänen ns. omat miehet vetelehtivät joutavina pelasvat pelejä ja istuivat kahvilla. Ja minulla enimmillään 27 työtä kesken.Se ei ollut tosin minun syyni. Kusetusta jatkui neljä vuotta.Sitten sairastuin,nyt olen työkyvyttömyyseläkkeellä.Ja elän täysillä,vittumoiset asiat ovat jo unohtuneet.Vapaus tehdä joka päivä mitä haluaa on suurenmoista.Voi sanoa että kosto on suloinen.Sinänsä surullista että yhden pomon mielivallan maksumieheksi on joutunut koko yhteiskunta,olisi mukavia työtehtäviä varmasti vieläkin tarjolla,mutta mitä pieniä murehtimaan,se ei ole enää mun brobleema.


      • kolhittu muttei romu vielä
        ja kusetti kirjoitti:

        hänellä oli suosikki henkilöt oikeisiin paikkoihin.Oli joutunut väärääs osastoon väärän miehen osastosta.Hän ei ekan aamun edes esitellyt itseensä puhumattakaan työkavereita.Katsoi kuin olisin Marsista tipahtanut.Hänen ns. omat miehet vetelehtivät joutavina pelasvat pelejä ja istuivat kahvilla. Ja minulla enimmillään 27 työtä kesken.Se ei ollut tosin minun syyni. Kusetusta jatkui neljä vuotta.Sitten sairastuin,nyt olen työkyvyttömyyseläkkeellä.Ja elän täysillä,vittumoiset asiat ovat jo unohtuneet.Vapaus tehdä joka päivä mitä haluaa on suurenmoista.Voi sanoa että kosto on suloinen.Sinänsä surullista että yhden pomon mielivallan maksumieheksi on joutunut koko yhteiskunta,olisi mukavia työtehtäviä varmasti vieläkin tarjolla,mutta mitä pieniä murehtimaan,se ei ole enää mun brobleema.

        jep!
        Miten paljon maksettavaa nämä niinsanotut työpaikan "selkärangat" ja kusettajakiusaajat järjestävät myös yhteiskunnalle tekemillään tempuilla.Nämä sosiopaatit ja työpaikan psykopaatit itse kipua tuntematta ovat valmiina työntämään puukon toisen selkään jos se auttaa heidän urakehitystään.
        Itse sain kokea esimerkiksi seuraavaa:
        Minun paikkaani haluava pikkubodari kierteli kertomassa valheita , mustamaalaten ja "antaen ymmärtää" minusta kaikenlaisia paskajuttuja joissa ei ollut mitään perää.No raukka mikä raukka.
        Kiusaajilla tuntuu olevan erityinen taito levittää paskaa niin taitavasti ettei uhri voi muuta kuin ihmetellä miksi työkavereitten suhtautuminen muuttui.
        reilusti kilpaillen työelämässä ei ole mitään väärää mutta selkään puukottajia en ymmärrä.


      • ja apureistaan
        kolhittu muttei romu vielä kirjoitti:

        jep!
        Miten paljon maksettavaa nämä niinsanotut työpaikan "selkärangat" ja kusettajakiusaajat järjestävät myös yhteiskunnalle tekemillään tempuilla.Nämä sosiopaatit ja työpaikan psykopaatit itse kipua tuntematta ovat valmiina työntämään puukon toisen selkään jos se auttaa heidän urakehitystään.
        Itse sain kokea esimerkiksi seuraavaa:
        Minun paikkaani haluava pikkubodari kierteli kertomassa valheita , mustamaalaten ja "antaen ymmärtää" minusta kaikenlaisia paskajuttuja joissa ei ollut mitään perää.No raukka mikä raukka.
        Kiusaajilla tuntuu olevan erityinen taito levittää paskaa niin taitavasti ettei uhri voi muuta kuin ihmetellä miksi työkavereitten suhtautuminen muuttui.
        reilusti kilpaillen työelämässä ei ole mitään väärää mutta selkään puukottajia en ymmärrä.

        tehtiin työsuojeluihmisiä. Minun piti allekirjoittaa paperi, jossa kieltäydyin provosoimasta kiusaajaaani. Jos syyllistyn rikkeeseen, minut voidaan potkaista pihalle, ilman irtisanomisaikaa. Että tälleen on ongelmat hoidettu meillä.


    • Nyt hyvin

      Kiusaajat eivät lopeta. Ainut ja viisas ratkaisu on on lähteä ja jäädä vaikka työttömäksi. Jos löytyy esimerkki jostakin työyhteisöstä että kiusaaminen on saatu kuriin tai joku on kokenut että jollakin on ollut rokeutta ja viisautta hoitaa kiusaaja(t) kuriin haluaisin kuulla kenelle tällainen onni on kohdalle sattunut.

      • miina

        Kiusaajaa on "otettava niskasta kiinni"! Ts. asia tuotava niin selkeästi ja puhtaasti kaikkien kuulluksi ja esille että johdon on pakko työsuojelulainsäädännön pykälien mukaan puututtava asiaan. Nykyään puhutaan ns. aikaisesta puuttumisesta eli kiusaamiseen tulisi johdon ja esimiesten puuttua jo hyvin varhaisessa vaiheessa kun asia tulee esille ensimmäistä kertaa. Niin että otappa nyt ensin itseäsi niskasta kiinni ja ryhdistäydy ja tuo asia esille. Pidä puoliasi. Jos sinä et itseäsi puolusta niin kukaan muukaan ei sitä puolestasi tee! Muista, kukaan ihminen tässä maailmassa ole sen arvokkaampi kuin toinen. Kunnioita omaa itseäsi, kiusaajat kyykkyyn. Yleisesti kiusaajilla on itsellä jotain mätää elämässään ja he purkavat oman pahan olonsa toisiin! Vahinko vaan että alistuvaiset saavat kärsiä!!!!


    • Tee työtäs laulaen

      Otapa kys. henkilöön yhteyttä tai sitten työpaikan yhteisessä palaverissa voidaan "kissa nostaa pöydälle." Pomojenkin on käytännössä vaikea puuttua työpaikkakiusaamiseen, koska se voi olla niin hienovaraista ja huomaamatonta jäynää, että vain kiusattu sen tuntee nahoissaan. Kiusaaja voi olla jopa pomo, jota ei pärstäkerroin miellytä tai kemiat ei muuten pelaa.
      Pahinta on, jos alainen on uhka, siis pätevämpi, älykkäämpi ja kekseliäämpi, silloin tällaiset valopäät yritetään raakata pois mahdollisimman hiljaisin äänin. Täytyy siis olla pomoaan tyhmempi, eikä saa lausua viisaita ajatuksiaan ääneen ainakaan, sillä jos niitä ei kumota, niin ainakin plagioidaan eteenpäin omina älynväläyksinä... Kiusattu on aina jollain tavalla poikkeava, joku ominaisuus ärsyttää, hän ei mahdu muottiin! Ollapa hajuton, mauton ja "anteeksi-että olen-olemassa-tyyppi" silti työnsä hoitaen. Silloin ei hetkauta ketään ja saa olla omassa rauhassa kenties...:)

      • olematon, näkymätön

        yritin olla mauton, hajuton näkymätön... kiusaajaan ei mikään tepsi. Kiusaaja keksii kyllä aina syyn siihen miksi voi kiusata ...se juuri on kiusamista kun ET PÄÄSE PAKOON..... et voi olla näkymätön kiusaajalle, kiusaaja sulkeekin sinut työyhteisön ulkopuolelle "näkymättömäksi" muille. Kiusaajalle sinä olet kuin hiiri mällissä. Työkaverit on saatu uskomaan "pahuuteesi" ja sulkemaan sinut kaiken ulkopuolelle ja mitätöimään ihmisarvosi.joten kiusaaja saa rauhassa jatkaa psyykkeesi tuhoamista. Raakaa mutta niin totta....


      • Aija

        Toi on tosinta totta. Ei esimiehelle saa mennä sanomaan mitään totuuksia. Ai että jos sitä vaikka olis ehdottanut jotain tosi järkevää, niin eihän se sovi. Olen huomannut, että on parempi pitää turpa kiinni, vaikka tiedätkin olevasi oikeassa. Tai jos olet innokas uusi tekemään työtä ja ehdotat itse jotain, mitä voisit tehdä, niin minun pomo ainakin suuttuu siitä, ettei ole itse keksinyt ja sitten sitä ei voida toteuttaa ainaskaan. Miten muuten jos heittäytyisi ihan pöljäksi ja kysyisi siltä kiusaajalta: että mitäs nyt tykkäät? Onko nyt hyvä? Oma ongelmani kiusauksesta korjattiin siten, että minut siirrettiin toisiin tehtäviin, simppelimpiin, mutta ainakin toistaiseksi palkka on sama. Eipä tarvitse enää tehdä ylitöitä ja päivät olen oppinut kuluttamaan aika rattoisasti. Ainut että pikku tressi pitää työvireen yllä, mitä minulla ei tällä hetkellä ei löydy yhtään. Kertokaa, miten kohdata kiusaaja? Huumorillako?


      • justins

        Niinpä minullekin, ideoin monia asioita, ei kelvanneet sellaisenaan vaan 'varastettiin' jotta pikkujohtajat saivat esitellä ideani ikäänkuin ominaan.

        Sanoivat jossain asioissa että olet ainoa joka osaa ne tehdä, tiesin itsekin että osasin kaikenlaista.

        Eli tässä yksi valopää joka piti keinolla millä tahansa saada pois Suomen ympäristökeskuksesta. En ollut harmaa hiiru, miksi olisin ollut, en olisi tuntenut enää itseäni silloin. Siinähän sitä tarpeeksi ärsykettä niin hiiruille kuin pikkupomoille, jotka puolijuosten piirittivät käytävällä. Sakinhivutustakin tarjottiin - jos olisi yksityisellä töissä - . Mahtoiko ajatus tulla siitä kun ns. esimiespäällikkö oli yksityisellä ollessaan käynyt kiinni työkaveriinsa. Tajusi kai sen verran että on valtion palkollinen ja lähtö ikenissä välittömästi sen jälkeen jos olisi toistanut itseään. Voi reppanat! Kolmas oli varmasti kuulolla todistajaksi. Pikkupomo höläytti että (käräjäoikeuteen kutsun saanut) pikkuposse pyysi todistajaksi hänet kun tulivat keskustelemaan. Siis pakottamaan työkyvynarviointiin, uhkailtiin jos et lähde pidätetään virasta. Oiskohan tämäkin jotain henkistä väkivaltaa? Entäs kun pikkuposu uhosi: sinua ei varmaan kukaan ole pistänyt kuriin ja järjestykseen. Piikkilanka-aitaukseenko?

        Mitä tekivät he jotka näkivät touhut, yksikin naureskellen sanoi päin naamaa: onhan se jännittävää nähdä miten juttu päättyy - jotain tuollaista. Olihan ainakin kaksi samasta yksiköstä yhtäaikaa tulilinjalla.

        Joka suunnasta todennäköisesti johtoportaan sanelemana niin työsuojeluvaltuutetulta, luottamusmieheltä: vain sinun parasta me ajatellaan.Tuohan kertoo paljon heistä.Kysyivät neuvoa johtoportaasta miten toimia. Siinä sitä ammattitaitoisia työsuojelu-luottamusakkoja.

        Ei paljon auttanut käytävillä kiertävä lausahdus koko johtoporras pitäisi ulkoistaa Kiinan riisipelloille.

        Kansiolliset papereita kertoo karua todellisuutta.

        Eipä enää juosta perässä, uhkailla, järsikööt vaikka toinen toisensa - minulla on vapaus


      • myös valtiolla
        justins kirjoitti:

        Niinpä minullekin, ideoin monia asioita, ei kelvanneet sellaisenaan vaan 'varastettiin' jotta pikkujohtajat saivat esitellä ideani ikäänkuin ominaan.

        Sanoivat jossain asioissa että olet ainoa joka osaa ne tehdä, tiesin itsekin että osasin kaikenlaista.

        Eli tässä yksi valopää joka piti keinolla millä tahansa saada pois Suomen ympäristökeskuksesta. En ollut harmaa hiiru, miksi olisin ollut, en olisi tuntenut enää itseäni silloin. Siinähän sitä tarpeeksi ärsykettä niin hiiruille kuin pikkupomoille, jotka puolijuosten piirittivät käytävällä. Sakinhivutustakin tarjottiin - jos olisi yksityisellä töissä - . Mahtoiko ajatus tulla siitä kun ns. esimiespäällikkö oli yksityisellä ollessaan käynyt kiinni työkaveriinsa. Tajusi kai sen verran että on valtion palkollinen ja lähtö ikenissä välittömästi sen jälkeen jos olisi toistanut itseään. Voi reppanat! Kolmas oli varmasti kuulolla todistajaksi. Pikkupomo höläytti että (käräjäoikeuteen kutsun saanut) pikkuposse pyysi todistajaksi hänet kun tulivat keskustelemaan. Siis pakottamaan työkyvynarviointiin, uhkailtiin jos et lähde pidätetään virasta. Oiskohan tämäkin jotain henkistä väkivaltaa? Entäs kun pikkuposu uhosi: sinua ei varmaan kukaan ole pistänyt kuriin ja järjestykseen. Piikkilanka-aitaukseenko?

        Mitä tekivät he jotka näkivät touhut, yksikin naureskellen sanoi päin naamaa: onhan se jännittävää nähdä miten juttu päättyy - jotain tuollaista. Olihan ainakin kaksi samasta yksiköstä yhtäaikaa tulilinjalla.

        Joka suunnasta todennäköisesti johtoportaan sanelemana niin työsuojeluvaltuutetulta, luottamusmieheltä: vain sinun parasta me ajatellaan.Tuohan kertoo paljon heistä.Kysyivät neuvoa johtoportaasta miten toimia. Siinä sitä ammattitaitoisia työsuojelu-luottamusakkoja.

        Ei paljon auttanut käytävillä kiertävä lausahdus koko johtoporras pitäisi ulkoistaa Kiinan riisipelloille.

        Kansiolliset papereita kertoo karua todellisuutta.

        Eipä enää juosta perässä, uhkailla, järsikööt vaikka toinen toisensa - minulla on vapaus

        kiusatuksi joutunutta syytettiin työilmapiirin pilaamisesta ja työrauhan rikkomisesta...HAHAHAAA..pikkupomo oli näitten ruskeakielisten ja luottamus???henkilöitten suuressa suosiossa. Niin se menee, kun pitää joku savustaa pihalle. Ikävää


    • pikkuvintiöt

      mahdollista? Ihmisiähän nekin vain ovat, kuten koulukiusaajatkin. Yhteistuumin ja yhtenä miehenä se on helpointa, jos vain yhteishenkeä löytyy. Itselleni sattui kerran, nostin metakan ja sanoinpa, jotta pennit tiskiin, ja niin siinä sitten kävi, vaikka tiedän ettei samanlainen lyhyen psykologian malli luonnistu jokaiselta eikä jokaisessa tilanteessa.

      Yhteishenkeä jos työmaalta löytyy, se helpottaa asiassa. Millä yhteishenkeä luodaan...vaikka sillä, että itse menee kiusatun/pilkatun/ivatun puolelle pyytämättä. Vaikka siinä tavallaan asettaa itsensä maalitauluksi, niin ainakin yksi arvostaa tekoa, vaikka kiitos tulisikin vasta jälkikäteen. Monesti olen huomannut, jotta kiitos tulee kyllä, jälkijunassa, sillä kaikki eivät ole rohkeita kiittämisessäkään vaan eihän pienempiä ja kiiusattuja puolusteta kiitoksen takia, vaan siksi että huonolta asialta katkaistaan siivet alkuunsa, ennenkuin siitä tulee yleinen " hyväksytty " tapa, jolloin siihen puuttuminen onkin paljon vaikeampaa eikä niin tehokastakaan. Yksin tilanteessa on tietenkin kova paikka joskus, mutta vaikka tukea ei muut ilmaisisi, on merkittävää saada hiljaisen tukijoukon kannatus asialle, yks kaikkien puolesta ja yksinään "sotaan" muiden puolesta on rankkaa...olen usein kokenut, mutta kun edes joku puuttuu, kiusaaja huomaa itse olevansa hankalassa tilanteessa.

      • -muumipappa-

        Kirjoitit asiallista tekstiä ja hyviä ajatuksia. Ainoa vika on vaan siinä etteivät asia toimi käytännössä edes tuonne päinkään! Ryhmä ei ole koskaan kiusatun puolella. Sensijaan kiusaaja kääntää ryhmän omalle puolelleen ja sitten kiusaajia on useita. Yksilö ei uskalla puolustaa kiusaajaa koska pelkää tulevansa itsekin kiusatuksi. Ja työpaikka kieltää avoimen keskustelun vedoten 'yrityksen imagoon' tai uhrin mielenterveyteen. Ongelmaa ei haluta myöntää. Ehkä törkein tarina on se että kiusattua puolustamaan kääntynyt henkilö uhattiin irtisanoa. Tämä tapaus on electrobitiltä.

        Yleensä näissä kiusaamistapauksissa ei löydy oikeudenmukaista ratkaisua. Lopuksi uhri irtisanotaan.

        Tunnut asialliselta kirjoittajalta mutta työpaikkakiusaaminen ei ole ehkä kovin tuttu aihe? Luepa muutama kertomus esimerkiksi täältä:
        http://tyopaikkakiusatut.net


      • Susan
        -muumipappa- kirjoitti:

        Kirjoitit asiallista tekstiä ja hyviä ajatuksia. Ainoa vika on vaan siinä etteivät asia toimi käytännössä edes tuonne päinkään! Ryhmä ei ole koskaan kiusatun puolella. Sensijaan kiusaaja kääntää ryhmän omalle puolelleen ja sitten kiusaajia on useita. Yksilö ei uskalla puolustaa kiusaajaa koska pelkää tulevansa itsekin kiusatuksi. Ja työpaikka kieltää avoimen keskustelun vedoten 'yrityksen imagoon' tai uhrin mielenterveyteen. Ongelmaa ei haluta myöntää. Ehkä törkein tarina on se että kiusattua puolustamaan kääntynyt henkilö uhattiin irtisanoa. Tämä tapaus on electrobitiltä.

        Yleensä näissä kiusaamistapauksissa ei löydy oikeudenmukaista ratkaisua. Lopuksi uhri irtisanotaan.

        Tunnut asialliselta kirjoittajalta mutta työpaikkakiusaaminen ei ole ehkä kovin tuttu aihe? Luepa muutama kertomus esimerkiksi täältä:
        http://tyopaikkakiusatut.net

        Itsekin irtisanouduin työstä kun kiusattiin. Heti alettiin epäillä, että vika löytyisi minun päästäni tai että minun elämästäni. Tosi törkeää! Ei unohda koskaan niitä mitä saanut kokea! Vaikeaa aloittaa seuraavassa työpaikassa, kun saa "pelätä", että joutuuko taas huonosti kohdelluksi ja miten olisit että sinua ei kiusattaisi. Kiusatut voimia teille! Enkeleitä tiellenne kulkemaan ja suojelemaan! =)


      • pikkuvintiöt
        -muumipappa- kirjoitti:

        Kirjoitit asiallista tekstiä ja hyviä ajatuksia. Ainoa vika on vaan siinä etteivät asia toimi käytännössä edes tuonne päinkään! Ryhmä ei ole koskaan kiusatun puolella. Sensijaan kiusaaja kääntää ryhmän omalle puolelleen ja sitten kiusaajia on useita. Yksilö ei uskalla puolustaa kiusaajaa koska pelkää tulevansa itsekin kiusatuksi. Ja työpaikka kieltää avoimen keskustelun vedoten 'yrityksen imagoon' tai uhrin mielenterveyteen. Ongelmaa ei haluta myöntää. Ehkä törkein tarina on se että kiusattua puolustamaan kääntynyt henkilö uhattiin irtisanoa. Tämä tapaus on electrobitiltä.

        Yleensä näissä kiusaamistapauksissa ei löydy oikeudenmukaista ratkaisua. Lopuksi uhri irtisanotaan.

        Tunnut asialliselta kirjoittajalta mutta työpaikkakiusaaminen ei ole ehkä kovin tuttu aihe? Luepa muutama kertomus esimerkiksi täältä:
        http://tyopaikkakiusatut.net

        Omasta kokemuksestani, jotta kun työnjohto alkoi työpaikalla kaikkien kuullen laukomaan mitä laukoi, kaikkien kuullen, vaikka oikeampi tapa olisi ollut kahdenkesken, en katsonut muuta tapaa vastaavassa tilanteessa kuin myös kaikkien kuullen päräyttää omat ratkaisuni kuten jo mainitsin, pennit tiskiin, olen täällä työssä, en nolattavana.

        Toiset tapaukset, kun menin sorsitun puolella avoimesti, tilanne katkesi sillä kertaa siihen. Asian otin itse esille tupakkatauolla porukassa, jossa yksikään ei ollut ottanut kantaa puoleen eikä toiseen. Melkolailla yhtä tuumainen ilmaisu, oikein teit. Nämä kun ovat yleensä asioita, joista ei puhuta ( ja silloinhan niihin ei puututakaan ) ja jos joku uskaltaa uida vastavirtaan, sivullinen enemmistö yleensä kyllä noteeraa asian, vaikka ei tuekaan. Se ettei tue, tarkoittaa juuri sitä että asetu kiusaajan, ei kiusatun mutta ei asiaan puuttujankaan puolelle, näin ollen lähtemättä mukaan kiusaajan puolelle.

        Näitä elävässä elämässä olevia tilanteita on sattunut kymmeniä, aiemmin harvemmin, nykyisin useammin, johtunee muuttuvasta maailmastamme ja kansainvälistyvästä työntekijöstöstämme. Tällä hetkellä olen työssä työpaikassa, jossa on sekä Suomalaisia, kuin Venäläisiä, Virolaisia ja myös Afrikkalaisia, voit olla varma, että tiettyjä jännitteitäkin on, juuri tuollaisen asenteesi vuoksi.

        Kas, ihmisellä ei lopulta ole pelättävänä muuta kuin omanitsensä voittaminen, muiden ihmisten kanssa kyllä yleensä pärjäilee, kun on rohkea ja myös perustelee kantansa jos on tarvis. Aikuisten ihmisten parissa on helpompaa, koska jokaisella on jonkinlainen omantunnon ääni olemassa, joka kertoo että eihän se ole ihan oikein jos yksi toisen elämää piinaa kiusallaan.

        Kouluaikana oli toki hankalampaa, koska tyyli tyhmyys tiivistyy seurassa oli aivan tavanomaista, puolustaja asettui itse kohteeksi, ja näin usein kävikin, mutta ei siitä varsinaista murhettakaan ollut. Olen syystä tai toisesta ollut se, jonka seuraan pienimmät tai hiljaisimmat ovat niin kouluissa kuin työelämässäkin ovat hakeutuneet tai hakeutuneet hakeutumatta, johtunee luonteestani, avoin, sosiaalinen ja suvaitseva.

        Työpaikkoja joissa olen ollut ja joissa työpaikka kiusaamisia on ollut, on mm. rakennustyömaat, kirjasto, kuljetusalantyöt, varastotyöt.

        Sekä työpaikkakiusaaminen, koulukiusaaminen kuin monenlaiset kähinöinnit on kyllä tuttuja asioita, itse olin ala-asteella kiusattu, sitten kiusaaja, työelämässä en koskaan kiusaaja, joskus yritetty saada kiusatuksi, mutta aina olen uskaltanut puuttua asiaan jos on ollut tarvetta.

        Kotona opetettiin jottei pidä tunkea nokkaansa muiden asioihin ja tulisi pysyä erossa muiden välien selvittelystä, jottei hanki itseään nesteeseen. No, on tullut hankittua, mutta näistä kokemuksista sisu on kasvanut ja silloin kun tietää ettei ole ihan väärässäkään vaikka tuntuisi olevansa yksin asiassa, rohkea kyllä pärjää, vaikka se joskus on ottanut kipeää...mutta maailmassahan ihminen karaistuu ja sitä kautta tietenkin itseluottamus kasvaa, mutta voi myös tuntea tehneensä jotakin joka kannatti tehdä.

        Tarkemmitta taustoitta on varmasti mahdoton ymmärtää ihan mitä tarkoitan ja muutenkaan, mutta en välitä kaikkea lörpötellä julkisesti, minut tuntevat tietävät tietenkin mikä on homman nimi.

        Edelleenkin siis, jos asiaan puuttuu, se katkaisee asialta siivet usein jo kättelyssä. Ainoa tapa ei ole mennä itse kiusatuksi kiusatun paikalle, vaan monesti sekin jo riittää rauhoittamaan tilannetta, että ei käännä selkäänsä kiusatulle. Nimittäin jos muu porukka alkaa laistamaan kiusatun seuraa, se on tavallaan hiljainen hyväksyntä kiusaamiselle. Sitten on se toinen tapa, jos oma luonto kestää, mennä avoimesti kiusatun puolelle.

        Muutamana kertana olen joko kysäissyt suoraan, kahdenkesken kiusaajalta, onks sulla jotakin vastaan jne. ja vaikka tämä kuulostaa typerältä näin luettavana, tuo on ollut aivan oikea teko. Olen joskus kuullut syitä mistä johtuu ( joku tapahtuma tai sanominen joskus aikaisemmin kiusatun ja kiusaajan välillä ) tai toinen yleinen selvitys " No kun mua ärsyttää kun se tekee silleen ja tolleen " eli ei varsinaista motivaatiota, kunhan vain toisessa joku asia ärsyttää, vaikka se syy ei oikeasti kovin kummoinen olekaan.

        Tietenkin kaikkein paras tapa välttää kiusatuksi joutuminen on päästellä toisesta korvasta ulos ottamatta itseensä, mutta jokainen tietää ettei se ole ihan niin helppoa eikä kivutonta ja aina kiusaaminen ei jää sanailu tai pilailu tasolle, joskus se on fyysistä väkivaltaa ja muuten muksimista, kukaan ei sellaisissa tilanteissa voi olla kuin mitään ei tapahtuisikaan, itselleen ei voi valehdella.

        Samaa rankemman puoleista kiusaamista tapahtuu vankiloissa, kuin työpaikoilla ja kouluissakin, otteet ovat eri kaliiberia, mutta periaate sama, olipa motiiveita tai ei.

        Se miksi yleensä koko kiusaamista tapahtuu, ei sopisi tähän yhteyteen, syitä on mielettömän paljon ja on joku juttu ihmisluonteessa, joka tavallaan kuuluu luontoon ja perusvietteihin, mutta tässä juuri onkin se seikka, jonka tulisi erottaa ihmisen elukoista, moraali, käyttäytymistavat jne. Tiedetään, ihmiskunnan historiaan vilkaisematta, että kiusaaminen ja sadismi lienevät yhtälailla saumattomasti ihmisyyteen kuuluva piirre kuin syöminenkin. Eli ei koskaan taida olla kitkettävissä kokonaan pois.

        Siis, kiusaamiseen puuttuminen on paras ja tehokkain tapa estää asian etenemistä, vaikka sellainen ei aina ole lainkaan helppoa eikä turvallistakaan välttämättä, kuitenkin se on se ainoa tapa ja koska joukossa on voima, jos on yhteishenkeä, sitä kannattaa käyttää. Näistä esimerkeistä on kokemusta, itsensä joutuu joskus laittamaan likoon enemmän kuin arvaakaan, tai enemmän kuin haluaisi, mutta ellei kukaan mitään välitä, hullummaksi maailmanmeno muuttuu ja haluammeko elää sellaisessa maailmassa, kun kuitenkin asiat saattaisivat olla hiukan paremminkin.

        Jokainen on omalta osaltaan vastuussa siitä, millaisessa maailmassa elämme. Ei voi odottaa että joku toinen tekee jotakin tai yhteiskunta hoitaa asian, sillä me olemme se joka asian kanssa joutuu elämään ja jos siitä kärsitään, me siitä kärsimme, ennemmin tai myöhemmin ihan jokainen.


      • pikkuvintiöt
        Susan kirjoitti:

        Itsekin irtisanouduin työstä kun kiusattiin. Heti alettiin epäillä, että vika löytyisi minun päästäni tai että minun elämästäni. Tosi törkeää! Ei unohda koskaan niitä mitä saanut kokea! Vaikeaa aloittaa seuraavassa työpaikassa, kun saa "pelätä", että joutuuko taas huonosti kohdelluksi ja miten olisit että sinua ei kiusattaisi. Kiusatut voimia teille! Enkeleitä tiellenne kulkemaan ja suojelemaan! =)

        yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki.

        Yhteenhiileen puhaltamista tarvitaan ja päättäväisyyttä. Itse vaihdoin mainitussa tapauksessa työpaikkaa osoituksena sille, ettei työnjohdolla ole oikeuksia alaisiaan kohdella miten sattuu suustaan päästelemään. Jos tapahtunut pilkkaaminen olisi tapahtunut kahden kesken, en olisi eronnut, mutta julkiseen pilkkaamiseen, asiattomaan ja aiheettomaan, ainoa tehtävissä oleva järkevä ratkaisu oli ottaa siltä istumalta lopputili ja näin teinkin.

        Työkaverit olivat varsin hiljaisia, vaikka tulivat kuin vai vihkaa kyselemään, meinaatko tosiaan että se oli siinä? Mitäpä muutakaan puoliaan pitääkseen voisi tehdä, vaikka irtisanoutuminen ei ole paras ratkaisu välttämättä, mutta ainakin tilanteessa välittömästi muutoksen tekevä.

        Työyhteisössä, kuten kouluissa ja suljetuissa laitoksissa alkuun lähtenyt noidankehä katkeaa kun kiusattu poistuu porukasta. Joskus jopa kiusaaminen laantuu tai lakkaakin, ainakin joksikin aikaa. Monesti yhden uhrin poistuessa uusi uhri löytyy tilalle.

        Onkin merkitystä, onko kiusaaja yksi henkilö vai joidenkin henkilöiden kopla. Jos kiusaamista ja sortamista pyörittää vaikkapa 5 henkilöä, on selvä jotta he vain etsivät uuden uhrin ja homma jatkuu.
        Joskus keskustelin tällaiseen ryhmään kuuluvien henkilöiden kanssa. Yllätys oli, jotta kahdenkesken aivan tavallisia ja jopa mukaviakib ihmisiä, mutta laumana laumassa mukana. Tällainen lauma käyttäytyminen on luonnollista, samoin yksilökäyttäytymisen muutos silloin kun lauma ei ole mukana/läsnä.

        Joskus oikein ihmetyttää, kuinka ihmiskunta on voinut elää samalla pallolla näinkin kauan ja vieläkin yksilölliset erot voivat olla näinkin suuria ja lähellä eläinmaailmaa ja kivikaudenmies-tasoa, kuin tämä välillä onkaan.

        Nyt kuitenkin on vuosi 2006...aivan yhtähyvin saattaisi olla vuosi 6 vain tieto ja välineet lisääntyy, jotkin asiat eivät ehkä ensinkään, vaikka niin saattaisi olettaa.

        Samoin, kiusatuille voimia toimia ja niille jotka kiusaamisen havaitsee, omantunnon kysymys, saattaisikos olla paikallaan puolustaa heikompaansa silmien ummistamisen sijaan?


      • pikkuvintiöt kirjoitti:

        Omasta kokemuksestani, jotta kun työnjohto alkoi työpaikalla kaikkien kuullen laukomaan mitä laukoi, kaikkien kuullen, vaikka oikeampi tapa olisi ollut kahdenkesken, en katsonut muuta tapaa vastaavassa tilanteessa kuin myös kaikkien kuullen päräyttää omat ratkaisuni kuten jo mainitsin, pennit tiskiin, olen täällä työssä, en nolattavana.

        Toiset tapaukset, kun menin sorsitun puolella avoimesti, tilanne katkesi sillä kertaa siihen. Asian otin itse esille tupakkatauolla porukassa, jossa yksikään ei ollut ottanut kantaa puoleen eikä toiseen. Melkolailla yhtä tuumainen ilmaisu, oikein teit. Nämä kun ovat yleensä asioita, joista ei puhuta ( ja silloinhan niihin ei puututakaan ) ja jos joku uskaltaa uida vastavirtaan, sivullinen enemmistö yleensä kyllä noteeraa asian, vaikka ei tuekaan. Se ettei tue, tarkoittaa juuri sitä että asetu kiusaajan, ei kiusatun mutta ei asiaan puuttujankaan puolelle, näin ollen lähtemättä mukaan kiusaajan puolelle.

        Näitä elävässä elämässä olevia tilanteita on sattunut kymmeniä, aiemmin harvemmin, nykyisin useammin, johtunee muuttuvasta maailmastamme ja kansainvälistyvästä työntekijöstöstämme. Tällä hetkellä olen työssä työpaikassa, jossa on sekä Suomalaisia, kuin Venäläisiä, Virolaisia ja myös Afrikkalaisia, voit olla varma, että tiettyjä jännitteitäkin on, juuri tuollaisen asenteesi vuoksi.

        Kas, ihmisellä ei lopulta ole pelättävänä muuta kuin omanitsensä voittaminen, muiden ihmisten kanssa kyllä yleensä pärjäilee, kun on rohkea ja myös perustelee kantansa jos on tarvis. Aikuisten ihmisten parissa on helpompaa, koska jokaisella on jonkinlainen omantunnon ääni olemassa, joka kertoo että eihän se ole ihan oikein jos yksi toisen elämää piinaa kiusallaan.

        Kouluaikana oli toki hankalampaa, koska tyyli tyhmyys tiivistyy seurassa oli aivan tavanomaista, puolustaja asettui itse kohteeksi, ja näin usein kävikin, mutta ei siitä varsinaista murhettakaan ollut. Olen syystä tai toisesta ollut se, jonka seuraan pienimmät tai hiljaisimmat ovat niin kouluissa kuin työelämässäkin ovat hakeutuneet tai hakeutuneet hakeutumatta, johtunee luonteestani, avoin, sosiaalinen ja suvaitseva.

        Työpaikkoja joissa olen ollut ja joissa työpaikka kiusaamisia on ollut, on mm. rakennustyömaat, kirjasto, kuljetusalantyöt, varastotyöt.

        Sekä työpaikkakiusaaminen, koulukiusaaminen kuin monenlaiset kähinöinnit on kyllä tuttuja asioita, itse olin ala-asteella kiusattu, sitten kiusaaja, työelämässä en koskaan kiusaaja, joskus yritetty saada kiusatuksi, mutta aina olen uskaltanut puuttua asiaan jos on ollut tarvetta.

        Kotona opetettiin jottei pidä tunkea nokkaansa muiden asioihin ja tulisi pysyä erossa muiden välien selvittelystä, jottei hanki itseään nesteeseen. No, on tullut hankittua, mutta näistä kokemuksista sisu on kasvanut ja silloin kun tietää ettei ole ihan väärässäkään vaikka tuntuisi olevansa yksin asiassa, rohkea kyllä pärjää, vaikka se joskus on ottanut kipeää...mutta maailmassahan ihminen karaistuu ja sitä kautta tietenkin itseluottamus kasvaa, mutta voi myös tuntea tehneensä jotakin joka kannatti tehdä.

        Tarkemmitta taustoitta on varmasti mahdoton ymmärtää ihan mitä tarkoitan ja muutenkaan, mutta en välitä kaikkea lörpötellä julkisesti, minut tuntevat tietävät tietenkin mikä on homman nimi.

        Edelleenkin siis, jos asiaan puuttuu, se katkaisee asialta siivet usein jo kättelyssä. Ainoa tapa ei ole mennä itse kiusatuksi kiusatun paikalle, vaan monesti sekin jo riittää rauhoittamaan tilannetta, että ei käännä selkäänsä kiusatulle. Nimittäin jos muu porukka alkaa laistamaan kiusatun seuraa, se on tavallaan hiljainen hyväksyntä kiusaamiselle. Sitten on se toinen tapa, jos oma luonto kestää, mennä avoimesti kiusatun puolelle.

        Muutamana kertana olen joko kysäissyt suoraan, kahdenkesken kiusaajalta, onks sulla jotakin vastaan jne. ja vaikka tämä kuulostaa typerältä näin luettavana, tuo on ollut aivan oikea teko. Olen joskus kuullut syitä mistä johtuu ( joku tapahtuma tai sanominen joskus aikaisemmin kiusatun ja kiusaajan välillä ) tai toinen yleinen selvitys " No kun mua ärsyttää kun se tekee silleen ja tolleen " eli ei varsinaista motivaatiota, kunhan vain toisessa joku asia ärsyttää, vaikka se syy ei oikeasti kovin kummoinen olekaan.

        Tietenkin kaikkein paras tapa välttää kiusatuksi joutuminen on päästellä toisesta korvasta ulos ottamatta itseensä, mutta jokainen tietää ettei se ole ihan niin helppoa eikä kivutonta ja aina kiusaaminen ei jää sanailu tai pilailu tasolle, joskus se on fyysistä väkivaltaa ja muuten muksimista, kukaan ei sellaisissa tilanteissa voi olla kuin mitään ei tapahtuisikaan, itselleen ei voi valehdella.

        Samaa rankemman puoleista kiusaamista tapahtuu vankiloissa, kuin työpaikoilla ja kouluissakin, otteet ovat eri kaliiberia, mutta periaate sama, olipa motiiveita tai ei.

        Se miksi yleensä koko kiusaamista tapahtuu, ei sopisi tähän yhteyteen, syitä on mielettömän paljon ja on joku juttu ihmisluonteessa, joka tavallaan kuuluu luontoon ja perusvietteihin, mutta tässä juuri onkin se seikka, jonka tulisi erottaa ihmisen elukoista, moraali, käyttäytymistavat jne. Tiedetään, ihmiskunnan historiaan vilkaisematta, että kiusaaminen ja sadismi lienevät yhtälailla saumattomasti ihmisyyteen kuuluva piirre kuin syöminenkin. Eli ei koskaan taida olla kitkettävissä kokonaan pois.

        Siis, kiusaamiseen puuttuminen on paras ja tehokkain tapa estää asian etenemistä, vaikka sellainen ei aina ole lainkaan helppoa eikä turvallistakaan välttämättä, kuitenkin se on se ainoa tapa ja koska joukossa on voima, jos on yhteishenkeä, sitä kannattaa käyttää. Näistä esimerkeistä on kokemusta, itsensä joutuu joskus laittamaan likoon enemmän kuin arvaakaan, tai enemmän kuin haluaisi, mutta ellei kukaan mitään välitä, hullummaksi maailmanmeno muuttuu ja haluammeko elää sellaisessa maailmassa, kun kuitenkin asiat saattaisivat olla hiukan paremminkin.

        Jokainen on omalta osaltaan vastuussa siitä, millaisessa maailmassa elämme. Ei voi odottaa että joku toinen tekee jotakin tai yhteiskunta hoitaa asian, sillä me olemme se joka asian kanssa joutuu elämään ja jos siitä kärsitään, me siitä kärsimme, ennemmin tai myöhemmin ihan jokainen.

        Sanottu.

        Yhteishengen, inhimillisyyden ja käytöstapojen vähentyessä työpaikoilla, aletaan työpaikoilla sallia kaikenlaista häirikkökäyttäytymistä.
        Liiaksi alaa valtaa myös omaan napaan tuijottelu.
        Ajatus "sivullisuudesta" kiusaamistilanteisiin on myös yksi yleinen selitys.
        Vaikka nähdään mitä tapahtuu, ei tehdä mitään, "ei kuulu mulle".

        Mihin ollaan menossa?

        Se on hyvä kysymys, lapseni päiväkodissa on tullut esille se seikka, että lapset hakeutuvat hoitajien syliin ja kaipaavat hellyyttä.
        Siis sitä hellyyttä mitä kotona vanhemmilta pitäisi saada, mutta eivät saa.
        Omaa lastani pidettiin poikkeuksena, koska hän ei hellyyttä hoitajilta hakenut, kun saa sitä kotona.

        Miksi näin?

        Liika kiire, pitkät työpäivät, ajatus "laatujajasta", vanhempien ehdoilla.
        Ehkä myös inhimillisyyden väheneminen, ei osoiteta tunteita, koska tunteet eivät ole työelämän mukaan tehokkaita ja ne pitää kitkeä pois tehokkuuden tieltä.

        Olen kuullut myös kommentteja siitä, että työpaikalla mennään tekemään työtä eikä solmimaan sosiaalisia suhteita.
        Tehdäkseen työnsä hyvin on pakko olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa.
        Nämä huomauttelijat kuitenkin jättävät kommenttiensa ulkopuolelle häiriköt, vaikka nämä juuri eivät tee työtä vaan häiriköivät työajalla.

        Kaikki vika on näiden henkilöiden mukaan uhrissa, "katsoisi peiliin, sieltä se syy löytyy".
        Henkinen väkivalta on KOKO TYÖYHTEISÖN ONGELMA, ei vain häirikön ja uhrin. :)


      • Hanna
        Susan kirjoitti:

        Itsekin irtisanouduin työstä kun kiusattiin. Heti alettiin epäillä, että vika löytyisi minun päästäni tai että minun elämästäni. Tosi törkeää! Ei unohda koskaan niitä mitä saanut kokea! Vaikeaa aloittaa seuraavassa työpaikassa, kun saa "pelätä", että joutuuko taas huonosti kohdelluksi ja miten olisit että sinua ei kiusattaisi. Kiusatut voimia teille! Enkeleitä tiellenne kulkemaan ja suojelemaan! =)

        Minkälaista kiusaamista koit ja millä alalla?

        Itse olen kokenut häirintää naisena miesvaltaisella työpaikalla. Siitä on leikki kaukana, kun ei tiedä kuinka olisi, jotta saisi olla rauhassa. Uskomattomia asioita sallitaan tapahtuvan isoissa tunntetuissa yrityksissä, joissa hienot "tasa-arvo ohjelmat".


      • Susan
        Hanna kirjoitti:

        Minkälaista kiusaamista koit ja millä alalla?

        Itse olen kokenut häirintää naisena miesvaltaisella työpaikalla. Siitä on leikki kaukana, kun ei tiedä kuinka olisi, jotta saisi olla rauhassa. Uskomattomia asioita sallitaan tapahtuvan isoissa tunntetuissa yrityksissä, joissa hienot "tasa-arvo ohjelmat".

        Toimisto alalla. Ja siellähän niitä varmasti riittää. Esim. perehdyttäminen, ei ollut yhteistyöhaluinen kanssani, aliarvioi minun työtaitoni ja ei pitänyt niistä mitä tein teki omat juttunsa minun töiden päälle, juoruja minusta että olisin mukamas haukkunut kaikki työpaikan henkilöt, eräskin tuli moittimaan että en mukamas tee oma-aloitteisesti töitä, vaikka olin tehnyt. Soitti minun aikana toiselle työkaverillensa, että en muka ole tehnyt mitä olisi pitänyt. Vittuilu, kiukkuilu jne. Semmosta. Otin ja lähin, mulle siellä riitti ja mitta tuli täyteen.


      • Susan
        Susan kirjoitti:

        Toimisto alalla. Ja siellähän niitä varmasti riittää. Esim. perehdyttäminen, ei ollut yhteistyöhaluinen kanssani, aliarvioi minun työtaitoni ja ei pitänyt niistä mitä tein teki omat juttunsa minun töiden päälle, juoruja minusta että olisin mukamas haukkunut kaikki työpaikan henkilöt, eräskin tuli moittimaan että en mukamas tee oma-aloitteisesti töitä, vaikka olin tehnyt. Soitti minun aikana toiselle työkaverillensa, että en muka ole tehnyt mitä olisi pitänyt. Vittuilu, kiukkuilu jne. Semmosta. Otin ja lähin, mulle siellä riitti ja mitta tuli täyteen.

        Esimies ei ottanut kuuleviin korviinsa asiasta, löi luuria korvaani kun soitin hänelle ja esimieskin perättömiä asioita minusta muille sanoi. Kun siinä oli vielä se, että tämä esimies ja työkaveri olivat voisko sanoa hyviä ystäviä keskenään. Että näin.


      • anssi.
        HCD kirjoitti:

        Sanottu.

        Yhteishengen, inhimillisyyden ja käytöstapojen vähentyessä työpaikoilla, aletaan työpaikoilla sallia kaikenlaista häirikkökäyttäytymistä.
        Liiaksi alaa valtaa myös omaan napaan tuijottelu.
        Ajatus "sivullisuudesta" kiusaamistilanteisiin on myös yksi yleinen selitys.
        Vaikka nähdään mitä tapahtuu, ei tehdä mitään, "ei kuulu mulle".

        Mihin ollaan menossa?

        Se on hyvä kysymys, lapseni päiväkodissa on tullut esille se seikka, että lapset hakeutuvat hoitajien syliin ja kaipaavat hellyyttä.
        Siis sitä hellyyttä mitä kotona vanhemmilta pitäisi saada, mutta eivät saa.
        Omaa lastani pidettiin poikkeuksena, koska hän ei hellyyttä hoitajilta hakenut, kun saa sitä kotona.

        Miksi näin?

        Liika kiire, pitkät työpäivät, ajatus "laatujajasta", vanhempien ehdoilla.
        Ehkä myös inhimillisyyden väheneminen, ei osoiteta tunteita, koska tunteet eivät ole työelämän mukaan tehokkaita ja ne pitää kitkeä pois tehokkuuden tieltä.

        Olen kuullut myös kommentteja siitä, että työpaikalla mennään tekemään työtä eikä solmimaan sosiaalisia suhteita.
        Tehdäkseen työnsä hyvin on pakko olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa.
        Nämä huomauttelijat kuitenkin jättävät kommenttiensa ulkopuolelle häiriköt, vaikka nämä juuri eivät tee työtä vaan häiriköivät työajalla.

        Kaikki vika on näiden henkilöiden mukaan uhrissa, "katsoisi peiliin, sieltä se syy löytyy".
        Henkinen väkivalta on KOKO TYÖYHTEISÖN ONGELMA, ei vain häirikön ja uhrin. :)

        Edellisellä liitokierroksella puhuttiin työn ja perheelämän yhteensovittamisesta. Ne kaikki ovat kumminkin unohtuneet esimerkiksi työsuhdeturvan takia, joka on tullut kaikkien ohi. Ihan hyvä sinällään. Meillä ei mielestäni ole näitä ongelmia. Syynä on kai, että on sattunnut kumminkin saman tyylistä porukkaa. Niinkuin jo aikaisemmin sanoin, kaikilla ei ole rima samalla tasolla ja yleensä porukasta joku pitää herätä, kun nähdään rima ylitetyn. Jos omalle kohdalle sattuisi, että minua kiusattaisiin, niin luulen, että ottaisin henkilön puhutteluun. Ihan sellaisessa paikassa, missä muita ei ole. Ryhmässä nämä ovat aina kovia, mutta yksinään he katselevat seinille apua pyytäen. Sinulla on ajatukset muuten ihan, niinkuin minullakin. Tuossa oli jonkun kirjoituksessa perää, että kiusaamiseen, eli jonkun jekun tekoon saattaa joku käyttää suuria aikoja tehollisesta työajasta.


      • Kaiken kokenut
        anssi. kirjoitti:

        Edellisellä liitokierroksella puhuttiin työn ja perheelämän yhteensovittamisesta. Ne kaikki ovat kumminkin unohtuneet esimerkiksi työsuhdeturvan takia, joka on tullut kaikkien ohi. Ihan hyvä sinällään. Meillä ei mielestäni ole näitä ongelmia. Syynä on kai, että on sattunnut kumminkin saman tyylistä porukkaa. Niinkuin jo aikaisemmin sanoin, kaikilla ei ole rima samalla tasolla ja yleensä porukasta joku pitää herätä, kun nähdään rima ylitetyn. Jos omalle kohdalle sattuisi, että minua kiusattaisiin, niin luulen, että ottaisin henkilön puhutteluun. Ihan sellaisessa paikassa, missä muita ei ole. Ryhmässä nämä ovat aina kovia, mutta yksinään he katselevat seinille apua pyytäen. Sinulla on ajatukset muuten ihan, niinkuin minullakin. Tuossa oli jonkun kirjoituksessa perää, että kiusaamiseen, eli jonkun jekun tekoon saattaa joku käyttää suuria aikoja tehollisesta työajasta.

        Ryhmäurakka on kaikkein pahin. Siinä asiat henkilöityvät. Sellaisesta urakkatyömuodosta on päästävä eroon heti.


      • anssi.
        Kaiken kokenut kirjoitti:

        Ryhmäurakka on kaikkein pahin. Siinä asiat henkilöityvät. Sellaisesta urakkatyömuodosta on päästävä eroon heti.

        Itsekkin teen sitä ja sen voin kyllä sanoa, että siinä työt urautuvat, eli jokainen tekee saman työn aina, vaikka niitä pitäisi vaihdella. Entäs sitten, kun joku muu tulee jatkamaan työtäsi ja et ole tehnyt tyarpeeksi tai jopa liikaa. Ihanaa tätä olen tehnyt vuodesta 82 lähtien.


      • pikkuvintiöt
        -muumipappa- kirjoitti:

        Kirjoitit asiallista tekstiä ja hyviä ajatuksia. Ainoa vika on vaan siinä etteivät asia toimi käytännössä edes tuonne päinkään! Ryhmä ei ole koskaan kiusatun puolella. Sensijaan kiusaaja kääntää ryhmän omalle puolelleen ja sitten kiusaajia on useita. Yksilö ei uskalla puolustaa kiusaajaa koska pelkää tulevansa itsekin kiusatuksi. Ja työpaikka kieltää avoimen keskustelun vedoten 'yrityksen imagoon' tai uhrin mielenterveyteen. Ongelmaa ei haluta myöntää. Ehkä törkein tarina on se että kiusattua puolustamaan kääntynyt henkilö uhattiin irtisanoa. Tämä tapaus on electrobitiltä.

        Yleensä näissä kiusaamistapauksissa ei löydy oikeudenmukaista ratkaisua. Lopuksi uhri irtisanotaan.

        Tunnut asialliselta kirjoittajalta mutta työpaikkakiusaaminen ei ole ehkä kovin tuttu aihe? Luepa muutama kertomus esimerkiksi täältä:
        http://tyopaikkakiusatut.net

        vilkaisemaankaan tuota linkittämääsi, mutta iltasella aion lukea. Sikäli asia ei ole mun juttuni, koska puuhaan kokonaisvaltaisemmin ihmisten välisten kanssakäymisten parissa. Toki koulu ja yhteisö kiusaamiset ym. kuuluvat siihen kokonaisuuteen, tottahan toki, koska yksilöistä kaikki kuitenkin lähtee ja laumakin muodostuu yhteisöistä.

        Sen vielä saattaisin lisätä aiemman lisäksi, jotta harvoin kiusaaja on se joka käsittää tekonsa käsitteellä kiusaaminen. Aina kiusattu voi sanoa, milloinhän tuntee tulleensa kiusatuksi, kiusaaja vain tekee jotakin, välttämättä tajuavansa mitä teoillaan aiheuttaakaan.

        Kiusaamisen kohteeksi joutuneen hankinen sietokyky vaikuttaa paljon siihen, miten sietää kiusaamista tai kuinka pitkälle sitä sietää. On henkilöitä, jotka kokevat kiusaamisena hyvinkin pieniä asioita, kun taas ihminen joka osaa nauraa itselleen ja pystyy kuittaammaan pahanilkisenkin piikittelyn huumorilla, usein selviytyy vähemmällä.
        Tarkoittaa sitä, että jos joku hakee sopivaa uhria, uhriksi joutunut osoitakaan järkytyksen merkkejä vaan pistää asian leikiksi, kiusaaja ei kelpuuta tällaista jatkossa uhrikseen, koska piikittelystä ei selkeästi ole vaikutusta.
        Sama kuviohan toistuu toisella lailla eläin maailmassa. Uhriksi joutunut tekeytyy kuolleeksi, usein saalistaja menettää kiinnostuksensa ellei todella ole aikeissa juuri saalistaa kyseistä yksilöä. Ainahan saalistamisen tarkoitus ei ole tappaa ravinnoksi, vaan kisaileminen tai metsästäminen vailla metsästämistä. Verrattaessa kiusaamiseen, kiusaaja ei tarkoita automaattisesti ajaa toista itsemurhan partaalle tai edes savustaa työpaikalta, vaan takana on joku syy, jota välttämättä kiusaaja itsekään ei tiedosta, tai unohtaa jossain vaiheessa alkuperäisen syyn, vaikka kiusaaminen jatkuu koska siitä "vain" on tullut tapa. Toinen itsepuolustautumis mekanismi on näytellä haavoittunutta. Siihen ihmismaailmassa on myös verrattavana myös useita tapoja, esim. tuttujen kesken tai perheen sisäisiä " anna mun olla, mä oon kipee " tai laittaa asia huumorilla leikiksi ( koska vaikka pelleksi leimaantuminenkin on alistumista, se on kuitenkin pienempi paha kuin saada kuonoon ) ja onhan tapoja ja konsteja vaikka kuinka monia, aina sairasloman hakua myöten. Nämä eivät tietenkään selitä kiusaamista eivätkä puolusta sitä mitenkään, vaan tuo esiin yksilöiden ratkaisuita, joita elämänaikana on huomannut ihmisten käyttävän.

        Kuinka kestää/sietää kiusaamista on siis hyvin yksilöllistä, samoin kuin kuinka pyrkiä välttelemään kohteeksi joutumista, lahjontakin on vain yksi keino, mielistely toinen, mutta koskaan ne eivät ole kuin konsti joka auttaa hetken jos edes hetkeäkään.

        Myös on oleellista rjata, mikä on todella kiusaamista, koska kaikki poikkipuoliset sanat ja naljailuthan eivät sitä välttämättä ole, niin päättömälle kuin väittämä tuntuukin.

        Joihinkin piireihin ikäänkuin kuuluu ei niinkään vakavamielinen naljailu ja nujakointi, esim. nujakoinnista murrosikäiset pojat, ja naljailusta yläastetta käyvät, jotkin urheiluporukat ym.

        Edelleenkin täytyy ymmärtää muistaa se seikka, ettei kiusaaja tajua mille kiusatusta tuntuu.
        Joskus kuulee sanottavan, eiks sulla ole huumorintajua, kun toinen ottaa tosissaan toisen piikittelyn. Siis, aina kiusaaminen ei ooloe pahansuopaa ja vahingoittamismielessä aiheutettua.

        Kokonaan toinen asia on sellaisella kiusaamisella, häirinnällä, härnäämisellä ja teoilla, jotka nimenomaan ovat tarkoituksellista tahallisen vahingoittamisen tarkoituksella tehtyjä. Se ei sinänsä ole enää kiusaamista, vaan sadismia.

        Kiusanteolla ja kiusanteolla voi olla siis suurtakin eroa ja merkitystä. Kiusanteko joka johtaa vastoin tarkoitustaan toisen ihmisen itsemurhaan, masennukseen tai muuten tukalaan olemiseen, on myös väärin ja rikollista toimintaa, vaikka kiusantekijä ei sitä sellaiseksi olisi tarkoittanutkaan. Aivan samoin samassa tilanteessa toinen saattaa ottaa koko asian läpihuutojuttuna, vaikka olisi itse kohteena, kun taas joku toinen saattaa masentua syvästikin vastaavasta huomion osoituksesta.

        Kukaan ei voi tietää mitä ihminen on joutunut kokemaan, jota on kiusattu tai rääkätty ja joka viimein päättää tehdä asiasta lopun, joko suuntaan tai toiseen, kuitenkin varsin radikaalilla tavalla. Sen vuoksi minäkään en voi väittää tietäväni mille kiusatusta on tuntunut, kun lehdessä lukee esim. yksi tappoi toisen, syy tappaja oli ollut pitkään kiusattuna. Motiivin toki ymmärrän ja epätoivon, miksi mitta tuli täyteen, mutta kuinka kiusattu kokee kiusattuna olemisen, se on aina yksilöllinen suru ja tuska, sen voi ymmärtää, mutta sitä ei voi tietää, vaikka oma kokemus olisi millainen tahansa.

        Jokatapauksessa vääntelemättä asiaa, onko tuon tai tuon kokemus ollut rankempi tai kovempi kestettäväksi, mielestäni kiusaamiseen tulee edelleen puuttua, olipa se sitten työpaikkakiusaamista, koulukiusaamista, sukupuoltenvälistä tai kohdistui sitten yleensäkin toiseen ihmiseen tai eläimeen. Kiusaaminen ja rääkkääminen ovat asioina sukua toisilleen, ikään kuin sama asia, ja aina kun näistä asioista puhutaan tai niitä tapahtuu, niiden ainakin toinen osapuoli on ihminen, ja vaikka usein vaatii rohkeutta puuttua ihmisten toimiin, joskus se vain on puututtava, ei voi jäädä odottelemaan että jos joku muu tekisi jotain...

        Voi vain toivoa, että kiusaajaksi ryhtyvä keksii järkevämmän tavan toteuttaa ja viihdyttää itseään kuin kiusata jotakin toista. Ehkä toisinaan syyt ovat turhautuneisuudessa ja pettymyksissä omaan itseensä ja elämäänsä, jolloin vaikkapa mielekäs harrastus saattaa olla se sopiva konsti.

        Jokatapauksessa elämä suo jokaiselle ihan yllinkyllin tuskaa ja vastoinkäymisiä, jotta miksi minun pitäisi sitä kenellekään tietentahtoen lisätä, miksi siis sinäkään sellaista toiselle tekisit.


      • Kiusallinen
        pikkuvintiöt kirjoitti:

        yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki.

        Yhteenhiileen puhaltamista tarvitaan ja päättäväisyyttä. Itse vaihdoin mainitussa tapauksessa työpaikkaa osoituksena sille, ettei työnjohdolla ole oikeuksia alaisiaan kohdella miten sattuu suustaan päästelemään. Jos tapahtunut pilkkaaminen olisi tapahtunut kahden kesken, en olisi eronnut, mutta julkiseen pilkkaamiseen, asiattomaan ja aiheettomaan, ainoa tehtävissä oleva järkevä ratkaisu oli ottaa siltä istumalta lopputili ja näin teinkin.

        Työkaverit olivat varsin hiljaisia, vaikka tulivat kuin vai vihkaa kyselemään, meinaatko tosiaan että se oli siinä? Mitäpä muutakaan puoliaan pitääkseen voisi tehdä, vaikka irtisanoutuminen ei ole paras ratkaisu välttämättä, mutta ainakin tilanteessa välittömästi muutoksen tekevä.

        Työyhteisössä, kuten kouluissa ja suljetuissa laitoksissa alkuun lähtenyt noidankehä katkeaa kun kiusattu poistuu porukasta. Joskus jopa kiusaaminen laantuu tai lakkaakin, ainakin joksikin aikaa. Monesti yhden uhrin poistuessa uusi uhri löytyy tilalle.

        Onkin merkitystä, onko kiusaaja yksi henkilö vai joidenkin henkilöiden kopla. Jos kiusaamista ja sortamista pyörittää vaikkapa 5 henkilöä, on selvä jotta he vain etsivät uuden uhrin ja homma jatkuu.
        Joskus keskustelin tällaiseen ryhmään kuuluvien henkilöiden kanssa. Yllätys oli, jotta kahdenkesken aivan tavallisia ja jopa mukaviakib ihmisiä, mutta laumana laumassa mukana. Tällainen lauma käyttäytyminen on luonnollista, samoin yksilökäyttäytymisen muutos silloin kun lauma ei ole mukana/läsnä.

        Joskus oikein ihmetyttää, kuinka ihmiskunta on voinut elää samalla pallolla näinkin kauan ja vieläkin yksilölliset erot voivat olla näinkin suuria ja lähellä eläinmaailmaa ja kivikaudenmies-tasoa, kuin tämä välillä onkaan.

        Nyt kuitenkin on vuosi 2006...aivan yhtähyvin saattaisi olla vuosi 6 vain tieto ja välineet lisääntyy, jotkin asiat eivät ehkä ensinkään, vaikka niin saattaisi olettaa.

        Samoin, kiusatuille voimia toimia ja niille jotka kiusaamisen havaitsee, omantunnon kysymys, saattaisikos olla paikallaan puolustaa heikompaansa silmien ummistamisen sijaan?

        Kun joku sanoo: Minua kiusataan, ei ole itsestäänselvää, että häntä kiusataan. Asia pitää tasapuolisesti selvittää.
        Esimerkki: Henkilö laittaa työvuorolistalle toiveita (toiveet toteutetaan mahdollisuuksien mukaan) varaten itselleen suuren osan sunnuntaivuoroista. Toiveita on lopulta niin paljon, että hän käytännössä on määritellyt itse vuoronsa. Muiden listat sovelletaan tähän.
        Kun esimies yrittää puuttua tähän, tämä henkilö katsoo että häntä kiusataan, vetäytyy työryhmästä ja lisää syytöksiään kiusaamisesta.
        Kuka tässä lopulta kiusaa ja ketä??
        Kiusaajaksi leimattu voi olla se todella kiusattu.


      • HCD
        Kiusallinen kirjoitti:

        Kun joku sanoo: Minua kiusataan, ei ole itsestäänselvää, että häntä kiusataan. Asia pitää tasapuolisesti selvittää.
        Esimerkki: Henkilö laittaa työvuorolistalle toiveita (toiveet toteutetaan mahdollisuuksien mukaan) varaten itselleen suuren osan sunnuntaivuoroista. Toiveita on lopulta niin paljon, että hän käytännössä on määritellyt itse vuoronsa. Muiden listat sovelletaan tähän.
        Kun esimies yrittää puuttua tähän, tämä henkilö katsoo että häntä kiusataan, vetäytyy työryhmästä ja lisää syytöksiään kiusaamisesta.
        Kuka tässä lopulta kiusaa ja ketä??
        Kiusaajaksi leimattu voi olla se todella kiusattu.

        Siksi onkin erittäin tärkeää, että asia tutkitaan.
        Jostain syystä työnantajalla ei ole tähän halukkuutta, vaikka käytössä TA:lla olisi tähän esim. työterveyshuollon apu.

        Kiusaaja voi käyttää kiusaamista aseena ja kiusaamisen välineenä, eli tekeytyä uhriksi.
        Tällöin on järkevin tapa tehdä työterveyshuollon taholta puolueeton selvitys tilanteesta ja osapuolista.

        Esim. tämä ei ole kiusaamista:

        Mikä ei ole työpaikkakiusaamista?

        esimerkiksi:
        · Työhön liittyvät yleisessä käsittelyssä olevat asiat.
        Esimerkiksi päätökset ja tulkinnat, jotka aiheuttavat ristiriitaa.
        Henkilöt joutuvat kohtaamaan ristiriidan aiheuttaman paineen ja epävarmuuden.

        · Totuudellisesti perustellut kurinpidolliset rangaistukset ja huomautukset.


      • Susan
        anssi. kirjoitti:

        Itsekkin teen sitä ja sen voin kyllä sanoa, että siinä työt urautuvat, eli jokainen tekee saman työn aina, vaikka niitä pitäisi vaihdella. Entäs sitten, kun joku muu tulee jatkamaan työtäsi ja et ole tehnyt tyarpeeksi tai jopa liikaa. Ihanaa tätä olen tehnyt vuodesta 82 lähtien.

        Minä otin yhteyttä työsuhteen aikana liittoon. Mutta sieltä sanottiin, että ottaa yhteyttä työsuojelupiiriin. Irtisanouduin työsuhteesta ja otin sen jälkeen yhteyttä työsuojelupiiriin, siellä he sanoivat, että kohtelu on ollut epäasianmukaista. Mutta entäs nyt kun otin vasta sitten yhteyttä, kun olin jo irtisanoutunut. Pystyvätkö he asialle tekemään mitään??? Sain karenssinkin sen takia, koska he eivät uskoneet minua. En mie vääryyttä hyväksy. Koska on kohtelu oli huonoa niin se oli ja totuus olisi sen työpaikankin hyväksyttävä. Kaikki meni minun viaksi.


      • Madonna
        Susan kirjoitti:

        Toimisto alalla. Ja siellähän niitä varmasti riittää. Esim. perehdyttäminen, ei ollut yhteistyöhaluinen kanssani, aliarvioi minun työtaitoni ja ei pitänyt niistä mitä tein teki omat juttunsa minun töiden päälle, juoruja minusta että olisin mukamas haukkunut kaikki työpaikan henkilöt, eräskin tuli moittimaan että en mukamas tee oma-aloitteisesti töitä, vaikka olin tehnyt. Soitti minun aikana toiselle työkaverillensa, että en muka ole tehnyt mitä olisi pitänyt. Vittuilu, kiukkuilu jne. Semmosta. Otin ja lähin, mulle siellä riitti ja mitta tuli täyteen.

        VASTAUS SUSANILLE

        Minulla on ollut hoitoalalla ihan samanlaista. Minun työtaitojani ja persoonaani on haukuttu. Kehuttu itseään. Levitelty juoruja, että minä kehun itseäni ja haukun toisia. Olin jopa haukkunut rumaksi erään työkaverin koirankin, vaikka en ole mitään tällaisia sanonut. Levitetty juoru, että minun lapseni on otettu huostaan, vaikka minulla ei ole lasta ollenkaan. Osastonhoitajaakin olin haukkunut, että hänellä on huonot vuorovaikutustaidot, vaikka en ole tällaista sanonutkaan. Yksikin tuli hyppelemään kerran viereeni, että minä sitä sain eilen illalla, onko sinulla edes miestä? Suutuin niin, että täräytin, että kyllähän tuon jo näkee päälle päinkin, että olet saanut ja monta kertaa, olet niin kulutetun näköinen. Eukolla oli viisi lasta. Se suuttui tästä minulle niin, että kävi kertomassa kaikille joilla oli lapsia, että olen haukkunut niitä lihaviksi ja rumiksi. Eikä ollenkaan ollut kertonut, että mitä itse sanoi. Kaikki tulivat porukalla minua haukkumaan. Lähdin krsken päivän pois ja nakkasin avaimet osastonhoitajan pöydälle ja siihen paikkaan en enää takaisin mennyt. Lähetin akan kännykkään seuraavana aamuna viestin, että iloisia päiviä noita-akalle töihin, tee työt minunkin puolesta, minulla sattuu onneksi olemaan varakas mies, että ei ole pakko tehdä töitä ollenkaan , jos en itse halua. Akka laittoi miehelleni viestin, oli ottanut osoitetiedustelusta selvää. Aikoo tehdä rikosilmoituksen minusta, olen ollut kuulemma niin kamala työkaveri, Hän on kunnollinen viiden lapsen äiti, minä olen häntä kiusannut. Mieheni laittoi viestin, että käy ahkerasti töissä, niin saat lapsesi elätettyä. Me lähdemme nyt lomalle.


      • Anonyymi
        Susan kirjoitti:

        Minä otin yhteyttä työsuhteen aikana liittoon. Mutta sieltä sanottiin, että ottaa yhteyttä työsuojelupiiriin. Irtisanouduin työsuhteesta ja otin sen jälkeen yhteyttä työsuojelupiiriin, siellä he sanoivat, että kohtelu on ollut epäasianmukaista. Mutta entäs nyt kun otin vasta sitten yhteyttä, kun olin jo irtisanoutunut. Pystyvätkö he asialle tekemään mitään??? Sain karenssinkin sen takia, koska he eivät uskoneet minua. En mie vääryyttä hyväksy. Koska on kohtelu oli huonoa niin se oli ja totuus olisi sen työpaikankin hyväksyttävä. Kaikki meni minun viaksi.

        Liitot, työsuojelupiirit ja työterveyshuollot ovat vain työnantajaa varten. Poliittisesti järjestyneitä instansseja. Eivät pidä työntekijöiden puolta. Julkisuus hiljentää väärin toimineet virkamiehet. Korkeaa virkamiestä valvoo vieläkin korkeampi virkamies.


    • justiinsa juu

      On nyt niin paljon puhutti ko. asiasta, jaq aivan liikaa ihmisiä joille on tehty ties mitä, miten ois Ranskan malli, jo joutais ne psykot ja sakut muualle työpaikoilta kiusaamasta.

    • kokemusta on

      saada aikaan mitään kaikista hienoista laeista ja henkisestä työsuojelusta huolimatta. Itse jouduin uhriksi ja uskomattomia tarinoita voisin sinulle kertoa siitä, miten se ilmeni. Aina ei riittänyt edes se henkinen kiusaaminen, vaan tuli kyynärpäästä kylkiluiden väliin ja kuljetuslaatikoista selkään tai kylkiin. Olin mustelmilla henkisesti ja fyysisesti.
      Paloin loppuun ja jouduin sairaslomalle, tai oli pakko ottaa lomaa ettei olis tappanu ketään. Huomioitavaa vielä, että fyysiseen väkivaltaan turvautuja oli myös nainen kuten minäkin.
      En ole enää ko. työpaikassa, mutta olen kuullut että sama tahti jatkuu. Minun jälkeeni järsittiin luottamusmies sairaslomalle, hän kun oli ainut joka uskalsi puolustaa. Nyt hän on ennenaikaisella eläkkeellä. Ja uusi uhri on toki taas jo kehissä.
      Esimiesten mukaan ko. työpisteessä vallitsee hyvä ja reilu henki. Niinpä....siellä on ollut ja on edelleen suhteettoman pitkiä sairaslomia, mutta ei tunnu sekään herättävän ketään.

    • Haluaa tiettää

      Millä tavalla muka teitä kiusataan? Kaikki vain puhuu kiusaamisesta, mutta ei siitä että millä tavalla. Voiko vikaa myös olla teissä jos ette osaa ottaa jotain huumorilla!

      • On HENKINEN VÄKIVALTA.

        Pari esimerkkiä:

        TYÖPAIKKAKIUSAAMISEN MUOTOJA

        Mustamaalaaminen

        Puheita vääristellään, puhutaan pahaa selän takana, levitellään vääriä ja perättömiä puheita, pilkataan muiden kuullen, työtä tai yksityiselämää arvostellaan väärin perustein.

        Nonverbaaliset viestit

        Nonverbaaliset viestit ilmenevät kielteisinä eleinä, ilmeinä, äänensävyinä, loukkaamisina, naurunalaiseksi saattamisena, väärien tietojen levittämisenä, nöyryyttämisenä, pilkkaamisena tai ylenpalttisena kritisointina. Henkilön ei sallita ilmaisevan mielipiteitään tai hänet keskeytetään jatkuvasti.

        Työyhteisöstä eristäminen

        Eristäminen on henkisen väkivallan ehkä tehokkain muoto. Henkilölle ei puhuta, häntä ei kuunnella, häntä kohdellaan kuin ilmaa eikä häntä kutsuta yhteisiin tilaisuuksiin. Eristäminen voi olla myös fyysistä, joku työskentelee käytävässä, joku varastossa, joku eri rakennuksessa kuin muu työyhteisö.

        Tehtävien yksipuolistaminen, vähentäminen tai lisääminen

        Kyseessä on tarkoituksellinen kiusaamisen kohteen ali- tai ylikuormittaminen. Työntekoa vaikeutetaan tai aliarvostetaan, jätetään tiedonvälityksen ulkopuolelle, annetaan tarkoituksettomia tehtäviä, annetaan vain vähän tai ei lainkaan työtehtäviä tai annetaan osaamisen kannalta vähäpätöisiä tehtäviä.

        Uhkailu ja huutaminen

        Henkilölle huudetaan tai häntä haukutaan kovaäänisesti. Hän saa suullisia tai kirjallisia uhkauksia. Hänen työtään tai sen tulosta moititaan jatkuvasti.

        Fyysinen väkivalta tai sen uhka

        Fyysinen väkivalta koetaan lähinnä uhkana: uhria uhataan fyysisellä väkivallalla. Fyysisen väkivallan uhaksi koetaan myös sellainen käyttäytyminen, jossa uhrin ääntä, kävelytyyliä, ilmeitä ja eleitä jäljitellään kielteisessä tarkoituksessa. Myös puhelinterrori koetaan fyysisen väkivallan uhaksi.

        Mielenterveyden kyseenalaistaminen

        Pitkälle menevä henkinen väkivalta työyhteisössä ilmenee esimerkiksi siten, että henkilön mielenterveys asetetaan kyseenalaiseksi, häntä pidetään psyykkisesti sairaana, hulluna, tasapainottomana, hänet halutaan lähettää psykiatrisiin tutkimuksiin tai työkyvyn arviointiin.

        Lähteet: Vartia & Perkka-Jortikka 1994, Perkka-Jortikka 2002

        Ja seuraukset:

        TYÖPAIKKAKIUSAAMISEN SEURAUKSIA

        Vaikutukset yksilöön:
        · depressio
        · psykoosi
        · epämääräiset stressioireet
        · yleinen levottomuus
        · unettomuus
        · painajaiset
        · epätoivo
        · alentunut itsetunto
        · epävarmuus
        · häpeän ja syyllisyyden tunteet
        · pakkoajatukset
        · äkillinen vatsahaava
        · ihottuma
        · rytmihäiriöt

        Lisäksi
        · Ihmissuhteiden ylläpito ja kommunikointi muiden kanssa voi vaikeutua
        · Arvonannon saaminen ja kokeminen vähentyvät tai lakkaavat
        · Työn hoitaminen ja koko elämäntilanne vaikeutuvat
        · Fyysinen ja psyykkinen työkyky heikentyy
        · Äärimmäisissä tapauksissa pitkään jatkunut työpaikkakiusaaminen voi johtaa jopa itsemurhaan

        Vaikutukset työyhteisöön, organisaatioon ja yhteiskuntaan:
        · taloudelliset seuraukset
        · työyhteisön toimivuuden heikkeneminen
        · työyhteisön jäsenten hyvinvoinnin ja jaksamisen väheneminen

        Työpaikkakiusaaminen tulee myös kalliiksi terveydellisten haittojen, sairauspoissaolojen, eläkkeelle hakeutumisen sekä erilaisten hallinnollisten ja juridisten prosessien kustannusten seurauksina. EU:n mitassa työpaikkakiusaamisen on laskettu maksavan vuosittain noin 20 miljardia euroa.

        Lähteet: Perkka-Jortikka 2002, Parvikko 2003


      • ei riitä

        siihen, että henkilö on olevinaan kaikkien "paras kaveri" ja yrittää urkkia henkilökohtaisuuksia joita saadessaan tietää kertoo eteenpäin muunneltuina tarinoina "vain juuri sinulle". tosiasiassa kertoo kaikille jotka jaksaa kuunnella ja sitten jossakin vaiheessa joku puhuu niin, että aloittaja paljastuu, kiusaaja jää kiinni ja alkaa yrittää selvittää omia valheitaan syyttämällä jokaista "ainoaa" jolle on kertonut.

        Keksii tässä vaiheessa tarinoita jo omasta päästään peitelläkseen jälkiään niin, että alkuperäinen asia unohtuisi....

        Tässä kohtaa kiusaajasta tulee "uhri". Asia kääntyy päälaelleen ja kiusaaja muuttuu "kiusatuksi". Hän tekee itsestään uhrin ja raukan.

        Tällaista kun joutuu vuosikausia kärsimään, asioiden mennessä liian pitkälle on iso riita valmis. Selvityksen aloittaminen ihan pohjalta asti on kyllä vaikeata.


      • seurauksia
        HCD kirjoitti:

        On HENKINEN VÄKIVALTA.

        Pari esimerkkiä:

        TYÖPAIKKAKIUSAAMISEN MUOTOJA

        Mustamaalaaminen

        Puheita vääristellään, puhutaan pahaa selän takana, levitellään vääriä ja perättömiä puheita, pilkataan muiden kuullen, työtä tai yksityiselämää arvostellaan väärin perustein.

        Nonverbaaliset viestit

        Nonverbaaliset viestit ilmenevät kielteisinä eleinä, ilmeinä, äänensävyinä, loukkaamisina, naurunalaiseksi saattamisena, väärien tietojen levittämisenä, nöyryyttämisenä, pilkkaamisena tai ylenpalttisena kritisointina. Henkilön ei sallita ilmaisevan mielipiteitään tai hänet keskeytetään jatkuvasti.

        Työyhteisöstä eristäminen

        Eristäminen on henkisen väkivallan ehkä tehokkain muoto. Henkilölle ei puhuta, häntä ei kuunnella, häntä kohdellaan kuin ilmaa eikä häntä kutsuta yhteisiin tilaisuuksiin. Eristäminen voi olla myös fyysistä, joku työskentelee käytävässä, joku varastossa, joku eri rakennuksessa kuin muu työyhteisö.

        Tehtävien yksipuolistaminen, vähentäminen tai lisääminen

        Kyseessä on tarkoituksellinen kiusaamisen kohteen ali- tai ylikuormittaminen. Työntekoa vaikeutetaan tai aliarvostetaan, jätetään tiedonvälityksen ulkopuolelle, annetaan tarkoituksettomia tehtäviä, annetaan vain vähän tai ei lainkaan työtehtäviä tai annetaan osaamisen kannalta vähäpätöisiä tehtäviä.

        Uhkailu ja huutaminen

        Henkilölle huudetaan tai häntä haukutaan kovaäänisesti. Hän saa suullisia tai kirjallisia uhkauksia. Hänen työtään tai sen tulosta moititaan jatkuvasti.

        Fyysinen väkivalta tai sen uhka

        Fyysinen väkivalta koetaan lähinnä uhkana: uhria uhataan fyysisellä väkivallalla. Fyysisen väkivallan uhaksi koetaan myös sellainen käyttäytyminen, jossa uhrin ääntä, kävelytyyliä, ilmeitä ja eleitä jäljitellään kielteisessä tarkoituksessa. Myös puhelinterrori koetaan fyysisen väkivallan uhaksi.

        Mielenterveyden kyseenalaistaminen

        Pitkälle menevä henkinen väkivalta työyhteisössä ilmenee esimerkiksi siten, että henkilön mielenterveys asetetaan kyseenalaiseksi, häntä pidetään psyykkisesti sairaana, hulluna, tasapainottomana, hänet halutaan lähettää psykiatrisiin tutkimuksiin tai työkyvyn arviointiin.

        Lähteet: Vartia & Perkka-Jortikka 1994, Perkka-Jortikka 2002

        Ja seuraukset:

        TYÖPAIKKAKIUSAAMISEN SEURAUKSIA

        Vaikutukset yksilöön:
        · depressio
        · psykoosi
        · epämääräiset stressioireet
        · yleinen levottomuus
        · unettomuus
        · painajaiset
        · epätoivo
        · alentunut itsetunto
        · epävarmuus
        · häpeän ja syyllisyyden tunteet
        · pakkoajatukset
        · äkillinen vatsahaava
        · ihottuma
        · rytmihäiriöt

        Lisäksi
        · Ihmissuhteiden ylläpito ja kommunikointi muiden kanssa voi vaikeutua
        · Arvonannon saaminen ja kokeminen vähentyvät tai lakkaavat
        · Työn hoitaminen ja koko elämäntilanne vaikeutuvat
        · Fyysinen ja psyykkinen työkyky heikentyy
        · Äärimmäisissä tapauksissa pitkään jatkunut työpaikkakiusaaminen voi johtaa jopa itsemurhaan

        Vaikutukset työyhteisöön, organisaatioon ja yhteiskuntaan:
        · taloudelliset seuraukset
        · työyhteisön toimivuuden heikkeneminen
        · työyhteisön jäsenten hyvinvoinnin ja jaksamisen väheneminen

        Työpaikkakiusaaminen tulee myös kalliiksi terveydellisten haittojen, sairauspoissaolojen, eläkkeelle hakeutumisen sekä erilaisten hallinnollisten ja juridisten prosessien kustannusten seurauksina. EU:n mitassa työpaikkakiusaamisen on laskettu maksavan vuosittain noin 20 miljardia euroa.

        Lähteet: Perkka-Jortikka 2002, Parvikko 2003

        Kiusaaja käyttää itse henkistä väkivaltaa aloittaen mustamaalaamisesta ja pilkallisesta kohtelusta -> kun muut kyllästyvät, kiusaaja pyritään eristämään, koska kukaan ei halua olla tekemisissä hänen kanssaan. Kiusaajan mielenterveys ei ole todella kohdallaan jos harrastaa moista toimintaa, joten sen kyseenalaistaminen ei ole ihme.
        =kiusaajasta tulee yllättäen "uhri" ja todelliset kiusatut jää nuolemaan näppejään syyllistettyinä. Kiusaaja osaa kääntää asiat aivan päinvastoin ja tilanne on niin pitkällä ettei mikään selvitys asian alkamisesta enää auta.


      • kiusataan

        että palkka on jäädytetty alarajalle, ylitöitä joudut tekemään, muuten saat kenkää, palkkaa ylitöistä ei makseta, sanotaan hulluksi ja kehityksestä jälkeen jääneeksi, mutta silti joudut tekemään kaikkein vaikeimmat hommat, siis kunta-alalla tilinpäätökset ja valtionosuustilitykset yms, vuosilomat joudut pitämään päivän pätkissä jne.
        Huumoriakin siis tarvittaisiin.
        No, asiaa on yritetty selvittää liiton kanssa, työsuojelun, työterveyshuollon, luottamismiehen, esimiehen, kunnahallituksen, kunnanvaltuuston, kunnanjohtajan, kunnansihteerin, aluetyöterveyslaitoksen, läänin psykologin ja tarkastuslautakunnan kanssa. Mitään ei tapahdu, teet työsi ja sopeudut tilanteeseen.


      • ei riitä kirjoitti:

        siihen, että henkilö on olevinaan kaikkien "paras kaveri" ja yrittää urkkia henkilökohtaisuuksia joita saadessaan tietää kertoo eteenpäin muunneltuina tarinoina "vain juuri sinulle". tosiasiassa kertoo kaikille jotka jaksaa kuunnella ja sitten jossakin vaiheessa joku puhuu niin, että aloittaja paljastuu, kiusaaja jää kiinni ja alkaa yrittää selvittää omia valheitaan syyttämällä jokaista "ainoaa" jolle on kertonut.

        Keksii tässä vaiheessa tarinoita jo omasta päästään peitelläkseen jälkiään niin, että alkuperäinen asia unohtuisi....

        Tässä kohtaa kiusaajasta tulee "uhri". Asia kääntyy päälaelleen ja kiusaaja muuttuu "kiusatuksi". Hän tekee itsestään uhrin ja raukan.

        Tällaista kun joutuu vuosikausia kärsimään, asioiden mennessä liian pitkälle on iso riita valmis. Selvityksen aloittaminen ihan pohjalta asti on kyllä vaikeata.

        Omassa tapauksessani tämä "paras kaveri" puhui seläntakana kaikkien asioita kaikille, sepitellen omia tarinoitaan.

        Sitten kun jäi asiasta/valheistaan kiinni, niin ei tekeytynyt suinkaan uhriksi, vaan hyökkäsi tätä kaveria vastaan, joka kyseenalaisti kiusaajan "tarinat".
        Ja sanoi hänelle, että: "Mennään tuonne pihalle selvittämään tämä!".

        Sen jälkeen alkoi levittää työpaikalla juttua, että häntä arvostellut kaveri on "huumorintajuton, hullu, mielenvikainen, vainoharhainen".


      • seurauksia kirjoitti:

        Kiusaaja käyttää itse henkistä väkivaltaa aloittaen mustamaalaamisesta ja pilkallisesta kohtelusta -> kun muut kyllästyvät, kiusaaja pyritään eristämään, koska kukaan ei halua olla tekemisissä hänen kanssaan. Kiusaajan mielenterveys ei ole todella kohdallaan jos harrastaa moista toimintaa, joten sen kyseenalaistaminen ei ole ihme.
        =kiusaajasta tulee yllättäen "uhri" ja todelliset kiusatut jää nuolemaan näppejään syyllistettyinä. Kiusaaja osaa kääntää asiat aivan päinvastoin ja tilanne on niin pitkällä ettei mikään selvitys asian alkamisesta enää auta.

        Mutta harvemmin olen tähän puoleen kiusaamisesta törmännyt.
        Useimmin kiusaajan takana on tuki, esimies tai joukko työtovereita ja useimmiten kiusaaja hyökkää, ei tekeydy uhriksi, tosin poikkeuksia on aina joka sääntöön.

        Tästäkin huomaamme sen, että ulkopuolinen selvittäjä on aina tarpeellinen, koska asiaan sekaantuneet eivät enää pysty näkemään asiaa puolueettomasti.


      • ei ole kahta
        HCD kirjoitti:

        Omassa tapauksessani tämä "paras kaveri" puhui seläntakana kaikkien asioita kaikille, sepitellen omia tarinoitaan.

        Sitten kun jäi asiasta/valheistaan kiinni, niin ei tekeytynyt suinkaan uhriksi, vaan hyökkäsi tätä kaveria vastaan, joka kyseenalaisti kiusaajan "tarinat".
        Ja sanoi hänelle, että: "Mennään tuonne pihalle selvittämään tämä!".

        Sen jälkeen alkoi levittää työpaikalla juttua, että häntä arvostellut kaveri on "huumorintajuton, hullu, mielenvikainen, vainoharhainen".

        samanlaista tapausta.
        Meillä nyt vaan oli näin.


      • kiusattu kuoliaaksi
        kiusataan kirjoitti:

        että palkka on jäädytetty alarajalle, ylitöitä joudut tekemään, muuten saat kenkää, palkkaa ylitöistä ei makseta, sanotaan hulluksi ja kehityksestä jälkeen jääneeksi, mutta silti joudut tekemään kaikkein vaikeimmat hommat, siis kunta-alalla tilinpäätökset ja valtionosuustilitykset yms, vuosilomat joudut pitämään päivän pätkissä jne.
        Huumoriakin siis tarvittaisiin.
        No, asiaa on yritetty selvittää liiton kanssa, työsuojelun, työterveyshuollon, luottamismiehen, esimiehen, kunnahallituksen, kunnanvaltuuston, kunnanjohtajan, kunnansihteerin, aluetyöterveyslaitoksen, läänin psykologin ja tarkastuslautakunnan kanssa. Mitään ei tapahdu, teet työsi ja sopeudut tilanteeseen.

        Olen sitä mieltä että kaikille kiusaajille lopputili eikä yhtään vähempää. Vielä noita narsisteja psykpaatteja puolustelemaan. Ei ne kuitenkaan miksikään muutu. Luu kurkkuun vain!


      • mutkun niistä
        kiusattu kuoliaaksi kirjoitti:

        Olen sitä mieltä että kaikille kiusaajille lopputili eikä yhtään vähempää. Vielä noita narsisteja psykpaatteja puolustelemaan. Ei ne kuitenkaan miksikään muutu. Luu kurkkuun vain!

        perhana saa saman ku ihmisestä


      • näin...
        seurauksia kirjoitti:

        Kiusaaja käyttää itse henkistä väkivaltaa aloittaen mustamaalaamisesta ja pilkallisesta kohtelusta -> kun muut kyllästyvät, kiusaaja pyritään eristämään, koska kukaan ei halua olla tekemisissä hänen kanssaan. Kiusaajan mielenterveys ei ole todella kohdallaan jos harrastaa moista toimintaa, joten sen kyseenalaistaminen ei ole ihme.
        =kiusaajasta tulee yllättäen "uhri" ja todelliset kiusatut jää nuolemaan näppejään syyllistettyinä. Kiusaaja osaa kääntää asiat aivan päinvastoin ja tilanne on niin pitkällä ettei mikään selvitys asian alkamisesta enää auta.

        on tapahtunut? Tuli vaan mieleen...


      • Taavi
        seurauksia kirjoitti:

        Kiusaaja käyttää itse henkistä väkivaltaa aloittaen mustamaalaamisesta ja pilkallisesta kohtelusta -> kun muut kyllästyvät, kiusaaja pyritään eristämään, koska kukaan ei halua olla tekemisissä hänen kanssaan. Kiusaajan mielenterveys ei ole todella kohdallaan jos harrastaa moista toimintaa, joten sen kyseenalaistaminen ei ole ihme.
        =kiusaajasta tulee yllättäen "uhri" ja todelliset kiusatut jää nuolemaan näppejään syyllistettyinä. Kiusaaja osaa kääntää asiat aivan päinvastoin ja tilanne on niin pitkällä ettei mikään selvitys asian alkamisesta enää auta.

        Aika paljastava näkökanta sinulla!

        Kovinkaan terveeseen menettelyyn ei nimittäin viittaa mainintasi 'pyritään eristämämään, koska kukaan ei halua olla tekemisissä hänen kanssaan'. Kissaa ei selvästi nostetakaan pöydälle vaan halutaankin nimetä syntipukki! Tiesitkö, että juuri tämä on henkistä väkivaltaa? Vai voitko perustella miten kuvailemasi eristämismenettely parantaa työilmapiiriä ja lopettaisi kiusaamisen?

        Yhtälailla kenenkään mielenterveyden kyseenalaistaminen ei kuulu terveen työyhteisön menettelytapoihin. Ei edes vaikka kyseinen henkilö koettaisiinkin kiusaajaksi. Psykiatri tekee diagnoosit eikä työyhteisö. Voisitko siis perustella miten toisen mielenterveyden kyseenalaistaminen luo perustaa terveelle työyhteisölle?

        Edelleen: lause 'ettei mikään selvitys asian alkamisesta enää auta'. Miksi asian alkamisella olisi edes merkitystä, ellei olisi tarkoituksena nimetä työyhteisöön syntipukkia? Ei autoakaan ajeta katsomalla peruutuspeiliin vaan eteenpäin! Siksi tulisikin keskustella ja sopia siitä mitä itse kunkin tulee tehdä jotta työyhteisö tervehtyisi.

        Tekstisi vaikuttaakin enemmän kiusaajan kuin uhrin tekstiltä. Varmaa on ainakin se että jos kuvailemasi tapaus on totta niin vikaa on sekä kiusaajassa että uhreissa. Jos jatkatte samaan malliin niin tilanne ei tule ratkeamaan.

        Joten nyt katse eteenpäin! Miettikää ja sopikaa siitä miten itse kukin muuttaa käytöstään jotta tulette jatkossa toimeen. Kaikilla on selvästi tarvetta muutokseen. Muuten työyhteisönne ei parane.


      • sivusta seurannut
        mutkun niistä kirjoitti:

        perhana saa saman ku ihmisestä

        työpaikal oli sellainen juttu ,pomo ja eräs työntekijä olivat liikaa kavereita ja siitä seuras se tilanne ,et työntekijä luuli olevansa tiimiporukassa pomottaja ja siitä johtui se et kaikki työt meni vähän niinku perseelleen. hän luuli olevansa paremmassa asemassa toisiin työntekijöihin nähden pojan ensimmäinen työpaikka ja intoo oli. mut poika sai kyl opetuksen ,kaveri nosti poikaa pillistä kii ja kysy mis mennään . siitä seuras se et pomon keskusteluun joutui tiimistä monta kaveria ja asia selvitettiin ja pomo myönsi tehneen virheen nostaessaan kaverin liikaa toisten yläpuolelle. pojalla oli määräaikainen työsuhde ja sitä ei jatkettu poika kotia kasvamaan.


      • Havainnoija
        HCD kirjoitti:

        Mutta harvemmin olen tähän puoleen kiusaamisesta törmännyt.
        Useimmin kiusaajan takana on tuki, esimies tai joukko työtovereita ja useimmiten kiusaaja hyökkää, ei tekeydy uhriksi, tosin poikkeuksia on aina joka sääntöön.

        Tästäkin huomaamme sen, että ulkopuolinen selvittäjä on aina tarpeellinen, koska asiaan sekaantuneet eivät enää pysty näkemään asiaa puolueettomasti.

        Ulkopuolinen ja puolueeton osapuoli näkee totuuden, sellaiseen on perusteltua luottaa.

        Siksi itsekin suhtaudun hyvin varauksella yksityisiin nettikirjoitteluihin joissa vaikkapa irtisanottu henkilö jaksaa jatkuvasti mollata entistä työnantajaansa nimeltä mainiten pitkillä saarnoilla. Sellaiset ovat vain toisen osapuolen näkemyksiä eikä niitä pidä yksin tuijottaa.


      • Taavi
        Havainnoija kirjoitti:

        Ulkopuolinen ja puolueeton osapuoli näkee totuuden, sellaiseen on perusteltua luottaa.

        Siksi itsekin suhtaudun hyvin varauksella yksityisiin nettikirjoitteluihin joissa vaikkapa irtisanottu henkilö jaksaa jatkuvasti mollata entistä työnantajaansa nimeltä mainiten pitkillä saarnoilla. Sellaiset ovat vain toisen osapuolen näkemyksiä eikä niitä pidä yksin tuijottaa.

        Ei sillä ole mitään merkitystä kuka nettiin kirjoittaa ja kenen näkemys siellä tulee julki.

        Jos yrityksestä kirjoitellaan puolin ja toisin niin se kertoo sitä että kyseisessä lafkassa asiat eivät ole kunnossa.

        Jos työyhteisö on terve niin miksi ihmeessä kukaan työyhteisön jäsen viitsisi edes lukea työpaikkakiusattujen palstaa? Intressi tulla mukaan ja varsinkin sen jälkeen kun joku on uhrina irtisanottu todistaa vain sen mitä irtisanottu on jo kertonut. Työilmapiiri ei ole puhdas.

        Joten tuokaa vaan irtisanonut asia julki ja myös yrityksen nimet rohkeasti! On hyvä että saadaan sana leviämään niistä yrityksistä jonne ei kannata enää hakea töihin. Kyllä osaavalle löytyy töitä muualtakin. Paskapajat jääkööt ilman työvoimaa.


      • Havainnoija
        Taavi kirjoitti:

        Ei sillä ole mitään merkitystä kuka nettiin kirjoittaa ja kenen näkemys siellä tulee julki.

        Jos yrityksestä kirjoitellaan puolin ja toisin niin se kertoo sitä että kyseisessä lafkassa asiat eivät ole kunnossa.

        Jos työyhteisö on terve niin miksi ihmeessä kukaan työyhteisön jäsen viitsisi edes lukea työpaikkakiusattujen palstaa? Intressi tulla mukaan ja varsinkin sen jälkeen kun joku on uhrina irtisanottu todistaa vain sen mitä irtisanottu on jo kertonut. Työilmapiiri ei ole puhdas.

        Joten tuokaa vaan irtisanonut asia julki ja myös yrityksen nimet rohkeasti! On hyvä että saadaan sana leviämään niistä yrityksistä jonne ei kannata enää hakea töihin. Kyllä osaavalle löytyy töitä muualtakin. Paskapajat jääkööt ilman työvoimaa.

        Anteeksi kun ei ollut tarkoitus sohaista eikä kieltää ketään kirjoittelemasta tänne tai lukemasta näitä.

        Vaan lähinnä siitä että arviointi kuuluu lukijalle. Ja siitä että mitä itse ajattelen.


      • Taavi
        Havainnoija kirjoitti:

        Anteeksi kun ei ollut tarkoitus sohaista eikä kieltää ketään kirjoittelemasta tänne tai lukemasta näitä.

        Vaan lähinnä siitä että arviointi kuuluu lukijalle. Ja siitä että mitä itse ajattelen.

        Aivan näin! Lukija osaa itse päätellä että kun tietty firma mainitaan niin siellä eivät asiat ole kunnossa. Terveessä firmassa työskentelevät tuskin viihtyvät työpaikkakiusattujen palstoilla edes lukijana. Vai miksi viihtyisivät?

        Yhtälailla lukijat voivat päätellä kirjoitusten todenperäisyyttä seuraamalla uutisia. Esimerkiksi Hewlett Packard on tunnettu täällä kiusaamispalstalla. Ja juuri oli YT:t menossa. Ja senhän nyt itse kukin lukija osaa yhdistää että kun firmalla menee huonosti, on siellä myös kiusaamista. Toisena tunnettuna Elektrobit. Tunnemme järkyttävävän tarinan Varkaudesta ja näemme siitä epäonnistuneen johtamisen. Eikä epäilytä kirjoituksen todenmukaisuus: viime syksynä firma pisti kyseisessä yksikössä lapun luukulle. Ei sellaista tehdä jos konttori on tuottava ja hyvin johdettu.


      • Kaija
        Taavi kirjoitti:

        Aika paljastava näkökanta sinulla!

        Kovinkaan terveeseen menettelyyn ei nimittäin viittaa mainintasi 'pyritään eristämämään, koska kukaan ei halua olla tekemisissä hänen kanssaan'. Kissaa ei selvästi nostetakaan pöydälle vaan halutaankin nimetä syntipukki! Tiesitkö, että juuri tämä on henkistä väkivaltaa? Vai voitko perustella miten kuvailemasi eristämismenettely parantaa työilmapiiriä ja lopettaisi kiusaamisen?

        Yhtälailla kenenkään mielenterveyden kyseenalaistaminen ei kuulu terveen työyhteisön menettelytapoihin. Ei edes vaikka kyseinen henkilö koettaisiinkin kiusaajaksi. Psykiatri tekee diagnoosit eikä työyhteisö. Voisitko siis perustella miten toisen mielenterveyden kyseenalaistaminen luo perustaa terveelle työyhteisölle?

        Edelleen: lause 'ettei mikään selvitys asian alkamisesta enää auta'. Miksi asian alkamisella olisi edes merkitystä, ellei olisi tarkoituksena nimetä työyhteisöön syntipukkia? Ei autoakaan ajeta katsomalla peruutuspeiliin vaan eteenpäin! Siksi tulisikin keskustella ja sopia siitä mitä itse kunkin tulee tehdä jotta työyhteisö tervehtyisi.

        Tekstisi vaikuttaakin enemmän kiusaajan kuin uhrin tekstiltä. Varmaa on ainakin se että jos kuvailemasi tapaus on totta niin vikaa on sekä kiusaajassa että uhreissa. Jos jatkatte samaan malliin niin tilanne ei tule ratkeamaan.

        Joten nyt katse eteenpäin! Miettikää ja sopikaa siitä miten itse kukin muuttaa käytöstään jotta tulette jatkossa toimeen. Kaikilla on selvästi tarvetta muutokseen. Muuten työyhteisönne ei parane.

        Olisikohan tässä voinut käydä niin, että kiusatun pinna on kiristynyt äärimmilleen ja hän on reagoinut kiusaamiseen ehkä jossain määrin ärtyneenä. Siitä ympäristö on sitten tulkinnut kiusatun "hankalaksi ihmiseksi", jonka kanssa ei vain voi tulla toimeen ja hänestä on "hokkuspokkus" tullutkin muitten mielestä kiusaaja.

        Tämä ei ole ihan tuulesta temmattu ajatus, vaan näin olen osittain kokenut omalla kohdallani tapahtuneen. Pitkään siedin yhtä sun toista, kunnes jossain vaiheessa pinna ns. kiristyi ja rupesin sanomaan takaisin. Vastapuolen ilmeet kertoivat aika paljon ja pitkään tapauksen jälkeen koin, että minua ikäänkuin välteltiin. Olivat ilmeisesti järkyttyneitä, kun en enää ollutkaan vain hiljaa.


      • k.i.p.u.p.i.s.t.e
        Kaija kirjoitti:

        Olisikohan tässä voinut käydä niin, että kiusatun pinna on kiristynyt äärimmilleen ja hän on reagoinut kiusaamiseen ehkä jossain määrin ärtyneenä. Siitä ympäristö on sitten tulkinnut kiusatun "hankalaksi ihmiseksi", jonka kanssa ei vain voi tulla toimeen ja hänestä on "hokkuspokkus" tullutkin muitten mielestä kiusaaja.

        Tämä ei ole ihan tuulesta temmattu ajatus, vaan näin olen osittain kokenut omalla kohdallani tapahtuneen. Pitkään siedin yhtä sun toista, kunnes jossain vaiheessa pinna ns. kiristyi ja rupesin sanomaan takaisin. Vastapuolen ilmeet kertoivat aika paljon ja pitkään tapauksen jälkeen koin, että minua ikäänkuin välteltiin. Olivat ilmeisesti järkyttyneitä, kun en enää ollutkaan vain hiljaa.

        Kokemusta on! Kyllä monivuotinen kiusaaminen saa ärsytyskynnyksen laskemaan. Ja juuri tähän kiusaajat nimenomaan pyrkivätkin. Uhri pyritään saamaan erilleen työyhteisöstä ja käyttäytymään siten että asia pantaisiin merkille mahdollisimman laajasti. Pyritään saamaan uhrista jotenkin "poikkeava".

        Sitten hyökätään uhria vastaan ja nostetaan kauhea meteli siitä mitä kaikkea uhri on tehnyt. Johtoa ei kiinnosta pätkän vertaa enää se, miksi uhri on näin tehnyt ja mistä se voisi olla seurausta. Pelkästään uhrin tekemiset punnitaan ja tuomitaan.

        Näillä perusteilla uhri onkin jo sitten helppoa irtisanoa - ja palkata yksi määräaikaisista kiusaajista hänen tilalleen vakituiseksi.

        Tuossa Taavin näkemyksessä on hyvä pointti: ei pitäisi edes etsiä "aloittajaa", vaan katsoa asioita eteenpäin. Jätettäisiin jo tapahtunut sikseen ja sovittaisiin siitä, miten itse kunkin tulee paremmin huomioida lähimmäisensä jatkossa. Ja tämä sitoo nimenomaan KAIKKIA; ei yksinomaan kiusaajia tai yksinomaan uhria. Kyseessähän on koko työyhteisöä koskettava ongelma, joten ei sen poistumistakaan voida jättää yksinään kenenkään harteille.

        Elektrobitin arvot sanovat "toimimme rehellisesti ja oikeudenmukaisesti, toinen toistamme kunnioittaen". Jos asia olisi todella näin kyseisessä yrityksessä, siellä myös otettaisiin vastuu työhyvinvoinnista. Kuitenkaan näin ei omassa tapauksessani ollut, vaan syy koko työyhteisön pahoinvointiin kaadettiin yksinään uhrin niskaan. Irtisanomalla uhri oli työyhteisö mukamas puhdistettu. Vaan kun ei ollutkaan...


      • kiusattu kuoliaaksi kirjoitti:

        Olen sitä mieltä että kaikille kiusaajille lopputili eikä yhtään vähempää. Vielä noita narsisteja psykpaatteja puolustelemaan. Ei ne kuitenkaan miksikään muutu. Luu kurkkuun vain!

        Olen samaa mieltä, kiusaajalle lopputili.Minä
        ja työkaverini on joutunut kyseisen henkilön
        kiusaamaksi.Kohdallani se on jatkunut vuosia,syy on se että se joka ei työpaikalla hänen tahtoaan tottele sille käy huonosti, saa ympärilleen joo miehiä. Useimatlomani ovat olleet väärään aikaa
        Työaikani sopiminen työnantajankanssa on väärin, kahvitauolla pitää käydä silloin kun hänkin, muuten huutelu ja vinoilu jatkuu.Luottamushenkilövaaleinhin ei saa osallistua kuin hänen haluamansa henkilöt.
        Asiasta on lähetettu selvitys työsuojelupiiriin, mutta sieltähän ei tule kuin ohjeita, jotka ei auta. Mutta kun työsuojelulaki sanoo, että työnantaja on vastuussa siitä että kiusaaminen lopetetaan, ja työnantajaa rankaistaa siitä jos ei sitä saada loppumaan. Ammattiliiton jäsenenä
        on mahdollisuus saada oikeus apua.
        Meillä on kyllä nyt työnataja tehnyt selväksi,että se pitää loppua enää ei pidetä palavereja, luulen että tarkoittivat lopputiliä.
        On muuten tullut hiljaista, kun hän tasantarkkaan tietää tilanteen.Olen kyllä sitä mieltä, että ehdottomasti lopputili jos ei puhetta ymmärrä,työsuojelulakihan määrittelee mitä on työpaikkakiusaaminen


      • ajojahti
        HCD kirjoitti:

        Omassa tapauksessani tämä "paras kaveri" puhui seläntakana kaikkien asioita kaikille, sepitellen omia tarinoitaan.

        Sitten kun jäi asiasta/valheistaan kiinni, niin ei tekeytynyt suinkaan uhriksi, vaan hyökkäsi tätä kaveria vastaan, joka kyseenalaisti kiusaajan "tarinat".
        Ja sanoi hänelle, että: "Mennään tuonne pihalle selvittämään tämä!".

        Sen jälkeen alkoi levittää työpaikalla juttua, että häntä arvostellut kaveri on "huumorintajuton, hullu, mielenvikainen, vainoharhainen".

        En edelleenkään pääse sivuillenne rekisteröitymään että saisin tarinani kirjoitettua sinne.Mikä siellä on vikana


      • monia keinoja

        Tehdään ammattitaito mitättömäksi, haukutaan ulkonäöstä alkaen. Vahdataan joka askeleesi, kun käyt WC:ssä sun työsi tarkastetaan ja naureskellaan päin naamaa tai viedään työtuolisi piiloon. Sotketaan työpisteesi, kierrossa olevat paperit ei koskaan saavuta sinua, ei kerrota yhteisistä talon tapahtumista, ei huolita mukaan...kun kukaan ei kuulemaa tykkää et ainakaasn samaan autoon tule ja jos tulet sua tönitään ohimennessäsi, haukutaaan leveeperseiseksi ( vaikka itsellä on 2 kertaa leveempi ) ja nämä hännystelijät nauravat vahingoniloisesti :(((. Kävellään käytävillä päin tai kantapäille, tönitään ovissa ja kun meinaat istua kaffepöytään, nykästään tuoli kädestä ja tönätään kaffekuppi läikkyen. Tai noustaan yhtäkkiä ylös kun olet kulkemassa jonku takaa kaffekupin kanssa, niin että paiskaudut päin ikkunaan ( ja tän teki oma luottamusmies, naureskellen jälkeenpäin ).'Unohti' laittaa minut postituslistalle ja tulipa hänestä jopa paikallsiosaston pj, mutta nimeäni ei näkynyt jäsenlistallaan, vaikka olin jäsenenä ollut jo yli 20v!!... Jopa maitokaupassa kohdistetaan viha omaan perheenjäseneen; mieheni kädestä tää riisti maitotölkin kiukusta puhkuen. Hänen miehensä on samassa työpaikassa ja haukkuu ja panettelee minua takanapäin, kuinka muka minä olenkin se kiusaaja. Talon vuosijuhlissa tämä nainen yritti lyödä minua takaapäin, mutta onneksi 2 ihmistä huomasi ja tarttui käsiinsä, sen huomasin peilin kautta. Perheeni on hänen mielestään mitätön, itsellä on rakastava mies ja hyvin kasvatetut lapset..ja pah, pikkupaholaisia..Asuimme joskus aikas lähellä toisiamme..Patologinen psykopaaatti..sanon minä



      • ....
        HCD kirjoitti:

        On HENKINEN VÄKIVALTA.

        Pari esimerkkiä:

        TYÖPAIKKAKIUSAAMISEN MUOTOJA

        Mustamaalaaminen

        Puheita vääristellään, puhutaan pahaa selän takana, levitellään vääriä ja perättömiä puheita, pilkataan muiden kuullen, työtä tai yksityiselämää arvostellaan väärin perustein.

        Nonverbaaliset viestit

        Nonverbaaliset viestit ilmenevät kielteisinä eleinä, ilmeinä, äänensävyinä, loukkaamisina, naurunalaiseksi saattamisena, väärien tietojen levittämisenä, nöyryyttämisenä, pilkkaamisena tai ylenpalttisena kritisointina. Henkilön ei sallita ilmaisevan mielipiteitään tai hänet keskeytetään jatkuvasti.

        Työyhteisöstä eristäminen

        Eristäminen on henkisen väkivallan ehkä tehokkain muoto. Henkilölle ei puhuta, häntä ei kuunnella, häntä kohdellaan kuin ilmaa eikä häntä kutsuta yhteisiin tilaisuuksiin. Eristäminen voi olla myös fyysistä, joku työskentelee käytävässä, joku varastossa, joku eri rakennuksessa kuin muu työyhteisö.

        Tehtävien yksipuolistaminen, vähentäminen tai lisääminen

        Kyseessä on tarkoituksellinen kiusaamisen kohteen ali- tai ylikuormittaminen. Työntekoa vaikeutetaan tai aliarvostetaan, jätetään tiedonvälityksen ulkopuolelle, annetaan tarkoituksettomia tehtäviä, annetaan vain vähän tai ei lainkaan työtehtäviä tai annetaan osaamisen kannalta vähäpätöisiä tehtäviä.

        Uhkailu ja huutaminen

        Henkilölle huudetaan tai häntä haukutaan kovaäänisesti. Hän saa suullisia tai kirjallisia uhkauksia. Hänen työtään tai sen tulosta moititaan jatkuvasti.

        Fyysinen väkivalta tai sen uhka

        Fyysinen väkivalta koetaan lähinnä uhkana: uhria uhataan fyysisellä väkivallalla. Fyysisen väkivallan uhaksi koetaan myös sellainen käyttäytyminen, jossa uhrin ääntä, kävelytyyliä, ilmeitä ja eleitä jäljitellään kielteisessä tarkoituksessa. Myös puhelinterrori koetaan fyysisen väkivallan uhaksi.

        Mielenterveyden kyseenalaistaminen

        Pitkälle menevä henkinen väkivalta työyhteisössä ilmenee esimerkiksi siten, että henkilön mielenterveys asetetaan kyseenalaiseksi, häntä pidetään psyykkisesti sairaana, hulluna, tasapainottomana, hänet halutaan lähettää psykiatrisiin tutkimuksiin tai työkyvyn arviointiin.

        Lähteet: Vartia & Perkka-Jortikka 1994, Perkka-Jortikka 2002

        Ja seuraukset:

        TYÖPAIKKAKIUSAAMISEN SEURAUKSIA

        Vaikutukset yksilöön:
        · depressio
        · psykoosi
        · epämääräiset stressioireet
        · yleinen levottomuus
        · unettomuus
        · painajaiset
        · epätoivo
        · alentunut itsetunto
        · epävarmuus
        · häpeän ja syyllisyyden tunteet
        · pakkoajatukset
        · äkillinen vatsahaava
        · ihottuma
        · rytmihäiriöt

        Lisäksi
        · Ihmissuhteiden ylläpito ja kommunikointi muiden kanssa voi vaikeutua
        · Arvonannon saaminen ja kokeminen vähentyvät tai lakkaavat
        · Työn hoitaminen ja koko elämäntilanne vaikeutuvat
        · Fyysinen ja psyykkinen työkyky heikentyy
        · Äärimmäisissä tapauksissa pitkään jatkunut työpaikkakiusaaminen voi johtaa jopa itsemurhaan

        Vaikutukset työyhteisöön, organisaatioon ja yhteiskuntaan:
        · taloudelliset seuraukset
        · työyhteisön toimivuuden heikkeneminen
        · työyhteisön jäsenten hyvinvoinnin ja jaksamisen väheneminen

        Työpaikkakiusaaminen tulee myös kalliiksi terveydellisten haittojen, sairauspoissaolojen, eläkkeelle hakeutumisen sekä erilaisten hallinnollisten ja juridisten prosessien kustannusten seurauksina. EU:n mitassa työpaikkakiusaamisen on laskettu maksavan vuosittain noin 20 miljardia euroa.

        Lähteet: Perkka-Jortikka 2002, Parvikko 2003

        Ja tuota kaikkea löytyy Suomen ympäristökeskuksesta, Mechelininkatu, Helsinki, käräjäoikeus näki talon touhut ei auttanut pikkupäällikön muistivihkokaan, ja sepitykset vaikeuksia on ollut, SYKE hävisi käräjoinnin,


      • näkökulma
        .... kirjoitti:

        Ja tuota kaikkea löytyy Suomen ympäristökeskuksesta, Mechelininkatu, Helsinki, käräjäoikeus näki talon touhut ei auttanut pikkupäällikön muistivihkokaan, ja sepitykset vaikeuksia on ollut, SYKE hävisi käräjoinnin,

        Ehkä noin kolme-neljä vuotta sitten kurssikaverini vierailivat muistaakseni juuri SYKE:n toimistossa (kävivät hakemassa jotain kirjallista materiaalia) ja he kertoivat, että paikka vaikutti todella oudolta ja ahdistavalta.


      • voisi auttaa muitakin
        HCD kirjoitti:

        Mutta harvemmin olen tähän puoleen kiusaamisesta törmännyt.
        Useimmin kiusaajan takana on tuki, esimies tai joukko työtovereita ja useimmiten kiusaaja hyökkää, ei tekeydy uhriksi, tosin poikkeuksia on aina joka sääntöön.

        Tästäkin huomaamme sen, että ulkopuolinen selvittäjä on aina tarpeellinen, koska asiaan sekaantuneet eivät enää pysty näkemään asiaa puolueettomasti.

        kuka pyytää sefua toimiin??


      • ulkonäkö

        Pitäiskö ottaa huumorilla jos sanotaan lihavaksi rumaksi jätesäkiksi .... nauraisitko itse


      • Humanisti
        Kaija kirjoitti:

        Olisikohan tässä voinut käydä niin, että kiusatun pinna on kiristynyt äärimmilleen ja hän on reagoinut kiusaamiseen ehkä jossain määrin ärtyneenä. Siitä ympäristö on sitten tulkinnut kiusatun "hankalaksi ihmiseksi", jonka kanssa ei vain voi tulla toimeen ja hänestä on "hokkuspokkus" tullutkin muitten mielestä kiusaaja.

        Tämä ei ole ihan tuulesta temmattu ajatus, vaan näin olen osittain kokenut omalla kohdallani tapahtuneen. Pitkään siedin yhtä sun toista, kunnes jossain vaiheessa pinna ns. kiristyi ja rupesin sanomaan takaisin. Vastapuolen ilmeet kertoivat aika paljon ja pitkään tapauksen jälkeen koin, että minua ikäänkuin välteltiin. Olivat ilmeisesti järkyttyneitä, kun en enää ollutkaan vain hiljaa.

        Olen aina ollut ystävällinen ja hymyileväinen. Kun nyt sitten pitkäaikaisen kiusaamisen vuoksi on ollut jonkinaikaa "huumori hukassa", niin huomaan, että ympäristö ihmettelee, käytöksen muutosta. Myönnän, olen pari kertaa menettänyt malttini ja sehän on aivan kauheaa, kun eihän se nyt sovi, että kiusattu reagoi. Siitä saadaankin sitten lisää vettä myllyyn ja huhut liikkeelle.

        Sanon vaan, että kenellä pinna kestää päivittäistä huonoa kohtelua, jota on kestänyt useamman vuoden, ilman että ei kertaakaan hermostu - ei kenelläkään.


      • KTG
        ulkonäkö kirjoitti:

        Pitäiskö ottaa huumorilla jos sanotaan lihavaksi rumaksi jätesäkiksi .... nauraisitko itse

        Jokaisen omassa ulkonäössä on jotakin vikaa. Sanallisesti voi lyödä takaisin.

        Harvoin kuitenkin kuulee, että aikuiset ihmiset sanovat noin rumasti toisen lihavuudesta. Tavallisempaa on, että lihavana on vaikea saada työpaikkaa tai, jos hänellä sellainen on, hänet savustetaan ulos, käyttämällä verukkeena jotain muuta syytä. Hyvää Vappua sinulle!


    • ainoa mahdollisuus

      Työpaikan ulkopuolella

    • Susan

      Tuossa kiusatuksi tulemisessa. Minä sain sen takia huonot arvostelut töistä, koska irtisanouduin töistä, koska työkaveri kiusasi tahallaan ja työilmapiiri oli huono. Esimies oli pistänyt käyttäytymiseksi heikko. Voitteko kuvitella??? Kiusattu saa syyt niskoille? Kyllä on niin väärin.

      • Susan

        Niinhän mullekin kävi, että työpaikalla ihan henkilökohtaisesti puhelimessa mulle eräs viittasi että minussa olisi se vika. Että minun elämässäni olisi joku asia. Minua syyllisti. Aivan järetöntä. Eikö tuokin jo loukkaavaa ole? Ja sotkea minun yksityiselämä työhön???


    • kokemusta löytyy

      Voit tietysti jutella työpaikalla esimiesten tai johtajan kanssa,,, syyllinen olit sinä on tämän keskustelun lopputulos.
      Tai kusyä neuvua turhaan ammattiliitosta,, ne ei kumminkaan auta sinua
      Tai kusyä neuvua turhaan työsuojelupiiristä,, ne ei kumminkaan auta sinua
      Parasta on kumminkin marssia poliisilaitokselle ja kysyä neuvoa heiltä tai yleiseltä syyttäjältä
      Tässäkin on se riski, että työpaikalla johtotason ihmiset sopivat mitä puhutaan ja taas häviät,,
      Suomessa kun riittää, että kiusaajat sopivat mitä sanotaan ja kuulustelupöytäkirjoissa kiusaaja on sanonut että kysy vaikka tolta toiselta kiusaajalta,,, et semmosta laki, poliisi ja työsuojelupiirin viranomaiset ovat Suomessa kiusaajan puolella,
      Tiedän omasta kokemuksesta

      • Kaiken kokenut

        Juurin näin on. Sanotaan vain et sä oot niin vittumainen mies että et tule toimeen. Sinä on vastaus.
        Ukkoporukan juorut ja perättömät puheet kyllä tunnetaan. Vääryys ja työtoverin alistaminen on ollut huipussaan.


    • työniloa kaikille!!!

      Mitä se työpaikkakiusaaminen on? Onko kaikkea pakko ottaa niin tosissaan ja itseensä? Voisiko se ns. uhri vain olla yksinkertasesti liian herkkä? Ei kestä ronskia huumoria, itseen kohdistuvaa kritiikkiä, toisen huonoa päivää? Töissä ollaan vaan töissä, yleensä kyseessä aikuiset ihmiset joilla luultavasti myös on ELÄMÄ työn ulkopuolella. Jos aikuisista on kyse niin eikös sitä sen verran voi mennä "uhrikin" itseensä että ottaa itteään niskasta kiinni ja antaa samalla mitalla takas jos kerran tuntuu että joku kiusaa. Kukin on vastuussa vain ja ainoastaan omista tunteistaan, sanoistaan, teoistaan, ei sitä voi toista syyttää jos itte tuntee mielipahaa, tunne on ikioma. Jos kokee tulleensa loukatuksi, voi silloin miettiä löytyikö oma akilleen kantapää eli arka paikka, heikko kohta, sitä sitten vahvistamaan. Se on usein totuus joka eniten satuttaa. Nyt vaan kaikki kiusatut raukat alas sieltä ruusunpunaisesta pilvilinnasta. Maailma on paha paikka. Ole sinä hyvä!

      • Kaiken kokenut

        Taidatpa olla itse raukkis. Kirjeesi paljasti sen.
        En kommentoi enempää. Jos ja kun vuosia samaa räkytystä on joutunut kuuntelemaan niin sitäkö muka olisi pitänyt sietää?
        Kysyin itse kiusaajaltani, joka oli sitäpaitsi erään toisen osaston luottamusmies mitä hän sillä tarkoittaa. Eí puhunut mitään. Oli kuin puujumala kuin ei olisi ymmärtänyt mitään.
        Entäs se sairasleikkaamon juoru-ukko, jonka juuri ja juuri opin ulkonäöltä tuntemaan ja nimen tietämään. Hän tuli oikein taukotupaan porukalle informóimaan minusta kielteisiä perättömiä juttuja.
        Kun hänelle sanoin tiukkaan sävyyn suorat sanat niin kaveri lähti sen silän tien koko naama korvia myöten tulipunaisesti punottaen.
        En ole kaveria sen jälkeen tavannut.


      • 888888

        Suksi HELVETTIIN!!!


      • """
        888888 kirjoitti:

        Suksi HELVETTIIN!!!

        Ketä sinne käsket? Eiköhän jätetä tuomitsemiset.


      • Susan

        Kyllä sen tietää missä menee huumorin raja. Tosikko en ole, sentään huumoria ymmärrän. Jos toisen kiusaaminen on huumoria niin oksat pois...


    • Pois

      Sairaasta ympäristöstä on poistuttava tavalla tai toisella. Jos on mahdollista vaihtaa työpaikkaa, vaihda heti. Jos ei onnistu, pysy poissa sairaasta ympäristöstä. Tarvittaessa ajoissa vaikka sairaslomalle ennen kuin tapahtuu peruuttamatonta vahinkoa terveydelle. Pysyt sairauslomalla kunnes meno muuttuu, mitä tuskin tapahtuu aidosti ellei työyhteisö ole terve. Etsi siis lääkäri joka kuuntelee ja etsi ajoissa. Enemmistön muuttaminen yksin on mahdotonta.

      • ???????????

        mitä tapahtuu sairasloman jälkeen.
        Eikös se vaan pahenna tilannetta?


      • Rinne
        ??????????? kirjoitti:

        mitä tapahtuu sairasloman jälkeen.
        Eikös se vaan pahenna tilannetta?

        Itse totesin, että on parempi lähteä kuin jäädä. Oli todistajia tapahtuneesta, kävin työpaikkalääkärillä ja valitin työsuojeluun. Olin saikulla viikkoja. Ja mitä hyötyä siitä oli, ei mitään. Sama jatkui. Ja kyllä se kiusaaja keksii terrorisoida vaikka miten olisit. Vaikka et puhuisi ja yrittäisit kuinka olla näkymätön.


      • Memmu
        Rinne kirjoitti:

        Itse totesin, että on parempi lähteä kuin jäädä. Oli todistajia tapahtuneesta, kävin työpaikkalääkärillä ja valitin työsuojeluun. Olin saikulla viikkoja. Ja mitä hyötyä siitä oli, ei mitään. Sama jatkui. Ja kyllä se kiusaaja keksii terrorisoida vaikka miten olisit. Vaikka et puhuisi ja yrittäisit kuinka olla näkymätön.

        keittiöalat ainakin tuntuvat keräävän näitä
        pikku-hitlereitä.
        Itse lopetan lähipäivinä eräällä keittiöllä, jonka "pikkupomo" eli keittäjä on kohdellut useampaakin työtoveriaan kuin pskaaa.. Muut eivät osaa mitään, eivät tajua mitään ja ovat hänen mielestään suojatyöpaikassa. Emäntä tietää asioiden tolan, muttei jaksa alkaa riidellä..
        Niinpä meitä lähtijöitä on vuosien mittaan jo ainakin neljä...
        Kun tortaina lähden, saatan haistattaa ko.henkilöllä pitkästi "sitä itteensä".


      • entinen kiusattu
        Memmu kirjoitti:

        keittiöalat ainakin tuntuvat keräävän näitä
        pikku-hitlereitä.
        Itse lopetan lähipäivinä eräällä keittiöllä, jonka "pikkupomo" eli keittäjä on kohdellut useampaakin työtoveriaan kuin pskaaa.. Muut eivät osaa mitään, eivät tajua mitään ja ovat hänen mielestään suojatyöpaikassa. Emäntä tietää asioiden tolan, muttei jaksa alkaa riidellä..
        Niinpä meitä lähtijöitä on vuosien mittaan jo ainakin neljä...
        Kun tortaina lähden, saatan haistattaa ko.henkilöllä pitkästi "sitä itteensä".

        olin töissä eräässä nuorisokeskuksessa..jossa jouduin tekemään töitä p....kamaisen ihmisen kanns..selvisi lopulta että tämä kyseinen henkilö oli kade minulle..ja yritti tehdä kaikkensa et saa minut ulos..kävi jopa pomolle puhuun valheita minusta..mut minun onneksi häntä ei uskottu..olen todella ahkera työssäni ja teen asiat tunnollisesti..lähdi kuitenki pois kun sain paremman paikan..


      • konttikyyhky
        Memmu kirjoitti:

        keittiöalat ainakin tuntuvat keräävän näitä
        pikku-hitlereitä.
        Itse lopetan lähipäivinä eräällä keittiöllä, jonka "pikkupomo" eli keittäjä on kohdellut useampaakin työtoveriaan kuin pskaaa.. Muut eivät osaa mitään, eivät tajua mitään ja ovat hänen mielestään suojatyöpaikassa. Emäntä tietää asioiden tolan, muttei jaksa alkaa riidellä..
        Niinpä meitä lähtijöitä on vuosien mittaan jo ainakin neljä...
        Kun tortaina lähden, saatan haistattaa ko.henkilöllä pitkästi "sitä itteensä".

        Puhut asiaa, keittiöala tuntuu tosiaan vetävän puoleensa näitä pikku riiviöitä. Tein tänään viimeisen työpäivän pikku helvetissä, melkein vuoden kestin sitä vi****lua, onneksi tämä pääjehu ei ollut näkemässä lähtöäni, kun oli vuosilomalla. Tämä kiusaaja oli pikkupomo talon keskijohdosta, eli emäntä jolla ei kuitenkaan juuri ollut päätösvaltaa talon asioissa.
        Olin neljäs työntekijä joka on lähtenyt hänen takiaan, ja tämä ko. paskiainen on ollut talon leivissä reilun kaksi vuotta.
        Onneksi minulla on uusi työpaikka tiedossa, aloitan hommat vapun jälkeen.


      • hiljainen puurtaja!
        konttikyyhky kirjoitti:

        Puhut asiaa, keittiöala tuntuu tosiaan vetävän puoleensa näitä pikku riiviöitä. Tein tänään viimeisen työpäivän pikku helvetissä, melkein vuoden kestin sitä vi****lua, onneksi tämä pääjehu ei ollut näkemässä lähtöäni, kun oli vuosilomalla. Tämä kiusaaja oli pikkupomo talon keskijohdosta, eli emäntä jolla ei kuitenkaan juuri ollut päätösvaltaa talon asioissa.
        Olin neljäs työntekijä joka on lähtenyt hänen takiaan, ja tämä ko. paskiainen on ollut talon leivissä reilun kaksi vuotta.
        Onneksi minulla on uusi työpaikka tiedossa, aloitan hommat vapun jälkeen.

        Kyllä se on tätä päivää että kiusataan,itse olin aivan lopussa, hain sairaslomaa.jota sain viikon verrai ja takaisin vain töihin, en tiedä miten jaksan, mutta en vielä haluaisi luovuttaa.Takana on pitkä työura ja eläleikään on vielä vuosia.Uusi laki on tullut tänä vuonna ja odotan miten asia etenee.Tunne on että ulos savustetaan ,mutta en ymmärrä kun työkaverit ei näe miten ovat oman edun tavottelioita,ja kaikkia trvitaisiin.Mutta näkisin että työnjohdolla pitäisi olla valtikka jolla homma hoidettaisiin.Hoitoalalla tarvitaan kaikkia!!!!!!


      • lopputili kouraan
        hiljainen puurtaja! kirjoitti:

        Kyllä se on tätä päivää että kiusataan,itse olin aivan lopussa, hain sairaslomaa.jota sain viikon verrai ja takaisin vain töihin, en tiedä miten jaksan, mutta en vielä haluaisi luovuttaa.Takana on pitkä työura ja eläleikään on vielä vuosia.Uusi laki on tullut tänä vuonna ja odotan miten asia etenee.Tunne on että ulos savustetaan ,mutta en ymmärrä kun työkaverit ei näe miten ovat oman edun tavottelioita,ja kaikkia trvitaisiin.Mutta näkisin että työnjohdolla pitäisi olla valtikka jolla homma hoidettaisiin.Hoitoalalla tarvitaan kaikkia!!!!!!

        Muuten eivät kiusaamiset ja työnteon häirinnät lopu elleivät työnantajat ryhdistäydy.
        Lopputili kouraan välittömästi häiriökäyttäytymisestä.
        Mitä helvettiä niitä henkisesti ala-asteikäisiä miehiä ryhtyä paapopaan.


      • hoitsu
        hiljainen puurtaja! kirjoitti:

        Kyllä se on tätä päivää että kiusataan,itse olin aivan lopussa, hain sairaslomaa.jota sain viikon verrai ja takaisin vain töihin, en tiedä miten jaksan, mutta en vielä haluaisi luovuttaa.Takana on pitkä työura ja eläleikään on vielä vuosia.Uusi laki on tullut tänä vuonna ja odotan miten asia etenee.Tunne on että ulos savustetaan ,mutta en ymmärrä kun työkaverit ei näe miten ovat oman edun tavottelioita,ja kaikkia trvitaisiin.Mutta näkisin että työnjohdolla pitäisi olla valtikka jolla homma hoidettaisiin.Hoitoalalla tarvitaan kaikkia!!!!!!

        Kyllä hoitoalalla on vääristynyt tosi paljon.Voiko VJohtaja antaa sellaisia lausuntoja,muista hoitajista.Henkilökohtaisesta lisästä tuli sellainen poliikki.Meidät mollattiin suurinosa hoitajista,mitä emme tee,Vaan 3 hoitajaa arvostettiin tosi hyväksi,ei heidän jälkeä parsita,meidän jälkejä aina parsitaan, emme tee tilauksia,vaikka teemme.Emme seurustele vanhuksien kanssa ja omaisten kanssa emme ole tekemisissä.Hän ei edes koskaan käy osastolla, kui haukkumassa työtekijöitä.Ei kuulu minkäälaista arvostusta meistä muista.Yksi kehui hän tekee mitä pomo määrää,se parsiin vanhuksien petauksia,sitten vain sanotaa että hotaja on petanut huonosti.Tämä aina tulee siihen keskeyttämään jos keskustelee omaisten kanssa ja ottaa itselleen että hän se tietää asiasta.Se kerran mollasi aamuraportissa minua,kun minä yön jälkeen sanoin väärin, alkoi matkimaan minua.Minulla ei ollut muuta mahdollista kun sanoin suurella äänellä KIITOS.Se tuli hiljaiseksi siitä ehkä huomasi.Se haluaa olla kaikkien ylimpänä muista ja parenpi.Kun joskus Vjohtaja tulee kahville.se keikistelee ja puhuu puluputta ja silmät säkenöi kuinka minä ole sitä tehnyt.Se on muutaman kerran minusta juorunut tytöille sellaisia asioita,tytöt tulleet minulle kertomaan heti,olen ollut liina hiljaa siitä. Tekisi mieli häntä oikaista.Yksi työntekijä oli minun kanssa yökkönä.se sanoi ole ylpeä itsestä,sinä olet itseäsi paljon kouluttanut ja liitton koulussa olet oppia saanut,ja olet yhteiskunnassa päättäjänä.Vielä minä sille räjähdän asiasta,se ei koskaan ole pyytänyt anteeksi,vaan minä olen joutunut pyytämään vaikka itse aiheuttama oli,eikä osaa luulee ettei hänessä vika vain muissa.Pitää aukaista silmät siltä.Aikoinaan valtasi työkaverilta miehenkin,yhdessä haukuttiin sitä miestä.Silloin sanoin kyllä vielä tappelette siitä kumpi saa,niin sinä kävi hän vei sen,vaikka oli aviossa työkaverin kanssa.Ei ole yhtään häpyä sillä.Olen ottanut yhteyden psyklogiin jotta asiat tulisi järjestykseen.Psykologi antoi Vjohtajan että keräisi porukan ja keskusteltaisiin klinkistä, missä mennään.Voiko joku osata tähän vastata,miten minä voin viedä eteenpäin tätä.KIITOS


      • Nivelsiteen tulehdus
        konttikyyhky kirjoitti:

        Puhut asiaa, keittiöala tuntuu tosiaan vetävän puoleensa näitä pikku riiviöitä. Tein tänään viimeisen työpäivän pikku helvetissä, melkein vuoden kestin sitä vi****lua, onneksi tämä pääjehu ei ollut näkemässä lähtöäni, kun oli vuosilomalla. Tämä kiusaaja oli pikkupomo talon keskijohdosta, eli emäntä jolla ei kuitenkaan juuri ollut päätösvaltaa talon asioissa.
        Olin neljäs työntekijä joka on lähtenyt hänen takiaan, ja tämä ko. paskiainen on ollut talon leivissä reilun kaksi vuotta.
        Onneksi minulla on uusi työpaikka tiedossa, aloitan hommat vapun jälkeen.

        Myös siivousalalla on meno villiä, eritoten Helsingin kaupungilla, jossa n. pari vuotta sitten organisaation uudistuksen myötä valittiin uusia esimiehiä ihan pystymetsästä, ja vasta sitten heitä alettiin kouluttaa tehtävään! Missä muualla voi saada esimiehen paikan vaikka ei ole tehtävässä vaadittavia taitoja? Kaupungilla on jonkinlainen monikulttuurisuushuuma, jonka seurauksena se pyrkii palkkaamaan mahdollisimman paljon ulkomaalaisia kaupungin palvelukseen, myös siivoukseen täysin ammattitaidottomia miehiä, joiden kehnoa työnjälkeä minä keikkalaisena jouduin jynssäämään. Ulkomaalaisten miesten työmoraali on todellinen ongelma, mutta sen kaupunki ratkaisi niin, että kun uskalsin kritisoida asiasta, minut leimattiin häiriköksi ja potkittiin pois. Täytyy olla positiivinen, sanoi ylin johto, ei saa tuoda negatiivisia asioita julki, viitattiin jopa rasismiin. Aivan kuin ongelmien esiintuominen kenestäkään rasistia tekisi. Johdon on helppoa hymyillä norsunluutorneissaan, kun suorittava porras niska limassa ongelmien keskellä yrittää kiristyneen työtahdin myötä selviytyä.

        On merkillistä, miten esimiehet, sellaisetkin jotka ovat vuosia esimiehinä olleet, sallivat asiakkaan petkuttamisen, kun eivät saa kuriin siivoojia (myös suomalaisia), jotka luistavat töistään, hutaisevat hommat toisella kädellä, jättävät töitä tekemättä ja lyhentävät omavaltaisesti työaikaa. Kun palavereita pidetään näiden lusmuilijoiden vuoksi, hehän osaavat manipuloida esimiehiä niin että ongelmien aiheuttajiksi leimataankin nämä hyvin työnsä tekevät, jotka kärsivät hunsvottien touhuista. Eräässäkin kohteessa oli pari kolme ongelmia aiheuttavaa (=työstään luistelevaa) mieshenkilöä, joiden vuoksi oli pidetty palavereita jatkuvasti jo vuosien ajan ennen kuin minä ensi kerran sinne keikalle menin. Olin n. 9 kuukautta talossa, joten opin tuntemaan ihmisiä ja heidän käytöstään. Yksi noista miehistä juorusi jatkuvasti pahaa muista, valehteli ihan avoimesti, jonka muut huomasi, mutta itse ilmeisesti ei, varasteli tavaroita, mutta kun ei poliisille koskaan asioita viety, niin ei jäänyt virallisesti kiinni, kehui itseään ja työtään: eikö olekin siistiä jälkeä! Kun hänelle yritti sanoa asioista, hän suuttui, haukkoi henkeään ja sanoi ettei mielenterveytensä kestä riitelyä!

        Kun vielä esimiehenä oli näitä pystymetsästä otettuja, joka ei kestänyt sitä että alainen osasi enemmän, oli siinäkin kohteessa ratkaisu siellä esiintyviin ongelmiin viime syksynä se, että minulle ei annettu enää keikkaa. Kaksi naissiivoojaa olisi nimenoaan halunnut että minä olisin jatkanut, kuten myös asiakas. Ja koko keikkailuni aikana pelkkää kiitosta työnjäljestäni asiakkailta saaneena ei voi kuin haukkoa henkeään tällaisen esimiesten sokean kyvyttömyyden edessä. Koska uskalsin sanoa tälle yhdelle lusmuilijalle, kun hän lähti kesken työpäivän kesän suursiivouksessa, että yhteisestä urakasta ei saa luistella, hän vastasi että hänpä tunteekin johtoportaasta erään, joka voi järjestää asiat niin, ettet saakaan enää täältä keikkaa. Ja tällaista henkistä lättäjalkaa johto uskoo! Kun otin yhteyttä esimiehen esimieheen, joka keikkaboikottini oli langettanut, hän sanoi että koska talossa oli vuosien ajan ongelmia esiintynyt, hän katsoi että nyt siihen asiaan on tartuttava. Hän oli melko uusi, eikä tuntenut asioita talossa muuten kuin huhujen perusteella että se on ongelmatalo. No, hän oli keskustellut tämän pystymetsäesimiehen ja ilmeisesti minua uhkailleen lusmuilijan ja toisen ongelmia aiheuttaneen miehen kanssa, joka oli hirveä kiroilija, ja jonka kanssa ei pystynyt asioita hoitamaan, ilmeisesti vihasi naisia, kun meihin naisiin perin vihamielisesti suhtautui. Ja luulee että nyt ongelmat ratkesi kun minut pois potki! Ja ne samat ongelmia aiheuttaneet miehet jatkavat ja aiheuttavat aina vaan ongelmia. Että silleen.


    • Nimetön

      varmaan ilmoittaa asiasta isille ja äidille, jos ne viä elävät

      • XYZ

        Minun mielestäni työpaikalla esimiehen olisi selkeästi puututtava asiaan ja jos hän ei tee/ halua tai tajua tehdä asioille mitään, niin sitten asia työsuojelupiirin hoitoon.. Ja sieltä sellaiset (uhka)- ja tosisakot, että rupeaa asioitten hoito kiinnostamaan. Lisäksi lopputili ja uudestaan esimieheksi pääsemis- kielto esimiehelle, joka ei halua tai ajallaan puutu asioihin.


      • ruskeakielitaidoton
        XYZ kirjoitti:

        Minun mielestäni työpaikalla esimiehen olisi selkeästi puututtava asiaan ja jos hän ei tee/ halua tai tajua tehdä asioille mitään, niin sitten asia työsuojelupiirin hoitoon.. Ja sieltä sellaiset (uhka)- ja tosisakot, että rupeaa asioitten hoito kiinnostamaan. Lisäksi lopputili ja uudestaan esimieheksi pääsemis- kielto esimiehelle, joka ei halua tai ajallaan puutu asioihin.

        Aikoinani tein suurimman mokani toivottamalla uuden pomon tervetulleeksi taloon ilmoittamalla odottavani, että hän tekisi tästä miesten päivähoitopaikasta työpaikan. Kyse oli siis löyhästä työmoraalista. Jokaisella kun oli itsenäisesti suoritettavana nimetyt vastuualueet ja jokainen poissaolo vaikkutti aina jonkun toisen työmäärään. Esimiehen siis olisi "tarttenu tehrä jotain" maaanantaisairauksia, henkilökohtaisten asioiden hoitaminen, lapset sairaana, selkä kipeä, puhelin suljettuna, yms. Kertokaapas kelle muulle taholle (kuin myös luottamusmiehelle,joka kylläkin sanoi näiden asioiden mm. juopumusjutut kuuluvan työnantajalle) voisi kertoa ja varsinkaan todeksi osoittaa. Ehkä jouduin liiaksi toisten tekemättömiä töita tekemään kun minusta tuli tällainen kantelupukki siis varmaankin kiusaaja.. mutta asiassa on toinenkin puoli.Asikkuudet maksavat tietyn summan tietyistä töistä kuukausittain ja vastaavasti työtekijä saa palkkansa tietystä ajasta työtä. Joitakin työtehtäviä sitten joutui tekemään nk. hätätyön aikana ja ne ovat asiakkuuksille kalliinpia.. Eli yritän väittää toimineeni oikeudenmukaisuuden nimissä. Työnantajalla mielestäni on myös VALVONTAVELVOLLISUUS -oikeuden lisäksi. Se on varmasti vaikeaa,sanoihan esimies että pitääkö hänen tulla nurkalle kyttäämään että kaikki tulevat aamulla töihin.Ei tullut- ratkaisi asian vaihtamalla uutta verta kentälle (oma ilmaisunsa) Siirtämällä miehiä niin kaukaisiin kohteisiin että sanoutuivat itse irti.Itse jouduin nurkkan ajetuksi -poistettiin mahdollisuus itsenäiseen ripeään työskentelyyn antamalla työpari joka olisi pitänyt työtekijäksi opettaa lusikalla ammentaen siis paljon paljon enemmän kuin työnopastus.Kolminkertainen työmäärä entisin vastuin.


      • myös kiusauksen kokeneena

        kun kehtaat tuollaista sanoa vakavassa asiasssa, pah, älä osallistu keskusteluun asiattomuuksillasi. Sanon, että asia on tosi vakava ja vaikea hoitaa, ellei työmaalla ole asiaansa osaavaa työsyojeluorganisaatiota ja oikeamielisiä pomoja.


    • läpi koko ketjua

      Väkisinkin nousee mieleen koulukiusaus ja tapahtuneet. Joskus n. vuonna 1984-1987 eräs koulu kiusattu kylästyi kiusaamiseen ja toi ampuma aseen mukanaan kouluun.
      Seuraamus: Kiusaaja kuoli!


      Koska tämä tapahtuu työelämässä?

      Koska kiusattu lyö ja kunnolla takaisin, ehkä liiankin kanssa?

      • +++

        ja ajankohtainen kysymys


      • Taavi

        Suomalaiset ovat sitkeitä. Vaikka työpaikkakiusaaminen onkin raskas kokemus se ei helposti aja ihmistä kostoon. Mutta jos sama ihminen joutuu ensin kiusatuksi, sitten menettää työnsä, ajautuu ehkä avioeroon, menettää kotinsa ja samaan syssyyn vielä jotakin muuta niin nämä kaikki yhdessä voisivat aiheuttaa hermoromahduksen ja koston.

        Tällaisessa tapauksessa ihminen toimisi kuitenkin täyttä ymmärrystä vailla joten tapauksen selvitys oikeudessa voisi olla mielenkiintoinen koska motiivit selvitettäisiin todella tarkasti. Silloin myös kiusaamisen olemassaolo tulisi ilmi. Tämä johtaisi todennäköisesti lievempään tuomioon. Ellei uhri sitten tapa itseäänkin samalla.


      • lakimiesS
        Taavi kirjoitti:

        Suomalaiset ovat sitkeitä. Vaikka työpaikkakiusaaminen onkin raskas kokemus se ei helposti aja ihmistä kostoon. Mutta jos sama ihminen joutuu ensin kiusatuksi, sitten menettää työnsä, ajautuu ehkä avioeroon, menettää kotinsa ja samaan syssyyn vielä jotakin muuta niin nämä kaikki yhdessä voisivat aiheuttaa hermoromahduksen ja koston.

        Tällaisessa tapauksessa ihminen toimisi kuitenkin täyttä ymmärrystä vailla joten tapauksen selvitys oikeudessa voisi olla mielenkiintoinen koska motiivit selvitettäisiin todella tarkasti. Silloin myös kiusaamisen olemassaolo tulisi ilmi. Tämä johtaisi todennäköisesti lievempään tuomioon. Ellei uhri sitten tapa itseäänkin samalla.

        Sellainen firma nimi esiin, missä sallitaan vakava työpaikkakiusaaminen ja työnteon häiritsemien.
        Sittenpähän katsotaan kuka, mikä tai kenet tuomitaan.


    • Tiina 80

      Ensimmäiseksi kannattaa kertoa vanhemmille ja parhaimmille ystäville. Sitten kertoa työpaikan pomolle. Jos sekään ei auta niin työterveyshoitajalle. Jos noista mikään ei auta kannattaa lähteä pois koko työpaikalta..Parempia paikkoja löytyy...Itse olen ollut todella pahan työpaikka kiusauksen uhri ja en toivoisi sitä edes pahimmalle vihamiehelleni....Hyvät jatkot...

      • sivusta kuullut

        Eikun suoraan vaan kaikille tiedoksi sen jälkeen kun on lähtenyt, miten paska paikka se oli. Kyllä se sana leviää.


      • Eräs t.
        sivusta kuullut kirjoitti:

        Eikun suoraan vaan kaikille tiedoksi sen jälkeen kun on lähtenyt, miten paska paikka se oli. Kyllä se sana leviää.

        Vaikka kiusattu ei sitä aina itse tiedä, on samasta paikasta työterveyshuollossa asiakkaita paljon. Sana voi jo olla levinnyt, mutta kukaan ei tee asialle mitään.


      • työrauha

        mahdollisuus on ottaa yhteys työsuojelupiiriin sieltä tulee puolueeton porukka joka tutkii asiaa tai liitto on toinen vaihto ehto. ei kannata jäädä hautomaan asiaa vaan panna toimeksi.


      • ottaa tämänkin huomioon
        työrauha kirjoitti:

        mahdollisuus on ottaa yhteys työsuojelupiiriin sieltä tulee puolueeton porukka joka tutkii asiaa tai liitto on toinen vaihto ehto. ei kannata jäädä hautomaan asiaa vaan panna toimeksi.

        se kiusaaja psykopaatti, joka on jo kerinnyt valjastamaan kaikki oman itsensä taakse luottamusmiehiä myöten. Herää kysymys..kenen luottamusmies?? Jos molemmat samassa liitossa?? Mutta kun he sattuvatkin olemaan bestiksiä, mitäs sitten??


      • luen sen läksiäisissäni
        työrauha kirjoitti:

        mahdollisuus on ottaa yhteys työsuojelupiiriin sieltä tulee puolueeton porukka joka tutkii asiaa tai liitto on toinen vaihto ehto. ei kannata jäädä hautomaan asiaa vaan panna toimeksi.

        työporukastani. Enkä kyllä kaunistele silloin mitään. Siinähän kuulee kiusaajani ja osa jäljellejäävistä pikkupaskiaispomoista ynnä muka ns. luottoihmisistä mimmoinen työmaa henkisesti ja käytännöllisesti meillä on ollut. Työtä kyllä olen aina saanut tehdä..tositenkin edestä...


    • anulini

      Yksi ratkaisu olisi kiusaajille lisää töitä jos ei aika kulu,vaan täytyy pilkata toista...kuitenkin vaikka ollaan kaikki erinlaisia...niin kaikki tulee samasta paikasta ja päättyy samaan,yritettäisi edes olla ystävällisiä toisillemme!

    • burn out

      Olen itse kokenut työpaikakiusaamisen raskaimman jälkeen.Kahden kuukauden jatkuvan piinan alla saatiin henkinen selkäranakani murrettua,minut savustettiin ulos talosta,jouduin ennenaikaiselle työkyvyttömyys-eläkkeelle,ansiotasoni putosi.Kukaan ei puuttunut ei luottamusmies,ei lääkäri ei kukaan.
      Ja kyse on kunnallisesta työpaikasta.

      • ajojahti

        Minulle kävi myös samoin savustettiin ulos työpaikasta.Otin lopputilin oman terveyteni takia kun en jaksanut enää jatkuvaa vääristelyä.Voimia sullekin


    • Kiusaaja !!

      Perin mielenkiintoista, mut on kerran leimattu kiusaajaksi ja en todellakaan tiedä miksi, samalla lailla istuin hänen kuin muidenkin kanssa tupakalla juttelemassa, enkä muutenkaan haukkunut tai mielestäni kiusannut, samanlainen olin kuin muillekkin työkavereilleni, joten yllätys oli melkoinen kun asiasta kuulin !!! Pomojen joukossa mut oli tietysti leimattu multa mitään kysymättä !! Joten sanoisin, että kannattaa ensin selvittää onko asiassa perää ja syytellä vasta sitten....

      • Kaiken kokenut

        Asia on kyllä niin että henkilökohtaiset urakat on otettava käyttöön.
        Silloin ei kertakaikkiaan ole aikaa ja eikä varmasti haluakaan ryhtyä leikkimään aikuisten miesten hiekkalaatikkoleikkejä.
        Urakkapalkka omaan maan pottiin ja tahtiin yleisen peruspalkan jälkeen.


    • Nimetön

      puukko myös tehokas

    • hjcxuvuk

      jos muu ei auta,loppuupahan ainakin vittuilu.Tai sitten heittäytyy aivan hulluksi,tapaan vaikka: syön koirasi jos et jätä mua rauhaan tms.Koska yleensä hulluja pelätään eikä pomokaan uskalla potkuja antaa
      koska pelkää että kyseinen kaveri tulee vielä oven taakse.

      Kahvipöydässäkin riittää tilaa mainiosti,kun kaikki mielellään antaa paikkansa jne,Että näin!!

    • jassoo

      Kiusaaminen loppuu pian kun alat kiusata kiusaajan lähipiiriä.

      • Sivusta seurannut

        Ei sillä tavalla lopu vaan laajenee. Sittenhän se kiusattu vasta onkin helisemässä.
        Miten sitten luulet pärjääväs?
        Joukkohenkihän se on vielä pahempi. Yhden mulgvistin kanssa vois pärjätkin jos eivät toiset tulisi mukaan.
        Kaikille vaan lopputili. Se on paras konsti kun sitten työttömäksi jäätyään opettelevat kirjoittamaan työtön työtön lappusia vuositolkulla.
        Luultavasti seuraavassa työpaikassa, jos sellaisen onnistuvat saamaan älyävät olla ihmisiksi.


      • Ennätys
        Sivusta seurannut kirjoitti:

        Ei sillä tavalla lopu vaan laajenee. Sittenhän se kiusattu vasta onkin helisemässä.
        Miten sitten luulet pärjääväs?
        Joukkohenkihän se on vielä pahempi. Yhden mulgvistin kanssa vois pärjätkin jos eivät toiset tulisi mukaan.
        Kaikille vaan lopputili. Se on paras konsti kun sitten työttömäksi jäätyään opettelevat kirjoittamaan työtön työtön lappusia vuositolkulla.
        Luultavasti seuraavassa työpaikassa, jos sellaisen onnistuvat saamaan älyävät olla ihmisiksi.

        Ennätys tämäkin. Tätä aloittajan palstaa kohta on lukenut 30.000 ihmistä. Kirjoittajia liki pari sataa. Tästä näemme miten vaikeasta asiasta keskustellaan.


      • k.i.p.u.p.i.s.t.e
        Ennätys kirjoitti:

        Ennätys tämäkin. Tätä aloittajan palstaa kohta on lukenut 30.000 ihmistä. Kirjoittajia liki pari sataa. Tästä näemme miten vaikeasta asiasta keskustellaan.

        Se on katsos niin, että kun yritysten sisällä, missä tällaiset asiat tulisi ratkaista, ei ole halukkuutta löytää oikeudenmukaista ratkaisua kiusaamiseen niin tämän seurauksena tapaukset tulevat kaiken kansan tietoon.

        Useimmat tapauksista ovat niin järkyttävää luettavaa että moni lukija ei olisi voinut kuvitellakaan, kuinka huonosti ihmisiä voidaan kohdella työpaikoilla, jotka mainostavat itseään ulospäin "hyvänä työpaikkana". Tällainen herättää runsaasti keskustelua.

        On niin helppoa istua toimitusjohtajan tuolilla ja allekirjoittaa uhrin irtisanominen. Ongelma on lakaistu "siististi maton alle", aivan kuten ongelman kehittyessäkin on menetelty. Ei vain taida tulla monellekaan toimitusjohtajalle mieleen, että kyse on kuitenkin ihmiskohtaloista, joita ei ole mahdollista lakaista maton alle. Uhri ei nimittäin unohdakaan asiaa, kuten toimitusjohtaja kuvittelee. Kun oikeudenmukaisuutta ei löydy yrityksen johdosta, alkaa uhri etsiä sitä itse. Tavalla tai toisella.


      • Kaiken kokenut
        k.i.p.u.p.i.s.t.e kirjoitti:

        Se on katsos niin, että kun yritysten sisällä, missä tällaiset asiat tulisi ratkaista, ei ole halukkuutta löytää oikeudenmukaista ratkaisua kiusaamiseen niin tämän seurauksena tapaukset tulevat kaiken kansan tietoon.

        Useimmat tapauksista ovat niin järkyttävää luettavaa että moni lukija ei olisi voinut kuvitellakaan, kuinka huonosti ihmisiä voidaan kohdella työpaikoilla, jotka mainostavat itseään ulospäin "hyvänä työpaikkana". Tällainen herättää runsaasti keskustelua.

        On niin helppoa istua toimitusjohtajan tuolilla ja allekirjoittaa uhrin irtisanominen. Ongelma on lakaistu "siististi maton alle", aivan kuten ongelman kehittyessäkin on menetelty. Ei vain taida tulla monellekaan toimitusjohtajalle mieleen, että kyse on kuitenkin ihmiskohtaloista, joita ei ole mahdollista lakaista maton alle. Uhri ei nimittäin unohdakaan asiaa, kuten toimitusjohtaja kuvittelee. Kun oikeudenmukaisuutta ei löydy yrityksen johdosta, alkaa uhri etsiä sitä itse. Tavalla tai toisella.

        Sehän se onkin ihmeellistä, että yhden niskaan kaadetaan koko suuren talon likaämpäri.
        Kun ongelmat ovat monesti aivan muualla kuin siinä ihmisessä,jota kiusataan ja joka ei kuitenkaan hyväksy tarkoituksellista epäoikeudenmukaisuutta ja tahallista työnteon häirintää.
        Jos ja kun joku yrittää hyvää tarkoittaen yhteistyöhaluja ja omaa vastuuta myös ryhmäurakassa, niin hänet leimataan hankalaksi tyypiksi,jonka kanssa ei tule toimeen.
        Pitääkö tosiaan niellä kaikki vääryydet ettei niistä saisi puhua?
        Eipähän asia enää sinänsä minua koske, kun olen "putken" jälkeen päässyt pienelle eläkkeelle, mutta nyt puhun ja puhun koska työssä ollessani en saanut puhua.
        Yrittipä silloinen pääluottamusmies teiloa etten saisi kirjoittakaan. Mutta sitä suuremmalla syyllä nyt kirjoitan.
        Mennään sitten kaikki vaikka perää kanaa linnaan jos niikseen on. Kun silloin uskalsin puhua minut leimattiin koko työpaikan häiriköksi.
        Muistan senkin erään sairasleikkaamon juoru-ukon, jonka juuri ja juuri opin ulkonäöltä tuntemaan ja nimen tietämään, joka levitteli ja revitteli minusta täysin valheellisia ja perättömiä juoruja. Hän tuli oikein taukotupaan niitä kertomaan. Kun sanoin hänelle suorat sanat, hän punasena pällötäen lähti ovesta enkä ole sen kummoisemmin henkilöä tavannut.
        Eikö aikuisilla miehillä ole omissakin asioissa setvimistä tarpeeksi? Sitä ihmettelen.
        Vielä ainakin kerran sanon ja painokkaasti että ryhmäurakka on kaikkein pahin. Se synnyttää pahoja ristiriitoja, koska on yhtä monta mieltä kuin on miestäkin. Mennään sieltä mistä aita on matalin.
        Ja ne helvetin digitaalit ja muut mittarit. Heittäkää vaikka järveen, onkirisun painoksi. Terve työyhteisö ei niitä tarvitse.
        Vain sairaassa työyhteisössä leikitään kuin pikkupojat hiekkalaatikolla.


      • kuinkahan paljon
        Ennätys kirjoitti:

        Ennätys tämäkin. Tätä aloittajan palstaa kohta on lukenut 30.000 ihmistä. Kirjoittajia liki pari sataa. Tästä näemme miten vaikeasta asiasta keskustellaan.

        Kuinkahan paljon oliskaan tällä palstalla keskutelijoita jos kaikkilla kiusatuilla olisi mahdollisuus keskustella täällä. Suurin osa ihmisistä ei vielä osaa käyttää tietokonetta eikä ole edes tietoinen tälläisestä palstasta.
        Olemme vaan pisara meressä, joten se jo kertoo ongelman suuruudesta.


      • !!!
        kuinkahan paljon kirjoitti:

        Kuinkahan paljon oliskaan tällä palstalla keskutelijoita jos kaikkilla kiusatuilla olisi mahdollisuus keskustella täällä. Suurin osa ihmisistä ei vielä osaa käyttää tietokonetta eikä ole edes tietoinen tälläisestä palstasta.
        Olemme vaan pisara meressä, joten se jo kertoo ongelman suuruudesta.

        Ongelmia on todella paljon työyhteisöissä. Vastuu kuuluisi esimiestasolle. On kuitenkin esimiestason etu, että syntipukki työyhteisössä löytyy ja agressiot heitetään tämän usein syyttömän ihmisen niskaan. Esimiehen on helpompi hallita ryhmää, jossa kukaan ei uskalla tulla IHAN OIKEASTI peräämään omia oikeuksiaan, koska joutuisi pian silmätikuksi. Siis asialla on selkeä hyötyjäpuoli ja toiminta ei ole viatonta.


    • Ruskotar

      Työpaikkakiusaamiseen kannattaa puuttua esimiehen kautta. Jos hän on se kiusaaja sitten on vähän vaikempaa puuttua. Esimiehelläkin on yleensä esimies eli mahdollisimman korkealle kannattaa tässä asiassa mennä.
      Kiusaaja on yleensä kateellinen sinulle jostain osaamastasi asiasta. Todennäköisesti hallitset sen paremmin kuin kiusaaja.
      Kiusaajalle kannattaa puhua, että tämä tuntuu minusta pahalta enkä halua, että toimit niin.

      Itse sanoin esimiehelleni, että en paikkaan tule ennemmin, kun eräs henkilö on sieltä poistunut.
      Hyvänä työntekijänä sain paikan ja toinen pantiin pois. Joskus onni on myös kiusatun puolella.

      Työkavereiltakin voi apua pyytää, jos olet ollut paikassa kauan. Uutena työntekijänä sinun on turhaan tukea pyytää.

      Koita selvitä tilanteesta. Älä jää kiinni tilanteeseen vaan etsivä löytää ja uusia ovia avautuu aina. Muuten ei maailma pyörisi.

      • rölli

        taidan välttää tuota firmaa missä olit töissä!


      • k.i.p.u.p.i.s.t.e
        rölli kirjoitti:

        taidan välttää tuota firmaa missä olit töissä!

        Mikäli sinulla on vaihtoehtoja mistä valita, niin kannattaa käyttää tervettä harkintaa.

        Voit aivan hyvin menestyä myös Elektrobitillä, kunhan et koskaan joudu osalliseksi mistään konfliktista, olet hiljaisen tyytyväinen palkkatasoon, et missään nimessä tuo mitään epäkohtia esiin tai pyri kehittämään yhtään mitään asiaa. Olet vain hiljaa ja teet työsi, aivot jätetään eteisen narikkaan. Näillä eväin uskoisin että siellä pärjää...

        Galleriasivuni linkkien takana kertomani asiat olkoot esimerkkinä siitä, miten pielessä asiat voivat olla yrityksessä joka mainostaa itseään hyvänä työpaikkana. Ei ole todellakaan mukavaa tuoda tällaisia asioita julki. Mutta uhrillakin tulee mitta täyteen, kun työyhteisössä valitsevia konflikteja ei haluta ratkaista normaalein keinoin, vaan turvaudutaan irtisanomaan eniten kärsinyt henkilö - eikä asiaa suostuta mitenkään ratkaisemaan neuvottelemalla.

        Kofliktit luovassa työyhteisössä ovat kuitenkin väistämättömiä, joten johdon tulisi myös kyetä ne ratkaisemaan oikeudenmukaisesti. Sikälimikäli Elektrobitin operatiivisessa johdossa ja HR-puolella istuu vielä samat henkilöt kuin aikoinaan, niin en usko että meno on paremmaksi muuttunut.

        Vastuun kierto ei kuitenkaan toimi loputtomasti, jossain vaiheessa "tulee takkiin". Se, että vastuu huonosta työilmapiiristä kaadetaan yksilön (uhrin) niskaan on käytännössä johdon tapa paeta sille kuuluvaa vastuuta työhyvinvoinnista. Asioiden "hyssyttely" ja lakaisu maton alle on taas esimerkki johdon kyvyttömyydestä myöntää virheitä.

        Vastuunotto ja virheiden myöntäminen ovat kuitenkin tärkeitä juttuja yrityksen johtamisessa. Ilman näitä perusasioita yritys ei voi loputtomiin menestyä. Virheitähän sattuu meille kaikille, niin myös yritysjohdolle, ei kukaan voi olla täydellinen. Konflikteja syntyy luovissa työyhteisöissä muuallakin, ei siinäkään ole mitään erikoista/hävettävää. Eipä vaan ole sitä päivää vielä tullut, että johto myöntäisi virheensä tässä Varkauden tapauksessa - puhumattakaan vastuullisesta ja oikeudenmukaisesta asian ratkaisemisesta.


    • ja asia hoituu !

      ILMOITA TYÖSUOJELUPIIRILLE. Siellä on ammatti-ihmiset hoitamassa asiaasi.

      • Ei auta mitään

        Se on täysin hampaaton laitos ei sieltä mitään apua saa.Eivät uskalla ottaa kantaa kun oma palli olis tulilinjalla.Täysin turha laitos.


      • Täsmä
        Ei auta mitään kirjoitti:

        Se on täysin hampaaton laitos ei sieltä mitään apua saa.Eivät uskalla ottaa kantaa kun oma palli olis tulilinjalla.Täysin turha laitos.

        Olen täysin samaa mieltä


      • Aamu

        Ei ne tule. Pitää olla todistetta asia.
        Jos pomo kahdenkesken sättii aivottomaksi idiootiksi ja teettää moneen kertaan saman työt, syyttää itse tekemistään virheistä ja nöyryyttää... miten voin todistaa kun hän tulee kähisemaan korvan juureen....
        uskokaan nyt jo että Suomessa ei tähän apua saada, tämä on täynnä pikku-hitlereitä ja valitettavan usein naispuolisia.


      • Ei auta mitään

        Suoraan poliisille vaan tutkinta pyyntö että tutkivat työpaikka häirinnän ja kiusan teon. Työpaikka kiusaus on rikos.Mitä enemmän pyyntöjä tulisi niin alkais varmaan tehoamaan?


      • työsuojelupiiriä
        Ei auta mitään kirjoitti:

        Se on täysin hampaaton laitos ei sieltä mitään apua saa.Eivät uskalla ottaa kantaa kun oma palli olis tulilinjalla.Täysin turha laitos.

        espoon räjähdyksessä...eihän ne tee mitään muuta kuin levittelevät käsiänsä reppanat.


      • Anonyymi
        Ei auta mitään kirjoitti:

        Se on täysin hampaaton laitos ei sieltä mitään apua saa.Eivät uskalla ottaa kantaa kun oma palli olis tulilinjalla.Täysin turha laitos.

        Liitot, työsuojelupiirit ja työterveyshuollot ovat vain työnantajaa varten. Poliittisesti järjestyneitä instansseja. Eivät pidä työntekijöiden puolta. Julkisuus hiljentää väärin toimineet virkamiehet. Korkeaa virkamiestä valvoo vieläkin korkeampi virkamies.


    • Alla otos linkin takaa löytyvästä materiaalista,
      Henkinen väkivalta työpaikalla ja siihen puuttuminen:
      http://forums.cjb.net/mobbinfo-about105.html

      MITÄ TEHDÄ JOS ON JOUTUNUT TYÖPAIKKAKIUSAAMISEN KOHTEEKSI?

      1. Kerro esimiehellesi.

      2. Ota yhteys tarvittaessa
      - ylempään esimieheen
      - työsuojeluvaltuutettuun
      - luottamusmieheen
      - työterveyshuoltoon
      - työsuojelupiirin työsuojelutarkastajaan

      3. Hanki sairauspoissaoloista aina lääkärintodistus. Pidä alkuperäiset todistukset itselläsi ja anna kopiot eteenpäin.

      4. Pidä kirjaa työpaikan tapahtumista. Kuvaile tilanteet niin tarkasti kuin muistat: Mitä on tapahtunut, kenen tai keiden toimesta ja milloin ja mitä seurauksia tapahtuneista on sinulle aiheutunut.

      5. Vaadi päätökset / kokousten pöytäkirjat / muistiot aina kirjallisina. Pidä myös itse kirjaa palaverin kulusta.

      6. Hanki itsellesi tarvittaessa avustaja (mieluummin työpaikan ulkopuolelta) palavereihin, joissa asiaasi käsitellään. Avustaja voi olla kuka tahansa oikeustoimikelpoinen henkilö. Varaudu todistamaan, että avustajallasi on oikeus olla paikanpäällä myöntämällä hänelle avoin asianajovaltakirja.

      7. Hanki tarvittaessa kaikki itseäsi koskevat muistiinpanot / asiakirjat esimerkiksi työterveyshuollosta.


      TIETOA VOI HAKEA

      Työterveyslaitoksista: www.ttl.fi
      Työturvallisuuskeskuksesta: www.tyoturva.fi
      Työsuojelupiirien työsuojelutoimistoista: www.tyosuojelu.fi
      Sosiaali- ja terveysministeriön Työsuojeluosastolta: www.stm.fi
      Työpaikkakiusatut foorumista: http://www.tyopaikkakiusatut.net/

      • heinh-5r

        sakihivutus kiusajille ja turpiin että nuppi tutisee


      • heinh-5r kirjoitti:

        sakihivutus kiusajille ja turpiin että nuppi tutisee

        Sillä opilla saat vain tuomion pahoinpitelystä ja rikosrekisterin...


      • ja ilman sitäkin
        HCD kirjoitti:

        Sillä opilla saat vain tuomion pahoinpitelystä ja rikosrekisterin...

        tää kiusaaja itkee muille, kuinka hän on tullut kiusatuksi vaikka itse on juuri kiusannut..narsistiako?


      • Kysynpä vain
        ja ilman sitäkin kirjoitti:

        tää kiusaaja itkee muille, kuinka hän on tullut kiusatuksi vaikka itse on juuri kiusannut..narsistiako?

        Mitäs sä peittelet. Kuka oli kyseessä? Haista sinä hanhen jalka jos et osaa edes kirjoittaa.


      • on se kiusaaminenkin
        heinh-5r kirjoitti:

        sakihivutus kiusajille ja turpiin että nuppi tutisee

        Miksi mennä mukaan sellaiseen josta itse haluaa päästä pois. Emme me kisatut halua alkaa kiusaajiksi vaikka monet meistä onkin kiusaajiksi leimattu.

        Kiusatut joutuu juuri sakinhivuttajien uhreiki syytä ei "hivuttamieen" tarvita. En hyväksy minkäänlaista väkivaltaa en edes kostomielessä niille kiusaajille. Kyllä se pitää ensisijaisesti johtoportaasta tulla se apu.

        Varmaankin kaikki kiusatuiksi joutuneet on kanssani samaa mieltä , emme halua riidellä vaan rakentavaa yhteityöta ja ´työyhteisön jossa on kaikilla hyvä olla.


    • On KOKO TYÖYHTEISÖN ongelma ja siihen pitäisi puuttua tekemällä selväksi käyttäytymis-säännöt työpaikalla.

      Siis lyhyesti:
      Kuinka toista ihmistä tulee kohdella työpaikalla.

      Joku voi miettiä, että eikös nuo käytöstavat ole jo kotona opetettu kaikille lapsena?

      Ei ole, kun keskusteluja ja kertomuksia henkisestä väkivallasta seuraa, käy tämä ilmi selvästi.

      • Kaiken kokenut

        Tuo on totta. Seura tekee kaltaisekseen.
        Sitä minä eniten ihmettelin miten suuri joukko tuli mukaan tähän kiusaamisklikkiin.
        Siihen tuli ulkopuolisiakin kuten toiselta osastoltakin mm. silloisen ns. kuuman osaston luottamusmies halpaisine nimittelyineen.
        Hänhän oli jo runsaat 30 vuotta sitten aloitti minun nälvimisen. Mutta kas kun olosuhteiden pakosta jouduin palaamaan samaan taloon, niin sama "piru" siellä oli vastassa.
        Kukahan nyt mahtanee olla hänen silmätikku? Jokuhan se varmasti on. Sairaaloisen sadistinen luonne tarvitsee jonkun elävän olennon, johon pahan olonsa purkaa.
        Entäs se sairasleikkaamon juoru-ukko, joka tuli taukotupaan puhumaan perättömiä juttuja minusta. Ja kuka tai ketkä olivat ne, jotka laativat ns. Sindlerin listan taukotuvan seinälle. Tulkoot esiin!!! Aivan uskomattomia tarinoita keksittiin ja kaikista minua syytettiin.
        Tulenko vaatimaan miljoonaeuron korvaukset erittäin pitkäaikaisesta henkisestä kivusta ja särystä? Hänen ja joukkohengen voimin onnistui tuhota minun itsetuntoni, työni ja ansioni.
        Onko siis työpaikalla on nieltävä kaikki vääryydet??


    • emigrant

      Kyllä minua ihmettytää monien suomalaisten asenne. Näette vääryyttä mutta ette uskaltaa puutua asian. Siitä se alkaa ...toisen kärsymys ei ole meidän asiamme.:(

      • Myös maastamuuttaja

        Olen myös maastamuuttaja, mutta olen vain muuttanut Suomesta Ruotsiin. Minun käsittääkseni Suomessa näytetään tunteita enemmän työpaikoillakin. Suomessa esim. lakkoillaan enemmän.

        Balkanin maista olevat työtoverini täällä Ruotsissa puhuvat asiaa ammattiliiton kokouksissa ja haluavat taistella oikeuksistaan, kun me pohjoismaalaiset istumme kokouksissa vain hiljaa.


      • Työelämässä kaiken k
        Myös maastamuuttaja kirjoitti:

        Olen myös maastamuuttaja, mutta olen vain muuttanut Suomesta Ruotsiin. Minun käsittääkseni Suomessa näytetään tunteita enemmän työpaikoillakin. Suomessa esim. lakkoillaan enemmän.

        Balkanin maista olevat työtoverini täällä Ruotsissa puhuvat asiaa ammattiliiton kokouksissa ja haluavat taistella oikeuksistaan, kun me pohjoismaalaiset istumme kokouksissa vain hiljaa.

        Ryhmäurakka on kuin riitaisa jääkiekko-ottelu, missä rystyset valkoisena ja niska punaisena tapellaan- ei niinkään maaleista, vaan lihasta ja rahasta. Eräänkin sellaisen ottelun jälkimainingeissa yhden pelaajan isä kuoli.
        Mitä on tehnyt Elintarviketyöläisen liitto ja työantajaliitto ongelmien poistamiseksi ja oikeudenmukaisuuden tavoittamiseksi ? Vastaus: Ei mitään.
        Entisen pääluottamusmiehen sanaa lainatakseni, niin porukat naaraa vaan kiusatulle.
        Vielä tämä arvoisa pääluottamusmies sai ylennyksen uusiin suurin saappaisiin ja turvalliseen työpaikkaan erään alueen toimitsijaksi liiton suojeluksessa.


      • Asian tuntia
        Työelämässä kaiken k kirjoitti:

        Ryhmäurakka on kuin riitaisa jääkiekko-ottelu, missä rystyset valkoisena ja niska punaisena tapellaan- ei niinkään maaleista, vaan lihasta ja rahasta. Eräänkin sellaisen ottelun jälkimainingeissa yhden pelaajan isä kuoli.
        Mitä on tehnyt Elintarviketyöläisen liitto ja työantajaliitto ongelmien poistamiseksi ja oikeudenmukaisuuden tavoittamiseksi ? Vastaus: Ei mitään.
        Entisen pääluottamusmiehen sanaa lainatakseni, niin porukat naaraa vaan kiusatulle.
        Vielä tämä arvoisa pääluottamusmies sai ylennyksen uusiin suurin saappaisiin ja turvalliseen työpaikkaan erään alueen toimitsijaksi liiton suojeluksessa.

        Mitäs jos selvitäsi pääsi. Olet humalassa. Tai sitten olet todella vajaa...

        terveisin,
        Heka


      • Työelämässä kaiken k
        Asian tuntia kirjoitti:

        Mitäs jos selvitäsi pääsi. Olet humalassa. Tai sitten olet todella vajaa...

        terveisin,
        Heka

        En tarkoita sinua Heka, mutta ketä sinä tarkoitat Heka ? Pääluottamusmiehiä kuin myös muita osaston luottamusmiehiä on moneen lähtöön.
        Toisilla on vain oman kunnian ja maineen metsästys hännystelyporukkaa tukemalla, ei niinkään kaikkien työtovereiden tasapuolien puolustaminen ja tukeminen.


      • Työelämässä kaiken k
        Työelämässä kaiken k kirjoitti:

        Ryhmäurakka on kuin riitaisa jääkiekko-ottelu, missä rystyset valkoisena ja niska punaisena tapellaan- ei niinkään maaleista, vaan lihasta ja rahasta. Eräänkin sellaisen ottelun jälkimainingeissa yhden pelaajan isä kuoli.
        Mitä on tehnyt Elintarviketyöläisen liitto ja työantajaliitto ongelmien poistamiseksi ja oikeudenmukaisuuden tavoittamiseksi ? Vastaus: Ei mitään.
        Entisen pääluottamusmiehen sanaa lainatakseni, niin porukat naaraa vaan kiusatulle.
        Vielä tämä arvoisa pääluottamusmies sai ylennyksen uusiin suurin saappaisiin ja turvalliseen työpaikkaan erään alueen toimitsijaksi liiton suojeluksessa.

        Jo lähes 40.000 lukijaa. Vielä puuttuu paljon 150.000 :sta, joita kiusataan työpaikoilla jopa päivittäin.


      • ...
        Työelämässä kaiken k kirjoitti:

        Ryhmäurakka on kuin riitaisa jääkiekko-ottelu, missä rystyset valkoisena ja niska punaisena tapellaan- ei niinkään maaleista, vaan lihasta ja rahasta. Eräänkin sellaisen ottelun jälkimainingeissa yhden pelaajan isä kuoli.
        Mitä on tehnyt Elintarviketyöläisen liitto ja työantajaliitto ongelmien poistamiseksi ja oikeudenmukaisuuden tavoittamiseksi ? Vastaus: Ei mitään.
        Entisen pääluottamusmiehen sanaa lainatakseni, niin porukat naaraa vaan kiusatulle.
        Vielä tämä arvoisa pääluottamusmies sai ylennyksen uusiin suurin saappaisiin ja turvalliseen työpaikkaan erään alueen toimitsijaksi liiton suojeluksessa.

        on jo uudet kiusaamiskuviot tai muut törttöilyt käynnissä, kiusaajat ei pysty luomaan aidosti harmonista ympäristöä. Teoilla on seurauksensa, kannattaa vain jatkaa omaa elämäänsä, jos on kieroista kuvioista päässyt irtautumaan. En tiedä, miten paljon aikanaan olisit saanut valituksilla aikaiseksi, mutta anna itsellesi anteeksi se, ettet silloin reagoinut.


      • RTyöelämässä kaiken
        ... kirjoitti:

        on jo uudet kiusaamiskuviot tai muut törttöilyt käynnissä, kiusaajat ei pysty luomaan aidosti harmonista ympäristöä. Teoilla on seurauksensa, kannattaa vain jatkaa omaa elämäänsä, jos on kieroista kuvioista päässyt irtautumaan. En tiedä, miten paljon aikanaan olisit saanut valituksilla aikaiseksi, mutta anna itsellesi anteeksi se, ettet silloin reagoinut.

        Kyllähän minä reagoin,mutta ei mitään auttanut.Porukat vaan nauroi pääluottamusmiehen johdolla.


    • Paratiisiin...

      Mennä työpaikalle ja räiskijä kiusaajat kuoliaaksi, niin kuin Saari ja auvinen tekivät.
      Suomessa ei mielestäni ole koskaan tapahtunut vielä tällaista, vai onko?
      Uskon, että laman kasvatessa näistä tapahtumista tulee arkipäivää: pullo kossua ja sitten vaan aamupalaveriin mutka kainalossa, ja pam!

      Sitten taas ihmetellään onko tämänlainen toiminta tullut jäädäkseen Suomeen, ja jäädään odottelemaan seuraavaa.
      Siinä samalla haukutaan taas Anne Holmlund ja kaikki, joilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

      • einariii

        Mielestäni ei työpaikkakiusaamiseen voi puuttua kun yhdellä tavalla tehokkaasti. Työpaikalle pitää ujuttaa joku täysin ulkopuolinen joka sitten totuuden mukaan raportoi mitä työpaikalla oikeasti tapahtuu. Tämä henkilö voisi olla sitten oikeudessakin tarvittaessa todistajana. Tällaisia ammattitaitoisia "kiusaajaetsiviä" tarvittaisiin


    • Anonyymi

      Työpaikkakiusaaminen pitäisi nimetä rikoslakiin ja tehdä lakialoite eduskunnassa. Kiusaaja, kiusaajat joutuisivat vastaamaan huudoistaan sakkorangaistuksen uhalla. Jopa vankeudella, niinpä loppuisi kiusaaminen.

      • Anonyymi

        juurikin näin. kunnon rangaistus pitäisi olla, esim. varoitus ja sitten työpaikan menettäminen


      • Anonyymi

    • Anonyymi

      Parasta ottaa AVI:in yhteyttä

    • Anonyymi

      Jouduin työnantajani Helsingin kaupungin taholta vainon ja työpaikkakiusaamisen uhriksi 1996- 2000 alkupuolelle asti. 2003 menin Vantaan kaupungin palvelukseen. Vainoaminen ja kiusaaminen alkoi uudelleen 2010 ja 2014. Vainoojina olivat osastonhoitaja , terveydenhoitaja ja lääkäri, samoin Helsingin kaupungin kiusaajat ja vainoojat olivat työterveyshuollossa, terveydenhoitaja ja lääkärit. Malmin sairaalan työterveyshuolto. Lääkäri oli mustamaalannut minua, jopa liiton lakimiehelleni. Lääkäreiden käytös oli epäasiallista käytöstä. 19.10.2014 toimeksiantaja kuoli äkillisesti sairauskohtaukseen Loimaallan maaseutukodissaan. Juristi. Tällöin loppui kisaamiseni ja vainoamiseni. Juristin sukulainen huuteli minulle, et vieläkö sinulla on se työpaikka jäljellä? Jäin eläkkeelle 68- vuotiaana 42 vuotta palvelleena. Ei heillä ollut mitään syytä vainota minua. Raha oli ainoa motiivi ja omaisuuteni. Kyseinen juristi oli verkostoitunut työterveyshuollon kanssa saadakseen minut taloudellisiin vaikeuksiin ja minut työttömäksi. Likaista peliä.

    • Anonyymi

      Ei kannata puuttua. Pysyy erossa riidoista.

      • Anonyymi

        Niin tein minäkin. En ottanut mihinkään kantaa, keskityin vain omaan työhöni.


    • Anonyymi

      Suomi ei ole oikeusvaltio kaikille yhdenvertaisuudessaan. Laki ei ole kaikille sama. Laki on vain kävelevä mainos. Virkakoneisto on läpeensä mätä. Akateeminen mädännäisyys on uhkaksi yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle. Tätsit se on tässä? Korruptoitunut virkakoneisto hyvävelijärjestelmineen.

    • Anonyymi

      riippuu vallankin siitä roolista jossa asiaa koettaa laittaa kuntoon
      a ) itse kiusattuna b) itse kiusaajana c) esimies asemassa
      d)työsuojeluvaltuutettuna e)työpaikkalääkärinä f)työtoverina joka näkee kiusaamista g) poliisina h)psykiatrina i) jne.
      Roolisi mukaan rakennat pelistrategian ja toimintatavan jolla asiat pannaan parempaan kuntoon

    • Anonyymi

      Kiusaaminen nykyään myös riski, koska some alkaa laulamaan kaltoinkohdetuilta

    Ketjusta on poistettu 26 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      99
      5365
    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      145
      3603
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      50
      3215
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      445
      2506
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      255
      1559
    6. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      86
      1304
    7. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      13
      1299
    8. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      77
      1238
    9. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      32
      1223
    10. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      141
      1150
    Aihe