Heips!
Voisiko joku kertoa tarkemmin, minkälainen haastattelu on aineenopen koulutukseen kielissä Helsingissä ja Jyväskylässä? Millä kielellä haastattelut on, onko Helsingissä esiteltävä teksti suomeksi vai vieraalla kielellä ja millä kielellä se esitellään? Liittykö teksti opettamiseen vai? Näsitä tiedoista olisin kiitollinen!
Voisiko joku kertoa tarkemmin, minkälainen haastattelu on aineenopen koulutukseen kielissä Helsingissä ja Jyväskylässä? Millä kielellä haastattelut on, onko Helsingissä esiteltävä teksti suomeksi vai vieraalla kielellä ja millä kielellä se esitellään? Liittykö teksti opettamiseen vai? Näsitä tiedoista olisin kiitollinen!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen ollut Helsingissä haastattelussa. Opiskelen kieltenopettajaksi. Haastattelu oli kokonaan suomeksi. Myös esiteltävä teksti oli suomeksi. Tosin täytyy mainita, että kaikki kolme haastattelijaa oli suomalaisia. On kai mahdollista, että joku haastattelijoista on ko. kieltä äidinkielenään puhuva, joten en voi mennä vannomaan, etteikö joku voisi haastattella vieraalla kielellä.
Tekstin aihetta en taida nyt muistaa. Luulen, että aihe ei välttämättä liity suoranaisesti opettamiseen, vaan kyse on enemmänkin siitä, kuinka hyvin osaat jäsentää tekstin lyhyessä ajassa. Mielestäni ei ole kovin tärkeä tietää etukäteen, minkätyyppinen tekstin aihepiiri on. Teksti on joka tapauksessa jokaiselle hakijalle uusi. Ei siihen voi sen kummemmin valmistautua, koska aihepiiriä ei kerrota etukäteen.
Oma ohjeeni on: ota rennosti! Kokonaisuudessaan tuo haastattelutilanne ei ollut mikään kauhea kokemus. Hakijan hermostuneisuus voi pilata paljon! Tärkeintä on, että olet luonnollinen, oma itsesi, ja osaat tuoda selvästi esille, miksi haluat opettajaksi. Hakijasta ei saisi paistaa läpi, että hän ei loppujen lopuksi ole kovin motivoitunut opettajan ammattiin.
Mulla on tunne et sillä haastattelulla ei ole niin hirveäasti merkitystä. Alkuaikoina Helsingissä hakijoita aineenopettajan koulutusohjelmaan oli liian vähän eli kaikki halukkaat jotka vaan pääsi filologian pääsykokeista läpi pääsi suoraan lukee aineenopettajiksi.
Tosin en tiedä miten suosittua se nykyään on ja paljon ihmisiä otetaan sisään. Sillon alkuaikoina ne sano et kaikki haastattlussa käyneet oli soveltuvia opettajiks mutta osa vaan ei päässy kielen kokeista läpi!!
Ja... vaikka aineenopettajan haastattlusta pääsee läpi (alussa tai sit myöhemmin) ei se välttämättä tarkoita et sopii opettajaks. Kaikenlaista porukkaa kun siitä läpi on päässy...
Et sillai. Älä ota haastattelusta stressiä. Siellä ei testata kieleitaitoa vaan just sitä opettajaksi soveltuvuutta. Ole ihana oma itsesi vaan..!!
Kaikki opettajaksi haluavat eivät pääse kieliaineissa sisälle Helsingissä!
Sisäänpääsyn helppous riippuu siitä, mitä kieltä ja missä kiintiössä hakee. On erikseen kiintiö niille, jotka ovat tutkinto-opiskelijoita ja niille, jotka tekevät kasvatustieteen opinnot jälkeenpäin valmiina maisterina. Sellainen käsitys minulla on, että maisterien on helpompi päästä sisälle, koska hakijoita on vähemmän suhteessa kiintiöön.
kiitos teille tiedoista! Olen menossa kumpaankin paikkaan haastatteluun ja yritän päästä yli turhasta jännityksestä. Opettajana olen jo toiminut yhden lukuvuoden omalla alallani ja nämä haastattelut ovat minulle iso asia, koska tiedän niin varmasti haluavani olla opettaja myös jatkossa, tämä on minun tulevaisuuden työni ja siksi pätevyys olisi hyvä saada. Koulutus auttaisi varmasti paljon myös itse työn suunnittelussa ja tekemisessä, eikä tarvitsisi kaikkea oppia kantapään kautta, kuten nyt epäpätevänä opena. Oletteko te olleet tyytyväisiä aineenopettajan koulutukseen? Saako siitä hyvät eväät työn tekemiseen?
Antoisinta kasvatustieteen opinnoissa oli mielestäni opetusharjoittelu. Siellä ohjaava opettaja seuraa harjoittelijan tunnit ja antaa palautetta. Ohjaava opettaja kyllä huomaa mokat. Joskus palautteen kuuleminen voi olla raskastakin, mutta oikea asennoituminen palautteen vastaanottamiseen auttaa. Harjoittelussa oppii myös tekemään tuntisuunnitelman, mikä auttaa tuntien pidossa. Kaikkien kirjatenttien aihepiirit eivät olleet minulle henkilökohtaisesti kovin mielenkiintoisia.
Uskon, että sulla on hyvät mahdollisuudet päästä sisään, koska sulla on noin paljon opetuskokemustakin. Tiedät varmaan jo, kuinka monta haki sinun kiintiössä ja kuinka monta otetaan. Tuo suhde tietysti ratkaisee, kuinka tiukkaa opiskelupaikan saaminen on. Esim. valmiiden maisterien saksan kielen kiintiössä on joskus päässeet kaikki halukkaat (kiintiö: 5 paikkaa).
Haastattelu keväällä 2000 oli suomeksi, kolme haastattelijaa joista yksi lähinnä kirjuri ja tarkkailija, ei tainnut kysyä mitään. Katsekontaktia otin joka haastattelijaan tilanteen mukaan. Silloin yllättävin kysymys oli mitä teen jos en pääse opekoulutukseen, muuten ei mitään ihmeellistä tai mieleenpainuvaa.