Kyse on toisen kerroksen keveistä harkkoseinistä. Oletteko lähteneet ontelolaatan päältä, vai pintavalun päältä? Kertokaa mielipiteenne. Itse ajattelin pistää yhden kivivarvin ja valaa lattiat sitten sitä vasten. Jatkaisi sitten seiniä valun jälkeen ylöspäin.
kevyet väliseinät
Rape
102401
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Minä muurasin väliseinät laatan päälle... ehkä nurkat pysyy paremmin yhdessä, kun seinät ei ole lämmitettävän laatan päällä? toisaalta laatta halkeilee ehkä enemmän jos se on rikkonaisempi? En tiedä onko asialla mitään suurempaa merkitystä.
"toisaalta laatta halkeilee ehkä enemmän jos se on rikkonaisempi?"
Taitaa mennä niinpäin että laatta halkeilee enemmän jos se on yhtenäinen.
Meillä kellarissa laattaa jakaa kantavat väliseinät ja oviaukkoihin tekemäni liikuntasaumat. Liippari ihmetteli jottei ollut 30 vuoteen moista nähnyt. Mutta halkeilipa nekin laata hieman.
Yläkertaan otin erilaisen strategian. Laitoin kantavien seinien oviaukkoihin tuplaverkot (4mm verkko) sekä lisäraudoitusta 6mm harjateräksellä.
(joissain kohdin myös 8mm harjaterästä)
Yläkerrassa kuvumisesta ja kutistumisesta johtuva halkeilu on voimakkaampaa kuin alakerrassa. Eli jos uusiksi tekisin niin värkkäisin liikuntasaumat myös yläkertaan. 5mx5m on käsittääkseni jonkinmoinen optimi "laattakoko" mutta eihän taloa semmoisista ruuduista voi tehdä.
joten liian hätäisesti en ole nuita kuivatellut, muovit on ollut lattian päällä minimissään 3 viikkoa, samoin betoniliima.
- raksaaja
Meillä tehtiin ensin väliseinät. Muuten olisi ollut hankala tehdä esim. kylppärin lattian kaatoja ja sitten vetää mm. sähköputkia ja lattialämmitystä oikeisiin paikkoihin lattiassa. Samoin seinään tulevien vesipisteiden ym. mittaaminen olisi ollut hankalaa. Kellarissa piti tehdä tietty valu ensin ja sitten vasta seinät...
Silloin kun harkot lähtee ontelolaatalta tarvitaan kuitenkin varmaan irrotuskaista seinän ja valun väliin. Saa sitten aika lujasti muurata sen ekan varvin, ettei lähde valutyön yhteydessä irti.
Aina olemme valaneet lattiat ensin ja sitten seinät ,on helpompi tehdä kaikki eristykset, raudat ja valut ,kun on yksi iso kenttä, ne lattian kaadot ja putkitukset saa tehtyä kun vaan merkkaa seinien paikat lattiaan , ja eihän kosteiden tilojen seiniä kannata upottaa valun sisään.
Lattiavalu on aika tuskaista puuhaa, jos väliseinät ovat paikallaan, samoin lattian alle tulevat putkitukset.
Meillä ainakin alakerran valussa manailtiin kaikkia pirun koppeja, joihin piti saada silea lattia. Alakerrassa siis kantavat seinät paikallaan, ei kevyitä väliseiniä.
itellä lammiprojekti edessä ja mietiskelin josko yläkerran katon voisi kokonaan laittaa ensin gyproc levyillä ja valaa koko kerroksen lattiavalu viimeisen päälle ja vasta sen jälkeen rakentaa väliseinät nekin harkoista. kun lattiavalussa on styrkat välissä niin mitä ne tykkää väliseinän painosta ?
aivan hyvin pystyt tekemään kiviseinät "styrkka" lattian päälle. Ei ne mihinkään painu, jos sitä pelkäät. Niinhän ne tehdään alakerrassakin, jos on maanvarainen lattia, ja styrkaa on 150...20mm.
nimittäin styroxi, jos esim 20cm styroxia ja aletaan tekemään tuhansia kiloja painavia äliseiniä niin varmasti painuu, tosin puhutaan millimetreistä
Lammin ohje on että kevyet ei-kantavat väliseinät tehdään vasta lattialaatan päälle. Valurille helpompaa ja seinä ei halkeile kun "kelluu" styroksin ja laatan päällä.
Väliseinä ei paina tuhansia kiloja ellei se ole satoja neliöitä ja valettu betonia täyteen jolloin se yleensä onkin kantava seinä.
Ei Lammin VSK-100 paina kuin jotain 10 kg harkko (200X600mm, 100mm paksu).