Tänään

kurkia...kauanko niistä kestää kesään?? :)

Viime viikonloppuna vapautui joki kokonaan jäästä ja rakastunut telkkäpariskunta uiskenteli laiturin ohi. Se on minulle merkki kevään alkamisesta. Muitakin muuttolintuja on ehtinyt tänne Hämeeseenkin asti: joutsenia, mustarastaita ja peippoja on ollut jo useampia. Tosin peipot joutuivat tänä aamuna hakemaan ruokaa lumipeitteen alta. Aamuisin lintujen meteli on jo selvästi monipuolistunut, vaikken niiten ääniä tunnistakaan. Lunta on vielä paljon, mutta kyllä kevään tuoksu alkaa jo nousta. Jos huomenna paistaa aurinko, varmasti sinäkin huomaat, että kyllä se kesä sieltä tulee niin kuin aina ennenkin :-))

Tuolla ennemmin päivällä ilmoitin että en säästä usein valita mutta nyt alkaa ottasuonta kiristään jos nämä lumet ei kohta sula ja ilmat lämpene.
Lenkillä ollessa meinasin metsään mennä mutta jalat upposi märkään lumeen niin etten tiennyt kahlaanko vai teenkö uintiliikkeitä.
Kumpikin etenemismuoto hieman,sanoisinko hankalahko.
Onneksi tännekin on muutama karaistunut lintu tullut,tähän aikaan normaalisti jo metsä ja pellonpientareet raikaa.
Äsken toiveikkaana kävin kuuntelemassa josko se eka punarinta lurittelisi mutta ei kun ei.Mustarastas sentään pyöri ympärillä mutta ei suostunut laulamaan.
Onneksi haisee jo keväälle!
Kyllä se tästä!
Huomenna pääsee mökille ja aion käydä tsiikaamassa onko helmis tehnyt asumuksensa sille vietyyn pönttöön.Ja pienin toivein odotan kurppistani josko vispaisi vakireitillään.

kiva, jos se kevät kurkkii siellä etelämmässä jo edes hieman. Täytyy tunnustaa, että 50 sentin lumikerros katolla on vajonnut, ehkä 30 senttiin. Ja ei, katto ei ole vielä valittanut taakkaansa, vaikka kieltämättä kyllä hirvitti. Vaan eipä ottanut isännöitsijäkään asiakseen vaikka hieno varaisesti kyselin, että mahtaneeko tuo kestää. Naisten rutinoita yleensäkään ota niin vakavasti, ainahan nuo valittavat kaikesta.

Minä odotan innolla, että edes aurinko kävisi vähän näyttäytymässä, tämä harmaus kun alkaa jo hiipiä luihin ja ytimiin.

Näillä nurkilla lumi sulaa kohisten ja pihamaan julmat kaivannot sortuvat maan pehmetessä. Sepelkyyhkyt palasivat asemiinsa, harakat kiikuttavat pesätarvikkeita lähimäntyyn ja pari iltapäivää sitten ihailin kurkiauraa.Kyllä tämä kevättä on koko ajan ja vain erilainen kuin se mielikuviemme aurinkoinen kevät (kuka edelleenkin kuvittelee, että Suomessa oikeasti olisi paljonkin aurinkoisia päiviä?).

Se hyöty pilvikeleistä on, että kaikki pihan ikivihreät eivät haihduta vähäisiä nesteitään ja kuivu ruskeiksi.Ei tartte kastella ja huolehtia niistä vielä.

ainokaisen joutsenen näin lentelevän taivaalla..ja aurinkokin paistaa nyt ihanasti...:)