Rotukissojen omistajat!

Itse otin reilu kuukausi takaperin rotukissan maatiaiskissalleni kaveriksi. Sillä on mahassa pieni haava, jonka olisi pitänyt parantua jo ajat sitten, mutta joka vaivaa edelleen. Olen tämän asian tiimoilta ollut viikottain yhteydessä kasvattajaan. Hän on antanut hyviä neuvoja ja lähettänyt mm. matolääkettä kissoilleni.

Yhteyden pitäminen kasvattajaan on varmaan hyvin yksilöllistä, mutta itse ainakin olen ollut iloinen, että yhteydet ovat säilyneet, koska olen saanut monia hyviä neuvoja kasvattajalta.

Tiedän myös, että näyttelykissojen kasvattajat ovat usein iloisia, jos saavat kuulla, kuinka heidän kasvatit pärjäävät.

Kissani kasvattaja on myös paras ystäväni joten luonnollisesti pidämme yhteyttä. Ja neuvoja saan aina kun tarvitsen. =)

Kyllä kaikki minun tuntemani rotukissojen omistajat pitävät yhteyttä kasvattajiinsa. Itsekin usein. Monet kasvattajat myös edellyttävät että kuulevat kasvattiensa kuulumisista silloin tällöin. Ja sitä paitsi, kissan kasvattajaa kannattaa ehdottomasti käyttää "hyväksi", häneltä saa parhaimmat neuvot! Kukas muu se kissan ja kissan suvun paremmin tuntee kuin kasvattaja ja itse?!

Kolmen eri kasvattajan kissoja on meidän katon alla ja niistä pidämme yhteyttä kahteen. Kolmas oli ilmeisesti puolihämärä kasvatta jolta mieheni osti kissan viisi vuotta ennen meikäläisen ilmestymistä kehiin, joten siitä ei ole tietoa.

Toinen kasvattaja pitää eläinpuotia samassa talossa missä asutaan, joten se on helppo yhteydenpito ja toisen tapaan aina näyttelyissä. Siinä paras neuvopankki!

Me jutellaan usein sähköpostin ja puhelimen välityksellä kissojen kuulumisisa ja muuta mukavaa :) Meillä on paljon muutakin yhteistä kasvattajan kanssa kun katit, mm. hevoset ja koiratkin...
Varmasti asiaan vaikuttaa, että omistan siitostasoisen kollin ja tietysti kasvattaja on yhtä innoissaan kasvattinsa menestyksestä :)
Kannattaa ehdottomasti valita kissaa myös sen perusteella, että tunteeko tulevansa toimeen kasvattajan kanssa. On sitten helpompi/mukavampi pyytää apua ongelmissa ja pääsee helpommin tutustuun toisiinkin kissaihmisiin :)

mielipide asiaan on, että ilman muuta yhteyttä pidetään ja mieluiten ostaja kasvattajaan päin, koska yleensä kasvatteja on maailmalla niin monta, ettei kasvattaja ehdi kaikkien kuulumisia kysellä. Mielellään kuulumisia silloinkin kun ei ole "hätä" jostain, mutta ainakin silloin olisi kasvattajaan otettava yhteyttä.

Kasvattajalla on vastuu kasvateistaan myöskin sen jälkeen kun ne ovat lentäneet pesästä ja siihen vastuuseen kuuluu olla kiinnostunut. Itse olen yhteydessä viikoittain myöskin jenkki tyttömme kasvattajaan ja monista kasvattieni omistajista on tullut todella hyviä ystäviä joiden kanssa vietetään aikaa muulloinkin kuin näyttelyissä.

Olen aina evästänyt pentujen ostajia "saa soittaa vaikka keskellä yötä jos on siihen syytä", ei saa arastella yhteydenotossa, eikä ajatella ettei noin tyhmää voi kysyä. Kukaan ei ole seppä syntyessään, eikä tyhmää kysymystä ole olemassakaan.