Vaimot

Voimia antaa aina se yhteisyyden tunne, kumppanuus. Kun kokee, että tämä elämä ja perhe on yhteinen tehtävä, jossa toimitaan toinen toistaan auttaen ja kannustaen. Eipä sen tarvi olla edes se silitys tai rutistus, vaikka mukavia nekin ovat ja kannattaisi molempien niitäkin harrastaa.

Iloa tuottaa aina se toisen huomioiminen. Vaikka niinkin yksinkertaisesti kuin tekemällä voileivän valmiiksi aamulla tai keittämällä kahvin tai ottamalla hoitaakseen jonkun tehtävän ja antamalla toiselle vaikka odottamattoman tilaisuuden "ylimääräiseen" iltalenkkiin tai kyläilyyn.

Kaikista asioista puhuminen on myös yhteisyyttä luovaa ja voimia tuovaa. Kun käy läpi päivän tapahtumia tai perheen asioita tai vaikka puhuu 0mista tunteistaan ja jaksamisestaan. Kun toisen kanssa on aina selvät välit ja tietää, missä mennään sekä kahdenkeskisten välien suhteen että koko perheen suhteen, se tuo voimaa ja varmuutta.

Sängyssä tykkään pelemuta OMAN, RAKKAAN, mieheni kanssa, -yleensä. Ainahan ei ketään huvita. Luonnossa liikkuminen ukon kanssa on kivaa. Tulee juteltua kaikenlaista helpommin kuin neljän seinän sisällä.

Kirjoittakaa tekin jotka olette ahdistuneita,
ta joita pahoinpidellään ja pakotetaan,
te joita kohdellaan kuin monistus konetta .

Siunausta teille joita hyvinkohdellaan ja arvostetaan ja kunnioitetaan!.

Olen ollut 13 vuotta kotiäisti, siitä asti kun esikoisemme syntyi. Meillä on 10 lasta, ja pienet ilot elämässä auttaa jaksamaan. Tässä esimerkkejä:
-vanhan ystävän kortti, kirje, soitto tai vierailu
-se kun lapsi oppii jotain uutta, luopuu tutista, pissaa pottaan, tekee uuden ennätyksen..
-lasten kultaiset sanat.
-Lapsi sanoo saarnan jälkeen, että kyllä oli ihana puhe.
-Avioimies yllättää, on esim leiponut lasten kanssa kun olin kauppareissulla tai kylässä..
-Perheenkesken vietetty ilta.

kaikki nuo auttaa jaksamaan :)
On se onni, että saa elää noiden Jumalan lahjojen kanssa, ja se että minulla on noin monta ihanaa lasta :)

Jaksamista kotiäideille :)